Sápmi |

Sámi boazoisidat orrot duđavaččat, go eai dárbbaš šat ballat boazologuid njeaidimis – eavttut goit bohciidahttet eahpádusaid

Yle Sápmi jearai gávcci sámebálgosa boazoisidis, maid sii oaivvildit alimus boazologuid guorahalli bargojoavkku evttohusas.

Sallivaaran paliskunta
Jus bargojoavkku evttohus manná čađa, de boazologuid eai geahpet dálážis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Vuossárgga stuorámus lobálaš boazologuid guorahallan bargojoavku attii olggos evttohusas boahttevaš logi jagi boazologuin. Dan mielde jagiin 2020–2030 Suomas ožžot leat seamma veardde bohccot go dálge, 203 700 bohcco.

Sámebálgosiid boazoisidat orrot duđavaččat bargojoavkku evttohussii alimus boazologuin. Moadde jagi dassái badjeolbmot balle garrage geahpádusain.

Go geahpádusat eai šaddan, evttohit dál juohke bálgosa gárvet buorre guohtumiid dihte alcceseaset dikšun- ja geavahanplána.

Dasa lassin evttohusas bidjet eaktun, ahte juohke bálggus vállje guokte vuogi, mo doallá guohtumiid buorre ortnegis: geahpedago ealu čieža proseantta bálgosa stuorámus lobálaš boazologus, áradago njuovvamiid, buoridago jeageleatnamiid, stivrego bohccuid geassit guohtut dohko, gos das lea ávki luonddu máŋggabealatvuhtii vai ovttástuvvágo nuppiin bálgosiin eaktodáhtolaččat.

Alimus boazologuid guorahallan bargojoavkku lahttu ja Sámebálgosiid searvvi ságadoalli Asko Länsman Gálddoaivvis árvala evttohusa eavttuid dagahit hástalusaid muhtin bálgosiin. Evttohusa buoremus beallin son oaidná dan, go boazologuid eai dárbbaš dál geahpedit.

– Mii livččiimet háliidan muhtun sadjái loktetge boazologuid, muhto dasa eat nákcen dán háve. Muhto go maŋit áiggiid leat álo njeaidán boazologuid, de dál sáhttit goittot bisuhit Suomas dan dálá boazologu, dadjá Länsman.

Yle Sápmi fáhttii vuossárgga veaigin 13 sámebálgosis gávcci boazoisida kommenteret bargojoavkku evttohusa. Buohkat leat duđavaččat, ahte boazologuid eai evttot njeaidit. Muhtumat livčče goit háliidan loktet boazologu ja muhtimiidda eavttut bohciidahttet eahpádusaid.

Sámebálgosiid boazoisidat rábmot ja láitet

Váhčira bálgosa boazoisit Tuomas Semenoff dadjá, ahte sin bálgosis ealu eai goit dárbbašivčče geahpedit čieža proseanttain bálgosa alimus boazologus, danin go Váhčira alimus lohku ii leat dievvan maŋimuš logi jahkái.

Tuomas Semenoff.
Váhčira bálgosis árrat njuovvan lea hástaleaddji, muitala boazoisit Tuomas Semenoff. Govva: Vesa Toppari / Yle

Árrat njuovvan ii goit lihkostuvaše juohke jagi. Váhčira bálgosis eai sáhte čohkket ealu ja njuovvat bohccuid, ovdalgo jávrrit leat jikŋon.

– Hui dávjá dálvá easkka hui maŋŋit. In muitte, ahte goassige mu agis livčče ná árrat dálván ja jávrrit jikŋon, smiehtada Semenoff.

Njávdáma ja Báhčaveaji bálgosiin leat seammasullasaš čuolmmat.

Tapio Kiviniemi.
Njávdáma boazoisit Tapio Kiviniemi ii ane bálgosiid ovttasteami vejolažžan. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Árrat njuovvan livččii hui bures lihkostuvvan dán jagi, go dálvvai árrat. Boahtte jagis ii fas vel dieđe. Muhtun bálgosiin njuovvan lihkostuvvá árrat ja muhtumiin ii, dadjá Njávdáma boazoisit Tapio Kiviniemi.

– Mii eat sáhtte áradit bigálusaid, go mii fertet vuordit jávrriid jiekŋuma, dadjá Báhčaveaji bálgosa boazoisit Petri Hänninen.

Maiddái Báhčaveaji bálgosa boazolohku lea vuollel alimus lobálaš boazologu danin, go vuovdečuohppamat leat váldán ja golahan eatnamiid, dadjá Hänninen.

Muttošjávrri bálgosa boazoisit Osmo Seurujärvi livččii sávvan, ahte boazologu stuorideapmi livččii leamašan vejolaš.

– Livčče sáhttán leat bargoneavvut boazologu loktemii. Mii leimmet sávvan, ahte sáhtášeimmet loktet boazologu. Mis ledje juo plánat gárvvisin dasa, mo livččiimet dan bargan. Dat ii livčče váikkuhan guohtuneatnamiidda, muitala Seurujärvi.

Muddusjäävri puásui-iššeed Osmo Seurujärvi
Muttošjávrri bálgosa boazoisit Osmo Seurujärvi lei ráhkkanan boazologu loktemii. Govva: Eljas Niskanen / Yle

Muttošjávrri, Njávdáma ja Váhčira bálgosat eai oainne, ahte bálgosiid ovttastemiin livččii mihkkige ávkkiid.

– Dáppe davveosiin ovttasteamit livčče váddásat ja šattašedje maiddái issoras divrrasin, dadjá Tapio Kiviniemi Njávdáma bálgosis.

– Ovttastemiin leat olu riskkat ja ovttasteamit eai livčče vejolaččat dáppe, smiehtada Seurujärvi.

Evttohus oažžu maiddái kritihka Neahkkela bálgosa boazoisit Hannu Rantas. Son cuiggoda dálá alimus boazologuid. Neakkela bálggus livččiige háliidan loktet logu.

Ranta lea maiddái fuolas das, mo eará eanangeavaheaddjit leat váldon evttohusas vuhtii. Son namuha, ahte earret eará vuovdečuohppamat ja spiret dahket dálá boazodoalu váttisin.

Hannu Ranta
Hannu Ranta lea fuolas das, mo eará eanangeavahanvuogit leat váldon vuhtii evttohusas. Govva: Vesa Toppari / Yle

Gálddoaivvi boazoisit Vesa Länsman ja Sállevári bálgosa boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi leaba duđavaččat alimus boazologuid guorahallan bargojoavkku evttohussii.

– Bargojoavku lea mu mielas bargan buori barggu. Dat lea vuhtiiváldán badjeolbmuid, bálgosiid ja siiddaid oainnu, dadjá Näkkäläjärvi.

Nils-Heikki Näkkäläjärvi
Sállevári bálgosa boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi rábmo bargojoavkku buori barggus. Govva: Vesa Toppari / Yle

Länsman balai vuos, man olu bohtet njeaidit boazologu, muhto dál son lea duhtavaš.

– Mu mielas dat gal orru, ahte dat lea buorre. In jáhke, ahte dáppe davvin goittotge leat menddo olu bohccot. Lea várra áibbas buorre, ahte matnu eavttutge leat das, go geardde eai njeaidánge dan logu, smiehtada Vesa Länsman.

Giehtaruohttasa boazoisit Juha Tornensis lei mielde alimus boazologuid guorahalli bargojoavkkus áššedovdilahttun. Son oaidná, ahte go bargu joatkašuvvá boazodoalu boahtteáigebargojoavkkus, juohke bálgosa galgá guorahallat sierra. Buot bálgosiin leat iežas váttisvuođat ja bargobirrasat.

Juha Tornensis
Giehtaruohttasa boazoisit Juha Tornensis lei alimus boazologuid guorahalli bargojoavkku áššedovdilahttu. Govva: Minna Näkkäläjärvi

– Boahtteáiggi bargojoavkku galgá oažžut vehá smiehttat, mot dan bastá buoridit. Dat leat earálágan jagit, ii dat juohke jagi lihkostuva njuovvat árrat dáppe, gos lea viidát eatnamat. Ii dat álot muohtage boađe nu árrat, muhtin jagiin fas boahtá árrat, dadjá Tornensis.

Yle Sápmi ii vuossárgga fáhten Báišduoddara, Avvila, Bátneduoddara, Muotkeduoddara ja Lappi bálgosiid boazoisidiid gitta.

"Dat dárkkuha báberbargguid"

Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila oaivvilda, ahte eavttut boazologuid stivrema várás bággejit bálgosiid smiehttat iežaset doaibmavugiid ja ovddidit daid nu, ahte guohtuneatnamat bissot buori ortnegis.

Son árvala, ahte evttohus váldo vuostá máŋggaláhkai.

– Mielaevttolaš boazologuid geahpedeami ii várra oktage sáva. Jáhkán, ahte dát sáhttá álggus suorggihit. Dat dárkkuha báberbargguid ja ollu galgá smiehttat, mo sáhttit ovddidit. Danin evttohus sáhttá bohciidahttit kritihkage. Jáhkán goit, ahte dát lea vuosttažettiin positiiva ášši, smiehtada Ollila.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio smiehttá, ahte evttohusa ollašuhttimii sáhtášii álggahit prošeavttaid, maidda galggašii oažžut resurssaid Suoma stáhtas.

Sanila-Aikio mielas evttohusas leat guokte váldočuoggá, mat erenoamážit gusket sámebálgosiid.

– Dat váldočuoggát leat dat árrat njuovvan ja guohtuneatnamiid sirren dahje beaktilut geavaheapmi. Muhto gulaimet juo, ahte árrat njuovvamii soitet leat praktihkalaš eastagat dahje luonddudilit hehttejit dan.

Bargojoavkku evttohus manná čuovvovažžan eana- ja meahccedoalloministara beavddi ala. Evttohusas sáhttá maiddái cealkit boahtte giđa. Ođđa ásahus, makkárin dal loahpa loahpas šattašge, galggašii leat fámus go ođđa boazodoallojahki álgá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä