Sápmi |

Sámeoahpahusa oahppiidmearri lea lassánan Suomas logi jagis measta beliin – eanemus oahppit leat Sámis Anáris ja gávpogiin Roavenjárggas

Garra bargu sámeoahpahusa ovdii vuhtto oahppiloguin, oaivvilda Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Ulla Aikio-Puoskari
Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari illuda das, mo garra bargu sámeoahpahusa ovdii oidno oahppiloguin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámegiela oahppiid mearri lea Suomas lassánan maŋimus logi jagi áigge measta beliin.

Sámediggi čielggada jahkásaččat, man olu Suoma vuođđoskuvllain ja logahagain leat oahppit, geat leat sámegielat oahpahusas dahje studerejit sámegiela. Dán skuvlajagi oahpahusas leat oktiibuot 736 oahppi, mii lea 38 oahppi eanet go diibmá. Logi jagi dassái oahppit ledje vuođđoskuvllas ja logahagas 455. Nuba sámegiela ohppiid mearri lea lassánan maŋimus logi jagis measta golmmain čuđiin.

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari lohká, ahte sivvan lassáneapmái lea garra bargu, mii skuvlenvejolašvuođaid ovdii lea dahkkon. Okta dehálaš ášši leamaš maiddái jagis 2018 álggahuvvon gáiddusoahpahusfidnu, mas Sámediggi lea koordinerejeaddjin.

Go fidnu álggahuvvui, dat oidnui dalán statistihkain. Ovdamearkka dihtii Roavenjárga duppálasttii sámeoahpahusa oahppiidmeari.

– Mánáid ja nuoraid fuolaheaddjit leat eanet ah' eanet gáibidišgoahtán sámegiela oahpahusa. Earenoamážit dasa váikkuha dilli Sámi ruovttuguovllu olggobealde – statistihkain oidno, ahte dat lea dađistaga lassánan 2010-logu mielde, lohká Aikio-Puoskari.

– Mu mielas buot eanemusat lea váikkuhan vánhemiid gielladiđolašvuohta. Dat, ahte leat oaidnigoahtán dan, mii čuovvu, jus sámegiella vajálduvvá ja jus mánát eai oaččo ovddidit giela, muitala Aikio-Puoskari.

Dán rádjái váldooassi oahppiin leamašan giellaoahpahusas, ii oahpahusas, mii lea sámegillii oalát. Áidna spiehkastat dasa lea jagis nubbái leamašan Ohcejoga gielda, gos sámegielat oahpahusa oahppiid mearri leamašan stuorát, go beare giellaoahpahusa ožžon oahppiid mearri. Buoridanmunni gávdnoge eará guovlluin.

– Dat, masa mii galggašeimmet eará guovlluin beassat, lea addit nana guovttegielatvuođa, Aikio-Puoskari oaivvilda.

Maiddái eará statistihkaid bokte sáhttá oaidnit ovdáneami.

– Sámeoahpahusa diibmolohku sámeguovllu gielddain lea lassánan 10 000 diimmu 2010-logu áigge. Doppe siste lea maiddái dáhpáhuvvan dakkár positiiva ovdáneapmi.

Oahppiid mearri lassánan sihke sámeguovllus ja dan olggobealde

Sámedikki statistihkain leat mielde iešguđetlágan oahpahusat, main oahppit studerejit sámegillii dahje sámegiela.

Logut sisttisdollet buot Suomas hállojuvvon sámegielaid. Vuolábealde dán artihkkalis leat sierra merkejuvvon iešguđet sámegielaid dieđut.

Sámeguovllus oahppit leat sámeoahpahusas dán dilis oktiibuot 547 ja stuorámus oassi sis lea Anára gielddas.

GieldaOahppit oktiibuot
Anár241
Eanodat107
Soađegilli84
Ohcejohka112


Sámeguovllu olggobealde sámeoahpahusas leat dán oahppojagi oktiibuot 189 oahppi ja sii leat 27 gielddas dahje guovllus.

Logi jagi dassái sámeguovllu olggobealde ledje sámeoahpahusas dušše 57 oahppi, nu ahte oahppiid mearri lea šaddan measta njealjegeardásažžan.

Guovlu/GieldaOahppit oktiibuot
Asikkala1
Espoo1
Helsset17
Hyvinkää1
Hämeenlinna1
Järvenpää1
Jyväskylä3
Kauniainen2
Kemi3
Kirkkonummi3
Gihttel-Sirkka6
Kokkola3
Guossan5
Lahti2
Laukaa3
Lohja1
Mikkeli2
Muoná1
Oulu guovlu28
Raahe1
Roavenjárga80
Ruovesi2
Salla1
Tampere13
Turku3
Vantaa3
Äänekoski2


Iešguđet sámegielaid dáfus stuorámus oassi oahppiin studere davvisámegiela. Dáid loguin leat mielde sihke eatnigiela, vierisgiela ja dievasmahtti oahpahus.

AnárašgiellaDavvisámegiellaNuortalašgiella
10258648

Oahpahusstatistihkat gávdnojit Sámedikki neahttasiidduin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä