Sápmi

Sámi dáidda beaggá viidát: Gájanas Kanáda máilmmimusihkkalisttu njunnošis, Niillas Holmberg girji fas rámiduvvo riikkamedias

Gájanas
Gájanassii gullet Nicholas Francett, Erkki Feodoroff, Kevin Francett ja Hildá Länsman. Govva: Gájanas

Kulturáššedovdi Asta Balto mielas lea mearkkašahtti, ahte máilbmi áicá dál Sámi čehppodaga dáidagis.

Sámi kulturmáilmmis lea dáhpáhuvvan dál olu, go lea almmustuvvan olu ođđa musihkka ja maiddái muhtin ođđa girjjit.

Sámi dáiddaduojit leat ožžon maid fuomášumi váldomedian, go Niillas Holmberga vuosttas romána Halla Helle ja Gájanas-joavkku debyhtaskearru Čihkkojuvvon leat ožžon buriid árvvoštallamiid. Dasa lassin Inger-Mari Aikio diktagirji 69 čuoldda lea evttohassan Lappi girjjálašvuođabálkkašupmái.

Sámi dáidda boahtá leat maid nannosit oidnosis Venezia biennálas jagis 2022, go sámi dáiddárat váldet Davviriikkaid paviljonga hálduideaset.

Gájanasa veardidit Led Zeppelinii

Gájanas-joavkku sámi álbmotbeaivve almmustahtton debyhtaskearru Čihkkojuvvon lea meneštuvvan bures, go dat loktanii Kanáda top 30 -máilmmimusihkkalisttus ovttežin.

Gájanas-jovkui gullet ohcejohkalaš lávlu ja juoigi Hildá Länsman, anárlaš vielljašguovttos Nicholas ja Kevin Francett ja anárlaš Erkki Feodoroff.

Erkki Feodoroff lea duđavaš dál, go skearru viimmat almmustuvai. Joavku barggai skearruin 2,5 jagi. Feodoroff gearggai jo eahpiditge, ahte šaddágo dát skearru goassige gárvvisin.

– Mis ii lean skearrofitnodat, go mii álggaheimmet. Mii fidniimet skearrofitnodaga fárrui easkka áibba loahpas, go skearru lei jo masa gárvvis, muitala Feodoroff.

Skearru lea fidnen buriid árvvoštallamiid, ja Karjalainen-áviisa veardidage joavkku musihka legendáralaš rock-joavku Led Zeppelinii.

Feodoroff lea rámis, go sin musihka leat fuomášan maiddái nu gohčoduvvon váldorávnnjis.

– Lean lohkan máŋggaid árvvoštallamiid, ja buot leat leamašan nu buorit. Dat lea nu ártet, in meidne fihttetge, ahte mii hommáid dát oba lea, go leat ožžon nu buorre vuostáiváldima, imaštallá Erkki Feodoroff.

Guldal Erkki Feodoroff jearahallama dás. Jietna: Erkki Gauriloff / Yle

Halla Helle ožžon buori árvvoštallama – Holmberg lohkan muitalusa maid jietnagirjin

Niillas Holmberg álbmotbeaivve almmustuvvan girji Halle Helle lea ožžon olu fuopmášumi riikkamediain. Halla Helle lea muitalus suopmelaš gándda, Samu, birra, guhte fárre Ohcejohkii ja ráhkkásmuvvá sápmelaš niidii, Ellii. Dan bokte gánda oahpasmuvvá sápmelašvuhtii ja gieđahallá iežas ovdagáttuid sápmelaččain.

Suoma stuorimus áviisa Helsingin Sanomat čállá girjji árvvoštallamis, ahte dát girji ii leatge dábálaš muitalus ráhkisvuođa birra, baicca dán bokte maiddái lohkki beassá guorahallat jurdagiiddes sápmelaččain ja oahppat sámiid birra.

Niillas Holmberg lea ilus buori árvvoštallamis.

taiteilija Niillas Holmberg
Niillas Holmberg lávkkii suopmelaš gándda oaivve sisa go čálii Halla Helle -girjji. Govva: Jari Kärkkäinen / Yle

Halla Helle lea Holmberga vuosttas romána, ja dat lea suomagillii. Holmberg háliidii čállit suomagillii, daningo girjji váldokaraktera lea suopmelaš ja girjji dáhpáhusaid govvidit su geahččanguovllus.

Girjji čállin lei sutnje hástaleaddji, go galggai lávket suopmelaš Samu oaivve sisa.

– Mun liikon hástalusaide. Dat lei miellagiddevaš lahkonanvuohki. Diesa laktásage dakkár ášši, ahte lea hui dearvvašlaš olbmui ja veahkeha olbmo áhtanuššamis, go njuike áibbas eará perspektiivii ja viggá geahččat máilmmi nuppi perspektiivvas, smiehtada Holmberg.

Girji boahtá boahtte mánu álggus maid guldalanláhkai jietnagirjin, man Holmberg ieš lohká. Girji lea boahtemin maiddái sámegillii, muhto dán vuoro dat čállojuvvoge girjji nuppi váldokaraktera, Elle, geahččanguovllus.

Guldal Niillas Holmberg jearahallama dás. Jietna: Sáárá Seipiharju / Yle

"Čállosat leat vaikkuhan dasa, ahte girji lea fuobmájuvvon"

Inger-Mari "Ima" Aikio jagis 2018 almmustuvvan diktagirji 69 čuoldda lea válljejuvvon finálaevttohassan Lappi girjjálašvuođabálkkašupmái. Lohkkit sáhttet jienastit iežaset jiellaha guovvamánu loahpa rádjai.

Lappi girjjálašvuođa bálkkašupmi lea Lappi girjerádjosiid oktasaš bálkkašupmi, man juolludit lappilaš girječállái, dahje girjái mii muitala juoganuláhkai Lappi birra. Bálkkašupmi juhkojuvvo juohke nuppi jagi virggálaš girjerádjosiid beaivve, mii lea 19.3.

Aikio lea dieđusge ilus das, ahte girji lea beassan finálaevttohassan.

– Dat sáhttá boktit olbmuid sáhkkiivuođa ja nu lohket maiddái eará sámi girjjiid.

Inger-Mari Aikio
Inger-Mari Aikio deattuha mediaid mearkkašumi sámi dáidaga loktemis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Inger-Mari Aikio lea beassan dainna girjjiin johtit dikta- ja girjefestiválain miehtá máilmmi ovdalgo koronapandemiija álggii. Maiddái muhtin mediat, dego Nuori Voima ja stuorámus riikkaidgaskasaš diktabláđđi THE POET leat čállán girjji birra.

– Jáhkán, ahte dat čállosat fas leat váikkuhan dasa, ahte girji lea fuobmájuvvon, lohká Aikio.

Sutnje lea dehálaš, ahte sihke su girjjit ja maiddái sámi girjjálašvuohta obalohkáige beaggá váldorávnnjis. Beaggin sáhttá vaikkuhit ruhtajuolludeaddjiide, mii fas dahká čálliide vejolažžan vuodjut eambo ieš čállimii.

– Medias lea hirbmat stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrra ovdanbuktin, eaihan olbmot media haga dieđáše min vuoigŋadujiin maidige.

Loga maid: Mo presideanta Kekkonen oaččui sámegávtti? Dán ja eará muitalusaid Inger-Mari Aikio čohkkii bearpmaid sisa Buolbmátjávrri gilis

Dutki Asta Balto: Dáidda lea giella, mainna gulahallá miehtá máilmmi

Gudnedoavttir ja dutki Asta Balto mielas lea hui mearkkašahtti, ahte sámedáidda ja -kultuvra loktejuvvo maiddái váldorávnnjis oidnosii.

– Dieđusge mii leat atnán iežamet dáidaga árvvus, muhto ahte máilbmi áicá dan čehppodaga mii Sámis lea otne, dat lea hui mearkkašahtti.

Balto lea Sámiráđi kulturlávdegotti ovddeš ságadoalli, dálá várrelahtu. Su mielas dáidda lea okta beaktilamos vugiin lebbet dieđu sápmelaččaid birra stuora máilbmái.

– Ii leat dušše skuvlejupmi, mii dárbbašuvvo, muhto maiddái dáidda ja mediat. Dáidda lea álo leamašan dakkár ovddosmanni, dakkár, mii duostá bastilit ovddidit min sámiid beroštumiid.

Asta Balto
Asta Balto oaivvilda, ahte dáidda lea beaktilot vuohki muitalit sámiid birra go ovdamearkka dihte politihkka. Govva: NRK Sápmi / Oddbjørg Hætta Sara

Asta Balto oaivvilda, ahte dáidaga bokte sáhttá gulahallat universálalaččat. Dáidda bohciidahttá dovdduid, mat guoskkahit váimmu suonaid, lohká Balto.

– Dáidaga bokte mii sáhttit lebbet sámi soajaid ja muitalit máilbmái ja midjiide alcceseamet min dehálaš áššiid, joatká Balto.

Oktan ovdamearkkan dáidaga fámus Asta Balto lokte Álaheaju dáhpáhusaid 40 jagi dassái.

– Dáidda buktá eará jiena máilbmái go politihkka ja oahpahus. Dat jietna lea hui dehálaš, dan jienas lea iežas ivdni, iežas historjá ja iežas čábbodat, loahpaha Balto.

Guldal Asta Balto jearahallama dás. Jietna: Xia Torikka / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä