Sápmi |

Sámi beaivveruovttuin doalahit čakčat seamma rávvagiid go giđđat: juos lea buozus, ii oaččo boahtit beaiveruktui

Dán áigge dábálaš nuorvuge sáhttá suorggihit. Jearaimet Sámi beaiveruovttuin, mo sii leat ráhkkanan dasa jus giinu buohccá.

Krista Känsälä
Anára gieldda bearašbeaivedivššu jođiheaddji Krista Känsälä muittuha, ahte koronadilli ii leat vel meattá. Govva: Priváhtta

Farga lea vuot čakča ja geasseluomut nohkagohtet. Go oahppit máhccet skuvlii ja mánát beaiveruktui, soitet nurvot vuot njoammugoahtit olbmos nubbái. Koronavirus goittot lea dan veardde nuppástuhttán máilmmi, ahte dábálaš nurvo dihtiige galgá dál leat gozuid alde.

Gielddain leat koronavirusa várás iešguđetlágan rávvagat dasa, mo galgá meannudit jus giinu buohcá.

– Báikkálaččat mearriduvvo dat, geaid dutkagohtet ja geat gártet karantenii. Daid mearrádusaid dahká gieldda njoammudávddain vástideaddji doavttir, muitala Lappi guovlohálddahusdoaimmahaga (AVI) bajitdoavttir Tapio Kekki.

Máŋggat doaibmit leat addán iešguđetlágan rávvagiid ja mearrádusaid. Kekki muitala, ahte AVI bargu lea muitalit ja juohkit dieđu ja rávvagiid ja maiddái čuovvut dan, ahte gielddat čuvvot addon mearrádusaid ja rávvagiid.

– Gielddain lea ovddasvástádus dearvvašvuođadivššus ja njoammudávddaid eastadeamis.

Vaikko doaibmavugiin soitet leat erohusat gielddaid gaskkas, lea Sámi beaiveruovttuin goittot čielggas, ahte beaiveruktui ii oaččo mannat, jus mánná lea buozus.

Anáris ávžžuhit máná báhcit ruoktot jus oabbá dahje viellja lea buozus

Anára gieldda bearašbeaivedivššu jođiheaddji Krista Känsälä muitala, ahte go čakča lahkona ja árga álgá, de ferte ain muitit, ahte koronadilli ii leat vel meattá.

– Mii leat ráfálaš mielain, muhto olles áigge leat gergosat doaibmat juos šaddá dilli, ahte ferte juoidá dahkat. Ráđđehusa bokte oažžut virggálaš rávvagiid, muhto gal mii deattuhit dan, ahte koronadilli ii leat vel meattá ja ferte ain muitit hygiena- ja dorvogaskarávvagiid.

Dán rádjái Anára gielddas ráva lea leamašan dat, ahte juos mánás lea vuoigŋanoali infekšuvnna dahje nurvo dávdamearkkat, de ferte báhcit ruoktot. Maiddái dalle juos oabbá dahje viellja lea buozus, de ávžžuhit maiddái eará mánáid bissut ruovttus.

– Geasseáigge lea dieđusge vehá hástaleaddji, danin go dalle dávdamearkkat sáhttet šaddat maiddái allergiija dihte. Álo ferte vehá smiehttat, ahte mas lea sáhka, juos mánná lea buohccán.

Dál go lea álkit beassat koronateasttaide, de Anár gielddas leat rávven buot beaivedikšobargiid váldit koronateastta ja maiddái dakkár bearrašiid, geain leat leamašan korona dávdamearkkat, muitala Känsälä.

Dán giđa beaivveruovttus leat viššalit bassan gieđaid ja Känsälä muitala, ahte dat lea váikkuhan positiivvalaččat dasa, ahte mánát leat hui unnán buohccán.

Ohcejoga beaivveruovttuin leat čorgen dávjjibut ja geahpedan duhkorasaid meari

Ohcejoga gielddas leat oalle seammalágan rávvagat go Anár gielddas.

– Deháleamos lea, ahte ii oaččo boahtit dikšui juos leat ollenge dávdamearkkat. Juos duođaštuvvo, ahte beaivveruovttu mánás dahje bargis lea korona, de dalle giddet olles ossodaga, muitala Ohcejoga gieldda árašbájašgeassima oahpaheaddji Suvi Niittyvuopio-Nieminen.

Maiddái sii rávvet, ahte koronateasttaide gánneha mannat, juos leat unnimusge dávdamearkkat, sihkarvuođa dihte.

suvi niittyvuopio-nieminen
– Deháleamos lea ahte ii oaččo boahtit dikšui, juos leat ollenge dávdamearkkat, muitala Ohcejoga gieldda árrabajásgeassima oahpaheaddji Suvi Niittyvuopio-Nieminen. Govva: Suvi Niittyvuopio-Nieminen

Niittyvuopio-Nieminen ii bala čavččas.

– Mii joatkit bearrašiid rávvema ja doalahit ain dan giehtahygiena buorrin. Doalahit daid seammá rávvagiid.

Sii leat beaivveruovttus čorgen dávjjibut ja maiddái geahpedan duhkorasaid meari. Maiddái Ohcejogas mánát leat leamašan hui unnán nurvos, muitala Niittyvuopio-Niemelä.

enontekiö käsidesi
Eanodagas beaiveruovttu olgouvssa ovddas lea giehtadesinferengolggus. Govva: Miliza Kimmel

Eanodagas beaiveruktui ii oaččo buktit iežas duhkorasaid

Eanodaga vástideaddji mánáidgárdeoahpaheaddji Miliza Kimmel muitala, ahte maiddái sii leat ožžon virggálaš rávvagiid THL:s ja sii čuvvot daid.

– Olgun lea giehtadesinferengolggus ja vánhemat buktet mánáideaset olgofeaskárii, gos lea vejolaš buhtistit gieđaid. Vánhemat buktet mánáid deike vehá dego uvssa ráiggis.

Beaiveruovttus figget doaibmat nu, ahte feaskáris eai leat máŋga vánhema seammá áigge.

– Mii leat rávven vánhemiidda, ahte ferte várret áiggi máná buktimii go sáhttá leat, ahte ferte vuordit muhtun áigge.

enontekiö ohjeet
Beaiveruovttuin muittuhit fuolahit giehtahygienas. Govva: Miliza Kimmel

Dál geassit sis leat leamašan nu unnán mánát, ahte sii leat leamašan ovtta joavkkus, muhto dalán borgemánu álggus sii juhket mánáid unnit joavkkuide.

– Mis lea leamašan buorre geassi, eaige vánhemat leat buktán deike mánáid geain lea leamašan nuorvu. Dáppe leat leamašan hui dearvvas mánát. Dieđusge mii leat hui dárkkit buot áššiin, ahte ii oaččo buktit iežas duhkorasaid. Vuoras olbmuin leat dorvogaskkat, muhto mánáide lea váddásut doallat daid.

ritva Ollila.jpg
Soađegili árrabajásgeassima hoavda Ritva Ollila vuordá gelddolaš mielain čavčča. Govva: Ritva Ollila

Soađegilis leat čorgen eanet ja sirdán doaimmaid olggos

Soađegili árašbajásgeassima hoavda Ritva Ollila muitala, ahte maiddái sii rávvejit vánhemiid ja bargiid nu, ahte juos lea buozus, de beaiveruktui ii galgga boahtit.

– Mii leat maiddái čorgen eanet ja leat sirdán doaimmaid olggos.

Maiddái Soađegilis doalahit čakčat seammá rávvagiid, muitala Ollila.

– Gelddolaš mielain vuorddán go mánát fas čoahkkanit oktii ja sii leat mátkkoštan geassit. Dieđusge dál bargit dihtet eanet áššis ja leat ráhkkanan.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä