Sápmi |

Sámi luomebalssaid ballet suddat – álgoálbmogat fuomášit dálkkádatrievdama váikkuhusaid čielgasit, muhto stáhtat heibot ain vuođđogažaldagain

Buot riikkat eai hálit dovddastit dálkkádatnuppástusa, vaikko dan váikkuhusat dihttojit juo miehtá árktalaš guovllu.

Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit ja alkuperäiskansaorganisaatioiden edustajat Rovaniemellä 7.5.2019.
Duohkin gurutbealde James Stouts (Inuit Circumpolar Council-Alaska), Yury Khatanzeyskiy (RAIPON), Åsa Larsson Blind (Sámiráđđi), Sally Swetzof (Aleut council), Bill Erasmus (Arctic Athabaskan Council) ja Edward Alexander (Gwich'in Council International). Ovddabealde Árktalaš ráđi lahttoriikkaid olgoministarat: Marie Eriksen Søreide (Norga), Sergei Lavrov (Ruošša), Margot Wallström (Ruoŧŧa), Mike Pompeo (USA), Timo Soini (Suopa), Chrystia Freeland (Kanada), Anders Samuelsen (Dánmárku) ja Guðlaugur Þór Þórðarson (Islánda). Govva lea váldon Árktalaš ráđi olgoministariid čoahkkimis Roavvenjárggas 7.5.2019. Govva: Aslak Paltto / Yle

Vássán jagi áigge Sámis leamašan erenoamáš dálkkit. Geassit ledje goardi báhkat ja jaŋádat, dálvi illá joavddai Sápmái, guovvamánus njázut bilidedje guohtuma, giđđa bođii fáhkka ja jieŋatge johttájedje Deanus erenoamáš árrat.

Sámis dálkkádaga liegganeamis leat vuhttomis čielga mearkkat. Dat čuhcet boazodollui, guliide ja dan bokte sápmelaččaid eallimii. Sámi oahpahusguovddáža ovddidanhoavda Janne Näkkäläjärvi muitala, ahte liegganeapmi sáhttá váikkuhit ovdamearkka dihte luopmániidda.

– Jeakkis balsabovnnat leat dáppe suddame. Mis lei dutkanprošeakta, mas dutkkaimet, leatgo dat bovnnat duođaige mannamin vulos ja gal dat nu lea. Jos lea buorre lubmenbáiki, de dat soaitá ahte dat balssat eai moatti jagi geažes šat leat. Dat dego suddet, čilge Näkkäläjärvi.

Dat eai leat dušše sámit, geat liegganeamis gillájit. Dálkkádatnuppástus váikkuha viidát álgoálbmogiidda miehtá árktalaš guovllu, gos dálkkádatnuppástusa váikkuhusat vuosttamužžan dihttojit.

Ovdamearkka dihte Ruošša Jamala guovllus leat navdán dávddaid njoammut eatnamis ealliide duolu dahjege girssi suddama dihtii. Alaskas ja Davvi-Kanádas fas dene-álbmot áiccai dálkkádaga rievdama juo masá 50 jagi dassái, muitala Árktalaš dene-álbmoga ráđi jođiheaddji (Arctic Athabaskan Council) Bill Erasmus.

– Dálkkádat leat duođai nuppástuvvamin. Min álbmot álggii hállat dálkkádaga nuppástusain 1970-logu álggus ja min álbmot diehtá, daningo sii johtet luonddus ja oidnet dan juohke beaivve. Sii oidne dan vuosttamužžan ja dat váikkuha sidjiide eanemus, čilge Bill Erasmus.

Dene kansan neuvoston (Arctic Athabaskan Council) johtaja Bill Erasmus.
Dene-álbmoga ráđi (Arctic Athabaskan Council) jođiheaddji Bill Erasmus. Govva: Aslak Paltto / Yle

Árktalaš guovlu beroštahttá ain eanet go dálkkádat lieggana

Buot riikkat eai goittot hálit dovddastit dálkkádatnuppástusa, eaige álgoálbmogiid dálkkádatfiggamušat goit dál ožžon vurdojuvvon doarjaga Árktalaš ráđi olgoministtarčoahkkimis Roavvenjárggas.

Ministarat eai lean ovttaoaivilis dálkkádatnuppástusas, ja danin eai sáhttán vuolláičállit oktasaš julggaštusa. Das lei dárkkuhus loktet ovdan Pariissa dálkkádatšiehtadusa ja doaimmaid dálkkádatnuppástusa caggamii. USA ii goittot miehtan dasa.

Seammás dálkkádaga liegganeami ja jiehki suddama geažil máilmmis lea šaddan gilvu árktalaš guovlluid luondduriggodagain ja Jiekŋameara hálddašeamis. Dat bođii ovdan maiddái Roavvenjárgga ministariid čoahkkimis, gos USA olgoministtar Mike Pompeo cuiggodii earret eará Ruošša das, ahte dat lea gáibidan guovlluid Jiekŋamearas ja eastán dámpajohtolaga daid guovlluin.

Mike Pompeo ja Timo Soini
USA olgoministtar Mike Pompeo ja Suoma olgoministtar Timo Soini Árktalaš ráđi čoahkkimis Roavvenjárggas 6.5.2019. Govva: Jouni Porsanger / Suoma olgoministeriija

Maiddái Suoma olgoministtar Timo Soini buvttii ovdan sáhkavuorustis, ahte dálkkádaga liegganeapmi rievdada birrasa ja ekonomiija boahtteáiggi.

– Ođđa mearrajohtolagat ja álkit luondduriggodagaide beassan šaddá duohtan, muhto dálkkádatrievdan manná ain guhkkelabbui. Dat sáhttá váikkuhit stáhtaid gaskavuođaide ja dorvvolašvuhtii. Árktalaš riikkain lea ovddasvástádus ja vejolašvuohta seailluhit árktalaš guovllu ráfi ja stabilitehta guovlun.

Soini goittot ovdanbuvttii sáhkavuorustis maiddái dan, ahte Suomas lea diehtu, mo buvttadit bálvalusaid ja hukset infrastruktuvrra árktalaš servodahkii. Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso livččii sávvan, ahte Soini livččii váldán ovdan maiddái álgoálbmotperspektiivva.

Tuomas Aslak Juuso ja Janne Näkkäläjärvi
Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja Sámi oahpahusguovddáža ovddidanhoavda Janne Näkkäläjärvi Árktalaš ráđi čoahkkimis Roavvenjárggas. Govva: Aslak Paltto

– Dat lea ášši, mii guoská olu álgoálbmogiid ja váikkuha midjiide, ja dat leat erenoamážit dat proseassat, mat olu váikkuhit min eallindiliide ja vejolašvuođaide doaibmat ja eallit min kultuvrra mielde.

Suoma Árktalaš ráđi ságadoallibajis dálkkádatnuppástusa bisseheapmi dahjege njoahcudeapmi leamašan okta váldofáddá. Juuso rábmo, ahte dan áigge maiddái álgoálbmogiid árbevirolaš máhttu lea váldojuvvon vuhtii dálkkádatnuppástusbarggus dásseárvosaččat oarjemáilmmi dieđalaš bargguin.

– Dat lea buorre ovdamearka, manin Árktalaš ráđđi sáhttá leat ávkkálaš maiddái álgoálbmogiidda árktalaš guovllus.

Suoma olgoministtar lea duđavaš ministtarcealkámuššii ja álgoálbmotovddasteaddji fas Suoma cealkámuššii

Roavvenjárgga julggaštusa sajis Árktalaš ráđi lahttoriikkaid olgoministarat vuolláičálle oktasaš ministtarcealkámuša. Čoahkkima jođihan Suoma olgoministtar Timo Soini lohká, ahte son ii goit leat behtton, vaikko oktasaš julggaštus ii šaddange.

– Go fuomášin, ahte julggaštusa fidnen lea váttis, de dalle álggiimet čoaggit ministariid oktasaš cealkámuša ja dasa goit fidniimet máŋga dehálaš ášši fárrui, dadjá Soini.

Suopma olggosattii maiddái iežas cealkámuša Roavvenjárgga čoahkkimis olgoministtar Timo Soini namas. Dan mielde stuorámus oassi Árktalaš ráđi lahttoriikkain atná dálkkádatrievdama stuorámus hástalussan árktalaš guvlui. Das maiddái deattuhit jođánis doaimmaid ášši dihte.

Álgoálbmogiid dáfus livččii lean buorre, jos Árktalaš ráđi čoahkkimis livččii šaddan oktasaš julggaštus, mii livččii dovddastan dálkkádatnuppástusa ja evttohan doaimmaid dan caggamii.

Davvi-Amerihká álgoálbmotčeardda Gwich'in-álbmoga guovddášsearvvi njunuš Edward Alexander lea goittotge duđavaš juoba jo dán Suoma iežas cealkámuššii.

– Anán árvvus Suoma ságadoalli cealkámuša nana giela. Das lea juoba nannosut giella go livččii lean aitosaš julggaštusteavttas, man jorahedje ovddosmaŋos, dadjá Alexander.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä