Saame |

Sámevegaani saattaa syödä myös lihaa – Máren-Elle Länsman selvitti saamelaisten vegaanien ruokatottumuksia

Sámevegaani syö kasvisruuan lisäksi poronlihaa ja riistaa Saamenmaalta.

Máren-Elle Länsman
Máren-Elle Länsman on tutkinut kandidaatintyössään saamelaisia vegaaneja. Kuva: Máren-Elle Länsman / Priivaat

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin opiskelija Máren-Elle Länsman on selvittänyt kandidaatintyössään veganismia ja on haastatellut työhönsä kolmea saamelaista vegaania. Vegaaniruokavalio perustuu kasvispohjaiseen ruokaan, joka ei sisällä eläinperäisiä ruokia.

– Tutkielmassani tuli ilmi, että sámevegaani tarkoittaa sellaista vegaania, joka on saamelainen ja syö vegaaniruokavalion mukaan. Vegaaniruoan lisäksi sámevegaani syö myös poronlihaa, riistaa tai muita eläinperäisiä tuotteita, mitkä tulevat Saamenmaalta tai lähistöltä, kertoo Máren-Elle Länsman.

Máren-Elle Länsmanin tutkielman mukaan sámeveganismi on tapa yhdistää saamelaisuus ja veganismi. Jokainen valitsee elintapansa ja tavan syödä, ja veganismia on mahdollista käsitellä omin tavoin.

– Keskeiset tulokset olivat ne, että sekä vegaanit että sámevegaanit aloittivat ruokavalionsa suurin piirtein samalla tavalla tai samoista syistä. Syyt olivat eettisiä, ekologisia ja terveydellisiä syitä, sanoo Länsman.

Länsman kirjoittaa tutkielmassaan, että käsite sámevegaani on kuitenkin melko paradoksaalinen, sillä vegaanin määritelmän mukaan sámevegaani ei oikeastaan ole vegaani.

Länsman tulkitsee käsitteen käytölle olevan kaksi eri syytä. Sámevegaani-termillä ihminen pysyy yhdistämään kaksi kaksi ryhmää, joihin hän mahdollisesti itsensä identifioi.

– Etuliite sáme- viittaa etniseen identiteettiin, saamelaisuuteen. Sanaan vegaani liitetään oletuksia, jotka kertovat eettisistä, terveydellisistä ja ympäristöön liittyvistä arvoista. Sanalla sámevegaani siis liitetään yhteen kaksi erilaista sosiaalista identiteettiä. Toinen syy nojaa käytännöllisyyteen. Sámevegaani on helpompi sanoa, kuin kuvailla ruokavaliotaan esimerkiksi sanoin, kirjoittaa Länsman tutkielmassaan.

Máren-Elle Länsman on pohtinut jatkavansa tutkimusaiheella, mutta hän ei ole vielä varma jatkaako hän aiheen käsittelyä pro gradu -työssään.

Salaattipöytä.
Pohjoisessa voi olla haastavaa löytää tuoreita kasviksia ja vihanneksia. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

"Syömme kasvisruokaa, mutta kuitenkin samalla syömme luonnon kaloja ja lihaa"

Saamelaisnuoret Sara Keränen ja Anne Olli kertovat, että sámevegaani-käsite on heille tuttu entuudestaan. Länsmanin tutkielman mukaan he ovat sámevegaaneja, kun he syövät vapaana luonnossa kasvanutta lihaa ja kalaa.

– Kyllä me olemme ystävien kanssa vähän vitsailleet, että on sámevegaani kun porohan on kuin sieni. Syömme kasvisruokaa, mutta kuitenkin samalla syömme luonnon kaloja ja lihaa, kertoo Anne Olli.

Sara Keräsen mukaan ei ole sama asia syödä lihaa, joka on kasvanut luonnossa vapaana kuin erikseen ruoaksi kasvatettua ja tuotettua lihaa. Anne Olli myös näkee, että luonnossa kasvanut liha on eri asia kuin ruuaksi tuotettu liha.

– Kyllähän se on eri asia kun kuitenkin tietää, että eläimellä on ollut hyvä elämä siellä metsässä ja se ei ole joutunut katsomaan vain seiniä koko elämäänsä, Olli pohtii.

Sara Keränen on taas puolestaan joutunut selittämään, minkä takia hän on valinnut vegaanisen ruokavalion. Hänen mukaansa pohjoisessa voi olla haastavaa syödä vegaaniruokavalion mukaisesti, koska tuoreita kasviksia ja vihanneksia ei ole niin paljoa saatavilla ja veganismi ei ole yhtä yleistä kuin kaupungeissa.

– Olen kyllä monta kertaa joutunut selittämään, että miksi olen vegaani ja minkä takia en syö tätä enkä tuota, selostaa Keränen.

Máren-Elle Länsmanin tutkielman voit lukea täältä.

22.7.2019 klo: 10:34 Lisätty otteita Länsmanin tutkielmasta. Niissä tulee esiin Länsmanin tulkinta sámevegaani käsitteen käytön syistä ja että sámevegaani ei vegaanin määritelmän mukaan ole vegaani.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä