Sápmi |

Sámenuoraide fállun joavkochat – "Dáid áiggiid earenoamáš dehálaš beassat gulahallat earáiguin"

Sámedikki Nuoraidráđđi álggaha joavkochat dán vahkus go oidnet nuoraid stuorra dárbbu ságastallat áššiin.

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio mielas chat-bálvalussii lea stuorra dárbu. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikki Nuoraidráđđi álggaha ođđa digitála fálaldaga nuoraide dán vahkus. Joavkochat ulbmilin lea fállat sámenuoraide vejolašvuođa leat oktavuođas eará nuoraiguin, muitala Nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio.

– Joavkochat ordnen lea dál earenoamáš áigeguovdil, go koronavirusa dihte nuoraid dáhpáhusaid leat sirdán boahtte áigái dahje dáhpáhusat báhcet oalát ordnetkeahttá. Joavkochat bokte nuorain lea vejolašvuohta gulahallat gaskaneaset, dadjá Niittyvuopio.

Sámedikki nuoraidráđi ođđa ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio muitala, ahte prošeakta lea álgán juo golbma jagi dassái. Dalle gávnnahedje, ahte sámenuorat dárbbašit saji, gos gávdno diehtu iežas eatnigillii.

Sámedikki nuoraidráđđi lea mannan jagi čađahan čielggadeami, mas gávnnahedje maid, ahte Sámiid ruovttuguovllu nuorat váillahit muđuige sámegielat doaimmaid.

Niittyvuopio mielde Sámi guovllu gielddain leat vánis resurssat nuoraidbargui. Dat leage okta dain sivain, manin dákkár chat-bálvalussii lea dárbu.

– Vuosttas geardde ii leat temá, muhto mii iskat mo dát chat doaibmá, go dán dilis nuoraid leat dárbu beassat ságastit. Mii háliidat, ahte nuorat besset hállat justa daid áššiin, mat sis leat justa dál mielas, čilge Niityvuopio.

Cuoŋománus oktii vahkus chat-ságastallan

Nuoraidráđđi ordne cuoŋománus joavkochat bokte gulahallamiid oktii vahkus. Vuosttas joavkochat ordnejuvvo gaskavahku cuoŋománu 8. beaivve diibmu 19–20 . Vuosttas chat lea davvisámegilli.

Nubbi joavkochat lea dalán beassážiid maŋŋá, chat ordnejuvvo anárašgillii cuoŋománu 15. beaivve. Nuortalašgielat joavkochat lea gaskavahku cuoŋománu 22. beaivve ja suomagielat sámenuoraid chat fas cuoŋománu 29. beaivve.

Boahtteáiggis chat-ságastallamiin leat dihto temát, maid chat-bagadallit jođihit. Jođiheaddjin sáhttet leat sámenuorat ieža ja dasa lassin sierra surggiid áššedovdit.

Ságastallamiidda sáhttá oasálastit nammamearkkain ja Nuoraidráđđi sávváge ságastalliid muitit buriid ságastallanvieruid vai ságastallamii lea vuogas searvat.

Joavkochat gávdno nuoraidráđi siidduin Du searvvuš -oasis.

Ságastallandárbu lassánan miehtá Suoma ja Sámi

Koronavirus lea dagahan spiehkastatdili miehtá Sámi riikkarájáin fuolakeahttá. Váttisvuođat mielladearvvašvuođain leat muhtin veardde lassánan, ja nuoraide dagahit fuola earret eará skuvlaáššit ja váttisvuođat guimmiin ja bearraša siste. Dasa lassin duháhat nuorat leat báhcan geassebarggu haga.

Ovdamearkka dihte nuoraide dárkkuhuvvon Sekasin-chat-ságastallamis (sirdásat eará bálvalussii) oidno korona váikkuhus: nuorat háliidit ságastit ja leat fuolas. Koronas háliidit hállat sullii 12 proseanttas telefonságastallamiin.

– Dieđus nuorat leat dál eanet ruovttus ja váldet danin oktavuođa. Sekasin-ságastallamis leat sullii 150 ságastallama beaivvis árgabeivviid ja vahkkoloahpaid uhcit, Meri Larivaara Suomen Mielenterveys -searvvis muitala.

Maid sámenuoraid mielas jorret earret eará skuvla- ja bearašáššit, iige dán dilis beasa skihpáriidge oaidnit.

Psykiátralaš buohccedivššár Niila Rahko mielde dakkár kriisadilis lagaš olbmuid doarjja lea erenomáš dehálaš, daningo buohkat leat dál seamma dilis.

Dasa lassin koronaáŧestussii veahkehit dábálaš árgabeaivválaš rutiinnat, oaivvilda Rahko.

Loga dáppe, makkár jurdagat sápmelaš nuoras Hilla-Maija Logjes ja Niila Rahkos leat koronaáiggi birra. Soai leigga mielde maid Sohkaršohkas. Guldal sáddaga Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä