Sápmi |

Sámi gielddain riŋgedallan boarrásiidda – eatnašat vedjet bures muhto oktonasvuohta sáhttá váivvidit

Gielddat, searvvit ja searvegottit leat váldán njuolgga oktavuođa boarrásiidda, geat ásset ruovttus.

Vanhan naisen kädet
Eanodagas ja Ohcejogas áigot riŋget buot badjel 70-jahkásaččaide dán giđa. Govva: Henrietta Hassinen / Yle

Sámi gielddain Anáris, Eanodagas, Ohcejogas ja Soađegilis dorjot boares olbmuid ja sin oapmahaččaid árgabeaivvi ja buresveadjima dainna, ahte leat riŋgegoahtán riskajovkui gullevaš boares olbmuide.

Ohcejoga gieldda rabasbálvalusaid jođiheaddji Taina Jylhä dadjá, ahte gielddas leat riŋgen buot badjel 70-jahkásaččaide.

– Mis leat measta 200 boarrása, geat leat badjel 70-jahkásaččat. Dearvvasvuođadivššár lea riŋgen sidjiide juo vahkus 13. Seamma olbmuide leat maid riŋgen Ohcejoga searvegotti beales, dadjá Taina Jylhä.

Taina Jylhä, Utsjoki
Taina Jylhä Ohcejoga gielddas muitala, ahte Ohcejogas riŋgegohte badjel 70-jahkásaččaide juo njukčamánus. Govva: Kirsti Länsman / Yle
Jylhä muitala, ahte spiehkastatáigi lea oidnogoahtán dainna, ahte olbmot leat váillahan vehá eanet doarjjabálvalusaid go ovdal.

– Mis lea lassánan borramušaid ruoktot fievrrideapmi ja mii leat lasihan gávppis fitnan ja áššiid doaimmahanveahki.

Maiddái Eanodagas leat juo njukčamánu rájes váldigoahtán oktavuođa badjel 70-jahkásaččaide. Eanodaga boarrásiid bálvalusa jođiheaddji Miia Alholm dadjá, ahte sii leat riŋgen oalle stuorra jovkui juo dán rádjái. Eanodagas leat 329 badjel 70-jahkásaš olbmo, dadjá Alholm ja ulbmil lea riŋget buohkaide.

– Máŋggaámmátlaš ovttasbargu lea doaibman bures. Boares olbmuide leat riŋgen ruovttubálvalusa, gieldda ja SámiSostera doaimmas.

Miia Alholm namuha, ahte eanaš oassi boarrásut olbmuin leat váldán spiehkastatáiggi ráfálaččat.

– Go sis leat juo guhkes eallin duohkin, de korona ii leat buohkaide nu stuorra balddonas, maid sáhtašii jurddašit. Liikká muhtumiid bokte vuhttojit smávva balut, mat sáhttet boahtit das, ahte eai leat nu ollu sosiála kontávttat go dábálaččat, Alholm čilge.

Anáris ja Soađegilis álggahan váldit oktavuođa uhcit joavkkus

Sámi gielddain Anár ja Soađegilli leat olmmošlogu dáfus stuoribut go Eanodat ja Ohcejohka. Gielddat leatge resursavátnivuođas álggaheamen oktavuođaidváldima uhcit joavkkus go Eanodat ja Ohcejohka.

Anára gielddas áigot váldit oktavuođa vuos álggos badjel 80-jahkásaččaide ja ulbmil lea riŋget sidjiide ovdal válbora.

Anára gieldda sosiála- ja dearvvasvuođa hoavda Jaakko Seppänen muitala, ahte gielddas leat sullii 270 badjel 80-jahkásaš olbmo, geaidda leat riŋgen mannán vahkus dahje bohtet riŋget dán vahkus.

– Válbora maŋŋá váldigohtet oktavuođa dasto 75–79-jahkásaččaide, dadjá Seppänen.

Soađegili gielddas bealisteaset muitalit, ahte sis eai leat dálá dilis resurssat riŋget buot badjel 80-jahkásaččaide. Gielddas leat goittotge váldán oktavuođa buot gielddas ássi oapmahašdivššáriidda.

– Soađegili gielddas leat oktiibuot badjel 1 000 badjel 75-jahkásaš olbmo, geaidda oktavuođaváldin gáibidivčče eanet resurssaid, dadjá Soađegili boarrásiid divššu hoavda Inga Mukku.

Miehtá riikka gielddat ja gávpogat riŋgegoahtán boarrásiidda

Sámi gielddat eai leat okto fuolaineaset, go boahtá sáhka boares olbmuid veadjimis.

Ovdamearkka dihte Kemi gávpot doarju boares olbmuid árgabeaivvi ja buresveadjima dainna, ahte riŋgejit boares olbmuide, muitala Lapin Kansa -aviisa. Maiddái Päijät-Häme guovllus gielddat leat riŋgedallagoahtán badjel 80-jahkásaččaide.

– Davvin maiddái Pelkosenniemi gielda lea riŋgen boarrásiidda, muitala Inga Mukku Soađegilis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä