Sápmi |

Sámi nuorat šaddet vuolgit skuvllaid dihtii máttás ja bargu sáhttá bágget báhcit dohko – 60 proseantta sámiin orrot sámiguovllu olggobealde

Sámis eai gávdno buot nuoraide dakkár fálaldagat, main sii leat beroštuvvan. Dalle ferte vuolgit iežas nieguid maŋis eret ruovttuguovllus.

Hánno Länsman
16- jahkásaš Hanno Länsman vázzá skuvlla Helssega giellalogahagas. Son lohká iežas liikot orrut Helssegis, go doppe leat olu ustibat ja fálaldagat. Govva: Ritva Torikka / Yle

Vaikke Sámis leat skuvlenvejolašvuođat lassánan, de liikká olu nuorat šaddet vuolgit Mátta-Supmii skuvllaid maŋis. Mátta-Suoma vejolašvuođat geasuhit ja bággejit báhcit dohko, go ruovttuguovllus eai leat fálaldagat. Dat lea okta sivva dasa, ahte Suoma beali sápmelaččain 60 proseantta orrot sámeguovllu olggobealde.

Bohccot molsašuvve gielaide

16-jahkásaš anárlaš badjebearraša bárdni Hánno Länsman ruoktu lea 40 kilomehtera Anáris Áŋŋela guvlui. Vuođđoskuvlaáigge son jođii juohke beaivve skuvlabiillain Anárii skuvlii. Vahkkoloahpaid ja luomuid áigge son leamašan mielde bigálusain ja miessemearkumiin. Unnibun son plánii mannat Sámi oahpahusguovddáža boazodoallolinjái ja bargagoahtit bohccuiguin.

Badjeskuvlla áigge sus guittotge rivde jurdagat. Son beroštuvai gielain. Danin son vázzá dál skuvlla Helssega giellalogahagas Nuorta-Helssegis iige Doaivunjárggas boazoskuvllas.

– Dat leamašan ovdal beroštupmi boazobargui, muhto dál ii šat nu olu geasut. Dál dat beroštupmi lea rievdan dohko gielaide.

Hánno Länsman
Hánno Länsman lohká dán jagi eaŋgalaš- ja ruoŧagiela lassin jápángiela ja boahtte jagi vel ain jo kiinná- ja espanjagiela vejolaččat maiddái sámegiela. Govva: Ritva Torikka / Yle

Giellalogahagas son sáhttá lohkat dakkár gielaid maidda liiko. Son lohká dál dábálaš eaŋgas- ja ruoŧagielaid lassin jápán- ja fránskkagiela. Nuppi jagi son lohkagoahtá maid kiinná- ja espanjagiela. Maiddái eará riikkaide beassan lei su mielas.

– Áibbas fal dat gielaid válljenvejolašvuođat geasuhedje. Mun sáhtán válljet maid gielaid mun logan. Leat maiddái leairaskuvllat eará riikkaide ja eará báikkiide. Dat vejolašvuođat geasuhedje.

Loaktá bures Helssegis

Hánno orru Helssega studeantaviesus seamma viesus guvttiin universiteahttastudeanttain.

– Mus leat hui somás orrunskihpárat ja hui buorre dat ássanbiras. Hui somá lea leamašan.

Son johtá juohke iđida skuvlii bussiin ja metrotogain. Ruoktot son ii loga iežas astat áibbašit, go leat nu olu juohkelágan doaimmat. Skuvlabargu doalvu áiggi ja sus leat olu skihpárat ja astoáiggi doaimmat.

– Mun lean skuvlla dolgespábbarieggás. Doppe finan hárjehusain. Skuvla fállá muđuidge badjelmearálaš astoáigge gurssaid. Dál goalmmát bajis mun áiggon váldit gielladiehtaga gurssa.

Hánno Länsman metroasemalla
Länsman johtá skuvlii bussiin ja metrotogain Kontulas Itäkeskusii. Govva: Ritva Torikka / Yle

Boahtteáiggis Hánno ii vel nu sihkkarit dieđe. Son lea beroštuvvan gielladutkamušas, muhto hálida maid oahppat máŋggaid gielaid ja maiddái geavahit daid albmaláhkai.

– Lean vehá eambbo dakkár “go with the flow” –almmái. Mun liikon hui olu gielaide, musihkkii ja dánsut. Mun in vel dieđe maid mun áiggon, muhto várra mun gal gielaid oahpahalan eambbo.

Eadni lea lihkolaš go mánná lea duhtavaš

Vaikke Hánno Länsman eadni Pilvi Aikio áibbaša mánás, de son lea guittotge lihkolaš, go su mánná lea duhtavaš skuvllas. Hánno hálida oahppat gielaid ja dál dat lea vejolaš. Son lea maid oadjebas mielain, go su bártnis leat oahpes olbmot, geat sáhttet doarjut su.

– Dat lei iešalddes čielggas, ahte Hánno oažžu vuolgit Helssegii. Oinnátgo mis leat hirbmat máŋga ráhkis olbmo, geat sáhttet veahkehit mánáid jos dárbbaša. Munnje lei álki luoitit su Helssegii.

Pilvi Aikio
Pilvi Aikioi lei iešalddes čielggas, ahte su bárdni Hánno oažžu vuolgit skuvlii Helssegii. Sis leat olu oahpes olbmot Helssegis, geat sáhttet veahkehit, jos lea dárbu. Son sávvá gal vehá, ahte Hánno barggašii maid bohccuiguin boahtte áiggis. Govva: Ritva Torikka / Yle

Eadni hálida, ahte Hánno oažžu ieš válljet maid áigu dahkat boahttevuođas. Son lea guittotge sihkkar, ahte Hánno máhccá ruovttoluotta Sápmái.

– Gal mun jurddašan, son liiko dáppe luonddus orrut, liiko bohccuide ja Sámi lundui nu olu, ahte gal son boahtá ruovttoluotta.

Bohccuid ja Hánno oktasaš boahtteáiggi ektui eadni ii máhte dadjat maidige. Sus lea guittotge smávva sávaldat.

– Dat lei váttes gažaldat. Gal mun vehá dan sávan, son lohká.

Ráhkisvuohta teáhterii buvttii su Helssegii ja dat maid doallá su doppe

Gáregasnjárgalaš Pinja Pieski leai maid 16-jahkásaš, go vulggii Helssegii Kallio ovdanbuktin -logahahkii. Pieski lohká stuorimus sivvan Helssega ja aiddo logahaga válljema dasa, ahte beassá ovdánit justa dain áššiin, main son lea beroštuvvan, dánsumis ja ja teáhteris.

– Mun ledjen álo hálidan bargat dáidagiin ja davvin vejolašvuođat eai leat seammaláganat.

Logahaga maŋŋá son gaccai vel Lahtis lasi teáhteroahpu. 20-jahkásaš Pieski lea dál gaskaboddasaš barggus mánáidgárddis ja loaktá bures Helssegis.

– Dat gal heive. Ja mun liikon go dáppe leat nu máŋggalágan olbmot. Muđuidge Helssegis leat vejolašvuođat dahkat vaikke maid. Oppa áigge dáhpáhuvvá juoganu, masa sáhttá mannat fárrui.

Pinja Pieski
Pinja Pieski lea beroštuvvan dáidagis ja teáhteris ja hálida gazzat oahpu dáid surggiin. Govva: Ritva Torikka / Yle

Pieski ii loga maid iežas astat áibbašit ruoktot Gáregasnjárgii. Álggos, go son bođii, de sus lei nu olu bargu, ahte ii astan áibbašit, muhto dan maŋŋá gal ruoktomiella lea ain duollet dálle dovdostan. Danin son fitná ain jo moddii jagis ruovttus. Boahtteáiggis son sávvá beassat bargatge Sámis muhtin bargguid. Obban davás fárrema son ii guittotge vuos leat smiehttan.

– Dat lea gal váttes gažaldat, muhto dál aŋkke, justa dál orru, ahte hálidan vel skuvlet iežan eanet ja go diehtá, ahte davvin eai leat dat vejolašvuođat dakkár surggiide, maid mun hálidivččen studeret.

“Gánneha smiehttat mii geasuha ja easkka dan maŋŋá geavatlaš áššiid”

Daid, geat dál leat vuođđoskuvllas ja smiehttamen maid galggašii dahkat ja gosa galggašii vuolgit Länsman rávve guorahallat makkár beroštumit leat alddás ja mii orru geasuheamen.

– Geavatlaš áššiid gánneha bidjat easkka nubbin. Vuosttasin válljet daid skuvllaid, maidda dovddat beroštumi.

Maiddái Pieski rávve smiehttat ja válljet skuvlla ja joatkkabáikki dan vuođul, mii geasuha.

– Gánneha justa smiehttat, ahte maid hálida dan logahagas dahje mii geasuha. Munnje lei nu čielggas, ahte mun hálidin boahtit Helssegii.

Pieski ávžžuha beare duostat vuolgit. Vaikke eallin lea earálágan, de iežas mielas son lea oahppan atnit árvvus iežas ruovttuguovllu áibbas earaláhkai go ovdal.

– Vaikke áhkku smiehtai, vuoi man váivi go don vuolggát eret ja logai, amma don it vajáldahte sámegiela. Munnje dat lei guittotge nuppe gežiid. Dat lea nanusmahttán mu identitehta.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä