Sápmi |

Sámeguovllu gielddat heibot boarrásiiddivššu ordnemis – vuorasolbmuid mearri lassána jođánit ja bargiid lea váttis gávdnat

Go boarrásiid ossodat álbmogis lassána, de lassána maiddái dikšobálvalusaid dárbu.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio lea rámiid das, mo sámekultuvra váldo vuhtii gieldda bálvalusain. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Sámiid ruovttuguovllu gielddain leat hástalusat ordnet boarrásiidda divššu. Boares olbmuid mearri lassána jođánit maiddái Sámis, muhto resurssat sin dikšui eai lassán seamma fártta.

Ohcejogas lea Ilta-Sanomat-aviissa varas čielggadeami mielde Suoma buoremus boarrásiiddikšu, muhto doppege leat menddo unnán dikšobáikkit.

– Ohcejogas dárbbašit lasi báikkiid beavttálmahtton birra jándora bálvalanássamii. Min álbmot boarásmuvvá ja ruovttus ássi vuorasolbmot dárbbašit dál dahje šaddet lagasjagiid áigge dárbbašit sierradását beavttálmahtton bálvalanássama, muitala gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda jáhkká, ahte sápmelašvuohta ja sámekultuvra veahkehit olbmuid ceavzit. Son illuda, ahte juoidá siige leat máhttán Ohcejoga gielddas bargat riekta.

– Mii leat váldán vára dakkár kultuvrii vuođđuduvvi dikšundárbbus. Mii oahpistit bargiid fállat boarrásiidda ja ahkeolbmuide bálvalusaid, mat vuođđuduvvet sin iežaset vuolggasajiide ja kultuvrii, dadjá Tieva-Niittyvuopio.

Bargiid lea váttis gávdnat

Maiddái eará sámeguovllu gielddat heibot dainna, go boarrásiidda eai leat doarvái dikšobáikkit. Eandaliige Soađegilis ja Anáris boarrásiiddivššu stuorámus hástalus lea goittotge oažžut bargoveaga.

Ovdamearkka dihte Soađegili gielda ohcá dál máŋga lagašdikšára ja buohccedikšára. Maiddái sadjásaččaide lea jámma dárbu. Soađegili gieldda boarrásiidbarggu hoavda Inga Mukku muitala, ahte sii leat gávnnahan dakkár várredikšárortnega buorrin. Sis lea juo golbma dakkár bargi ja sii ohcetge dál maŋŋebárgga vuođđodorvolávdegottis lobi bálkkáhit vel golbma várredikšára lasi.

– Sávan ahte boarrásiidbargu livččii eanet geasuheaddji ja dasa skuvlejuvvon olbmot livčče eanet fidnemis, árvala Inga Mukku.

Jaakko Seppänen
Anára gieldda boahttevaš sosiálahoavda Jaakko Seppänen. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Anáris leat maid fuomášan, ahte boarrásiid dikšáriid lea oppa áigge váigadut gávdnat bargui. Dan dihte gártetge geažos áigge guorahallat, mo boarrásiiddikšu ordnejuvvo.

– Bargoveaga oažžun šaddá váigadabbon juohke jagi. Dálges mis leat váttisvuođat oažžut lagasdikšáriid bargui. Leat ohcan sadjásaččaid, muhto hirbmat olu ii leat dál beroštupmi. Ahkeolbmuid mearri lassána olles áigge, ja ferte olles áigge smiehttat, ahte mo ollašuhttit fálaldagaid, dadjá Anára gieldda boahttevaš sosiálahoavda Jaakko Seppänen.

Anára gieldda dán jagi bušeahttaárvalusas leat mieđihan lassiresurssa Anára davveoasi ruovttubálvalusaide. Anára girkosiidii lea maid várrejuvvon plánenmearreruhta muhtinlágan dorjojuvvon ássama várás.

– Dan olbmot leat nannosit sávvan ja lea maiddái politihkalaš dáhttu hukset dohko juoidá, dadjá Seppänen.

Eanodagasges muhtin hástalus

Eanodaga gieldda vuođđodorvohoavda Annikki Kallioniemi muitala, ahte ahkeolbmuid divššus leat máŋggalágan hástalusat, go ahkeolbmuid mearri lassána ja ruovttudikšu vuoruhuvvo.

– Sihke ruovttuin ja bálvalanássama ossodagas ásset máŋggalágan vuorasolbmot, geat dárbbašit olu veahki, dadjá Kallioniemi.

Bargiid ektui Eanodagas orru goit leamen buorre dilli. Fásta bargit leamašan juo guhkit áigge. Sadjásaččaid ektui dilli lea goit váigadut.

Annikki Kallioniemi Enontekiön kunnan sosiaalijohtaja
Eanodaga gieldda vuođđodorvohoavda Annikki Kallioniemi. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Eanodaga gielddas leat juo muhtin áigge guorahallan, mo ordnet vuorasolbmuid beavttálmahtton bálvalanássama doaibmalanjaid ja doaimma, go dálá Luppokoti-boarrásiidsiidda lanjat eai deavdde njuolggadusaid.

Gielda lei juo mearridan skáhppot Luppokoti várás ođđa lanjaid. Prošeavtta áigetávvala mearridedje goittotge guovvamánus maŋidit, danin go sode-ođastus ii ovdánan. Maŋimustá áššái galget máhccat jagi 2020 bušeahttaárvalusa válmmaštallama ja mearrideami oktavuođas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä