Sápmi |

Sámenuorat váillahit sámegielat doaimmaid dego lihkadeami, duddjoma ja filbmaeahkediid – nuoraidráđđi háliida nuoraidbargi virggi Sámediggái

Sámedikki nuoraidráđi prošeavttas leat gávnnahan, ahte nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain.

Video: Britt-Ingá Näkkäläjärvi
Sámenuorra Britt-Ingá Näkkäläjärvi váillahivčče astoáigásis sámegielat doaimmaid. Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen diehtá hástaleaddji dili. Video lea doaimmahan, govven ja čuohppan Anneli Lappalainen.

Sámeguovllu nuorat váillahit sámegielat astoáiggedoaimmaid. Dan čájeha čielggadeapmi, man Sámedikki nuoraidráđi De!-prošeakta lea gieskat dahkan.

Ovdamearkka dihte Anáris nuoraide eai leat olus astoáiggefálaldagat sámegillii. Anárlaš 15-jahkásaš Britt-Ingá Näkkäläjärvi váillahivčče báikki, gos son beasašii sámástit maid ruovttu olggobealde.

– Nuorat dárbbašivčče gal astoáiggedoaimma, gos hupmat sámegiela. Buot lea suomagillii.

– Ovdamearkka dihte gili nuoraidbáikkis lea dušše okta suomagielat bargi. Livččii somá, jus livčče sámegielat bargi, smiehtada Näkkäläjärvi.

Anáris ovdamearkka dihte buotlágan lihkadandoaimmat leat beare suomagielagat. Daid lassin Britt-Ingá Näkkäläjärvi váillahivčče ovdamearkka dihtii sámegielat lávdespealloeahkediid dahje filbmaeahkediid nu, ahte nuorat eai livčče beare telefovnnain. Son jáhkká, ahte sámegielat doaimmaide gal gávdnošedje oassálastit.

– Sihkkarit livčče oassálastit, jus giinu doalašii ovdamearkan spábbačiekčama dahje jiekŋaskearru speallama. Ieš goittot vuolggášin mielde jus livčče, dáhkida 9-luohkkálaš.

Britt-Ingá Näkkäläjärvi
Britt-Ingá Näkkäläjärvi hálidivččii lávdespeallo- ja filbmaeahkedii sámenuoraide. Govva: Jouni Aikio / Yle

Britt-Ingá Näkkäläjärvi lea justa vuolgaleamen rihppaskuvlla sturohaččaid leirii Ohcejohkii. Son ieš váccii sámegielat rihppaskuvlla Ohcejogas, ja vásihii, ahte doppe ii gullon doarvái sámegiella. Son hálida barggus bokte doarjut nuoraid sámegielgeavaheami.

– Sávvamis ieš beasan váikkuhit dasa ja doarjut nuoraid hupmat sámegiela. Sávvamis ii beasa geavvat nu, ahte nuorat eai šat gulahala sámegillii, láhttesta Näkkäläjärvi.

Sáránne Näkkäläjärvi
Sáránne Näkkäläjärvi liiko valástallat. Govva: Jouni Aikio / Yle

Britt-Ingá Näkkäläjärvi oappás, 13-jahkásaš Sáránne Näkkäläjärvis leat seammasullasaš jurdagat stuorraoappáinis. Son liiko valastallamii ja johtá sihke dánsumis ja spábbadoaškumis, muhto váillahivčče daid lassin astoáigái makkárnu sámedoaimmaid.

– Livččii suohtas, jus nuoraidlanjas livččii sámegielat bargi. Váillahivččen maid juoga duodjehommá, smiehtada Sáránne Näkkäläjärvi.

Nuoraidráđđi figgá oažžut Sámediggái sámegielat nuoraidbargi virggi

Dat ii leat dušše Anár márkan, gos nuorat váillahit sámegielat doaimmaid. Sámedikki nuoraidráđi De! -prošeavttas leat gávnnahan, ahte nuoraid sámegielat astoáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain.

De!-prošeakta čielggadii nuoraid oainnuid sámegielat astoáiggedoaimmain neahttagažademiin ja galledemiin Čeavetjávrri skuvllas. Čielggai, ahte nuorat váillahit astoáigái máŋggalágan aktivitehtaid.

– Gažadeamis nuorat sávve earret eará duddjon-, govven-, lášmmohallan-, leaira-, dihtor- ja lávdespeallodoaimmaid, muitala Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen.

De!-prošeakta lea iešge fállan máŋggalágan doaimmaid sámenuoraide, muhto doaibma nogai borgemánus. Nuoraidráđđi hálidivččiige dál oažžut Sámedikki vuollái sámegielat nuoraidbargi.

– De!-prošeakta lea čájehan dárbbu sámi nuoraidbargui, ja ulbmilin lea bargat sámi nuoraidbarggu ovdii ain viidásit ja stáđásmahttit dan.

– Prošeavtta maŋŋá mii leat joatkán ovttasbarggu gielddaiguin ja leat bastán duddjot fierpmádagaid. Das lea buorre joatkit loahpalaš ulbmila guvlui, Mustonen lohká.

Risten Mustonen
Nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen mielas lea dehalaš stáđásmahttit sámegielat nuoraiddoaimma. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

De!-prošeavtta ruhtadii Davimus Lappi Leader -searvi, mii ráddjii nuoraide dahkkon čielggadeami guovlun Ohcejoga, Anára ja Soađegili gielddaid.

Nuoraidráđđi hálidivččii goit čielggadit sámenuoraid oaiviliid viidásabbotge.

– Mis lea figgamuš guorahallat, makkár dárbbut leat olles Sámis ja sámeguovllu olggobealde. Nuoraidráđđi oassálastá ovdamearkan SkammâČuõvv-kulturvahkulohppii, man ulbmilin lea olahit sámenuoraid sámeguovllu olggobealde.

Maiddái riikkaráját eai galggašii ráddjet sámenuoraid doaimmaid, oaivvilda nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen.

– Álo go hupmat sámiid birra, dalle dieđus maiddái riikkarájiid rasttildeaddji barggus lea sáhka. Go figgat oažžut nuoraidbargi virggi Sámedikki vuollái, de livččii dakkár ruhtadeapmi, ahte dat gokčá maiddái riikkarájiid rasttildeaddji barggu.

Dán dilis Sámedikki nuoraidráđđi joatká ovttasbarggu earret eará sámeguovllu nuoraidbargiiguin ja Selvä Peli -fierpmádagain. Nuoraidráđđi fállá nuoraide luoikkasin spealuid ja eará materiálaid iežaset doaimmaid ordnema váras. Materiálaid sáhttet boahttevuođas luoikat maiddái servviide, juos dat háliidit ordnet sámegielat doaimma nuoraide.

Ohcejoga gielddas sáme- ja suomagielat nuoraidbargi johtá golmma gili gaskkas

Ohcejogas bargá dán áigge hárvenaš, guovttegielat nuoraidbargi.

Gieldda ollesáigásaš nuoraidbargin álggahii dán jagi Aleksi Ahlakorpi, geas lea juo ovddežis vásáhus nuoraidbargguin sámeguovllus. Dál son johtá golmma gili gaskkas ordnemin doaimmaid nuoraide.

– Mis leat Njuorggámis, Gáregasnjárggas ja Ohcejogas vahkkosaččat nuoraideahkedat dahje nuoraidbáiki rabas.

– Ohcejogas Butgi lea rabas guktii vahkus, ja sávvamis lagaš áiggiid maiddái Gáregasnjárggas seammaláhkai. Njuorggámis fas lea nuoraidlatnja rabas álo duorastateahkediid.

Aleksi Ahlakorpi
Aleksi Ahlakorpi lea Ohcejoga gieldda nuoraidbargi. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ohcejoga gieldda nuoraiddoaibma ii leat sirrejuvvon gielaid mielde, ja astoáiggedoaimmat leatge dávjá guovtti gillii. Ahlakorpi atná goit dehálažžan, ahte nuoras lea dákkár doaimmain vejolašvuohta sámástit, jos nu hálida.

– Lean guovttegielat nuoraidbargi, hálan davvisámegiela ja suomagiela. Nuorat besset hállat dan giela, man háliidit. Dehálaš lea, ahte juohkehaš beassá hállat iežas eatnigiela.

Guovttegielat nuoraidbargi oaidná, ahte giella ii leat áidna dehálaš ášši nuoraiddoaimmas – maiddái kultuvra galgá leat guovddážis.

– Monu dat boahtá lunddolaččat dáppe barggus álo fárrui. Go gielddas leat guokte kultuvrra, de guktot leat mielde buot bargguin.

Maiddái Aleksi Ahlakorpi lea smiehtadan nuoraiddoaimmaid ordnema riikkarájáid rastá, muhto dál vuos dakkárat eai leat leamašan.

– Ovdamearkka dihte Njuorggámis ii leat go moadde kilomehtera rájá ala, muhto Norgga beallái eai leamašan vel nu ollu oktavuođat. Ii gal sáhte albmaláhkai dadjat, ahte mis livččii ovttasbargu, muhto ráji rastá livččii vejolaš ovttasbargat, smiehttá Ahlakorpi.

Nuoraidbargu gullá sámegielddaide

Nuoraidlága mielde nuoraidbargu goit gullá gielddaide. Sámeguovllu gielddat Anár, Eanodat ja Soađegilli eai ordne fásta sámegielat astoáiggi doaimmaid. Muhtun stuorát dáhpáhusaid oktavuođas gielddat, searvegottit ja searvvit barget ovttas nu ahte sámegielat doaibmage sáhttá leat fállun.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä