Sápmi |

Sámi gielddat ja organisašuvnnat vuoruhit nuoraid geassebargguid – Sámediggi geahččala vel gávdnat čovdosiid bálkáhit geassebargiid

Sámedikki oahppomateriáladoaimmahat heaibu ruhtaváttisvuođaiguin, iige dan dihte vealttakeahttá sáhte dán jagi bálkáhit nuoraid geassebargui.

Hannu Kangasniemi
Sámedikki oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi šálloša, jos doaimmahat ii bastte váldit nuoraid geassebargui. "Nuorat leat sihke hui dehálaš resursa muhto maiddái boahtteáiggi bargit", son oaivvilda. Govva: Aletta Lakkala / Yle

Gielddat ja organisašuvnnat miehtá Sámi ohcet dál nuoraid geassebargui, ja nuoratges gilvalit bargguin.

Geassebarggut leat máŋgasii vuosttas bargovásáhus. Nuoraid geahččanguovllus sii sáhttet geassebargguid bokte gávdnat iežaset miela miel suorggi, man de studerejit dahje mainna barget boahttevuođas. Bargoaddiidges geahččanguovllus geassebargui boahtti nuorra sáhttá leat sidjiide boahtteáigi bargi.

Nuoraide leat dánge jagi barggut fállun sihke sámeguovllu gielddain ja organisašuvnnain. Dávjá bargui ohcet namalassii sámeguovllus orru, sámegielat nuoraid.

Ovdamearkka dihte Sámimusea Siiddas Anáris lea vierrun fállat bargguid namalassii báikkálaš sámegielat nuoraide. Museahoavda Sari Valkonen muitala, ahte sii bálkáhit maiddái boahtte geassái nuoraid geassebargui dáid kritearaiguin.

– Mis leat sierra geassebarggut logahaga nuoraide. Midjiide lea hui dehálaš, ahte fállat iežamet guovllu nuoraide barggu. Gáibidit maid muhtunlágan sámegiela dáiddu.

Valkonen govvida Sámimusea bargguid leat oalle girjái, eanet go oba jurddašivčče.

– Mii dárbbašit geassebargiid sisabeassanbileahtaid dárkkisteapmái ja olgomuseas rávvet gussiid njoarostit ja muorraheasttain riidet.

Sari Valkonen
Sámimusea Siidda museahoavda Sari Valkonen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámimusea Siiddas leage geassit oalle hušša, go museas gallestallet 10 000 guossi ovtta mánotbajis.

– Dáppe beassá geavahit buot gielaid, maid juo máhteš. Miellagiddevaš bargosajis oahppá ollu ja roahkasmuvvá, vaikko livčče vehá udju, oaivvilda museahoavda Sari Valkonen.

Okta nuoraid dábálamos geassebargoaddi leat maiddái searvegottit. Ovdamearkka dihte Anáris searvegoddi ohcá dánge jagi nuoraid čorget hávdeeatnamiid ja oahpistit Anára geaidnogirkui.

– Mii dárbbašit hávdeeatnamiid čorgejeaddjiid stuorát hávdeeatnamiidda Anárii ja Avvilii. Anára girkui dárbbašit gielalaš ja roahkkadis oahpisteaddjiid, muitala Anára searvegotti sundi Erja Tuhkala.

Anáris ohcet nuoraid geassebargui earret eará oahpistit mátkkálaččaid Anára girkus. Govva: Aletta Lakkala / Yle Sápmi

Tuhkala mielas ovdun geassebargguid ohcamis leat ilolaš- ja roahkkatvuohta. Son lea fuomášan, ahte geassebargguid ohccit leat maŋimuš jagiid geahppánan.

– Maŋimuš jagiid eai leat leamašan nu ollu ohccit go ovdal, Tuhkala smiehtada.

Sámediggi vihkkehallá ain

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi ain vihkkehallá geassebargguid. Diimmáža ektui lávdegottis lea unnit ruhta geavahusas, šálloša oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi.

– Mannan jagi lávdegottis lei eambbo ruhta. Dat lea goit čielggas, ahte dán jagi eai šatta nu máŋga bargosaji go mannán jagi.

Hannu Kangasniemi
Sámedikki oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi. Govva: Aletta Lakkala / Yle

Kangasniemi lohká, ahte go lávdegotti golut eai leat jahkásaččat seammaláganat, de sii šaddet guorahallat juohke jagi sierra geassebargiid ruhtadeami. Oahppomateriáladoaimmahat atná geassebargiid dehálažžan ja danin sii figget gávdnat čuovvovaš lávdegoddečoahkkimis ruhtadančovdosa.

– Sii leat min boahttevuođa bargit ja hui dehálaš resursan oahppomateriáladoaimmahahkii, deattuha Hannu Kangasniemi.

Sámi gielddain sihke geassebargosajit ja -seahtalat

Buot sámiid ruovttuguovllu gielddat, Anár, Ohcejohka, Eanodat ja Soađegilli, bidjet návccaid fállat nuoraide geassebargguid.

Anára gielda lea várren 22 000 euro nuoraid bálkkáheapmái nappo gielda áigu bálkáhit oktiibuot 46 nuora. Anára gielda fállá geassebargguid anárlaš 15–25-jahkásaš oahppiide gieldda iešguđetlágan doaibmasurggiin. Gielda háliida vuoruhit dakkár ohcciid, geat eai leat leamaš ovdal gielddas geassebarggus.

Soađegili gielda fas lea várren 70 000 euro ja bastet bálkkáhit sullii 70 nuora. Soađegili gielda fállá geassebargguid ja -seahtaliid jagiid 1999–2003 riegádan soađegililaš nuoraide. Geasseseahtaliin nuorra sáhttá bargat geassebarggu fitnodagas, gilisearvvis dahje eará searvvis. Seahtaliid árvu lea fitnodagaide 300 euro, muhto giliservviide ja eará servviide 350 euro.

Ohcejoga gielda háliida maid fállat bargosajiid nuoraide, ja leage plánemin ruhtadit geassebargoseahtaliid. Ohcejogas gielddaráđđehus mearridii čoahkkimisttis vuossárgga evttohit váldostivrii 5000 euro lassemearreruđa geassebargoseahtaliidda. Gielddaráđđehusa árvala, ahte seahtala árvu livččii 300 euro ja dat mieđihuvvošii jagiid 2000–2004 riegádan nuoraide vai sii sáhttet bargat fitnodagas, gielddas, searvvis dahje ruovttodoalus. Eaktun lea, ahte sii galget ássat ja bargat Ohcejogas. Ohcejoga váldostivra galgá vel dohkkehit lassemearreruđa čuovvovaš čoahkkimis.

Eanodaga gielda ii leat vel mearridan, man galle nurrii sii fállet geassebargguid. Suohkan lea goit válbmegoahtán ášši.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä