Sápmi

Sámi organisašuvnnaid mielas Deanu bivdogielddus duolbmu sámiid rivttiid – Koivisto: "Váttis dohkkehit"

Kalastajat soutavat lohta Tenojoella.
Detnui evttohit ollislaš luossabivdogildosa boahtte geassái. Evttohusa mielde goittotge eará guliid livččii vejolaš bivdit. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suoma ja Norgga Sámedikkit oaivvildit, ahte dat eai leat beassan váikkuhit bivdogielddusevttohussii.

Suoma ja Norgga stáhtaid evttohus gieldit luossabivddu Deanu čázadagas boahtte geasi ii leat ožžon beare buori vuostáiváldima Sámi organisašuvnnaid gaskkas.

Sámedikkit goappat beale Deanu joga sihke Norggas ja Suomas ja maiddái eará sámi organisašuvnnat oaivvildit, ahte sámiid vuoigatvuođat eai leat dán evttohusas váldojuvvon vuhtii.

Suoma Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto mielde Sámediggi lea gal fuolas Deanu luossanális, muhto seammás maiddái das, mo Deanu guovllu sápmelaččaid vuoigatvuohta iežas kultuvrii ollašuvvá.

– Luossanáli suodjaleapmi ja sámi vuoigatvuođaid dorvvasteapmi leat dakkár ulbmilat, mat mannet bálddalagaid, dat eai leat vuostálas ulbmilat. Prinsihpas lea hui váttis dohkkehit dakkár dili, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohta iežas kultuvrii ollásit lea gildojuvvon, vaikko dat guoskkašiige dušše ovtta geasi, dadjá Koivisto.

Koivisto mielde Sámedikkis leat gal leamašan ráđđádallamat eana- ja meahccedoalloministeriijain, muhto sii eai leat beassan stáhta mearrádussii váikkuhit.

– Diehtu bođii oalle fáhkka. Ráđđádallamiin ii leat leamašan diehtu, ahte mo Suopma boahtá vástidit Norgga evttohusaide. Vástádus lea dahkkon nu, ahte mii eat leat diehtán, ahte mii doppe lea boahtime. Gal dat orru leamen nu, ahte dat mearrádus leamašan čielggas jo ovdal ráđđádallamiid, oaivvilda Koivisto.

Anni Koivisto muittuha, ahte sámiid vuoigatvuođat leat sihkkarastojuvvon sihke riikkaidgaskasaš soahpamušain ja Suomas maiddái vuođđolágas.

– Dán proseassas váidalahtti gal orru leamen nu, ahte dat sámiid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođat eai leat doarvái bures dál gehččojuvvon. Dat leat gergosat meaddildit ja vajálduhttit daid sámi vuoigatvuođaid, dadjá Koivisto.

Skábmagovien apulaistuottaja Anni Koivisto.
Suoma Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto muitala, ahte sii eai leat beassan váikkuhit stáhta mearrádussii. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Keskitalo: “Eai leat gulahallan Norgga Sámedikkiin”

Norgga Sámediggi lea maid fuolas das, mo bivdogielddus váikkuha Deanuleagi ja Deanuvuona luossakultuvrra seailumii. Sámedikki presideanta Aili Keskitalo muitala Ávvirii, ahte Norgga stáhta ii leat gulahallan Sámedikkiin ollenge ášši olis.

– Lea hui stuorra doaibma, man ráđđehus dál áiggošii bidjat johtui eaige leat minguin gulahallan dien áššis. Dat eai leat váldán midjiide oktavuođa ja leat čađahan mearrádusa konsultašuvnnaid haga. Mun háliidan gullat njuolga ministaris, manne eai gulahala buorebut go čađahit dakkár mearrádusaid, lohká Keskitalo.

Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka fas oaivvilda, ahte lea skandála mo eiseválddit leat hálddašan Deanu čázádaga.

– Lea dego moraš báikkálašolbmuide go giddejit bivddu, dadjá Muotka Ávvirii.

Muotka oaivvilda, ahte lea dehálaš čielggadit makkár eavttut galget leat, go fas rahpet bivddu Deanu čázádagas. Norgga Sámediggi háliidivččiige ráddjet olggobeale olbmuid bivdima, vuoi báikkálašolbmuide rahppo eambbo sadji.

– Sámediggi ii leat goassige dorjon, ahte galgá oalát giddet bivddu. Mii leat dadjan lea eahperehálaš mo juogadeapmi leamaš, go báikkálašbivdiin lea njiedjan mearraluossabivdin logi jagis ja olggobeale bivdiid, nugo turisttaid ja bartaeaiggádiid, leat diktán bivdit. Dat lea ođđa joavku, mii lea beassan geavahit olu min dehálaš luossaresurssain, dadjá Muotka.

Aili Keskitalo
Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo gáibida dálkkádat- ja birasgáhttenministaris čilgehusa, ahte manne eai leat gulahallan Sámedikkiin ovdal mearrádusa. Govva: Vesa Toppari / Yle

Holmberg: “Stáhtat feilen luossabivddu hálddašeami”

Suoma ja Norgga stáhtaid evttohus gieldit luossabivddu Deanu čázadagas boahtte geasi rihkku sámiid vuoigatvuođaid, oaivvilda Sámiráđi várreságadoalli ja Ellos Deatnu -lihkadusa ovddasteaddji Aslak Holmberg.

Holmberg ii lean máhttán vuordit stáhtain ná garra mearrádusa.

– Lea dárbu ráddjet bivddu, muhto in mun áiddo ná radikála mearrádusa gal máhttán vuordit. Sápmelaččat, geaid leat gullán dán ášši birra, de dat eai leat dorjon dákkár mearrádusa. Dan láhkaihan dat gal rihkku sámi iešmearridanrievtti, oaivvilda Holmberg.

Holmberg mielas ášši livččii áibbas eará, jus sámit ieža livčče čoahkkanan mearridit luosa ráfáidahttimis.

– Mii sámit eat leat dán mearrádusa dahkan, muhto dat leat stáhtat bargan dan min oainnu vuostá. Dien láhkai dat rihkku min vuoigatvuođaid.

Vaikko bivdogielddus gahkáge, de Holmberg lea fuolas Deanu luosas.

– Gal dat diimmá geassi lei katastrofa. In mun jáhkkán, ahte nie heitot jahki oba sáhttá boahtitge. Gal dat fuolla luossanáliin lea duođalaš musge.

Aslak Holmbergin taustalla näkyy Rastigaisa-tunturi.
Sámiráđi várreságadoalli ja Ellos Deatnu -lihkadusa ovddasteaddji Aslak Holmberg oaivvilda, ahte stáhtaid evttohus rihkku sámiid rivttiid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Holmberg livččii goit jullon vuoigatvuođaeaiggádiidda ja čáhceguovlluoamasteddjiide juobe muhtin bivdobeaivvi boahtte geassái.

– Das livččii lean hui stuorra prinsihpalaš mearkkašupmi, vaikko dat livččii lean dan ovtta vahkuge dušše dat bivdu rabas. Mun oainnán, ahte geain eai leat vuoigatvuođat Detnui, de sii leat dat vuosttaš gean bivddu ráddjet, oaivvilda Holmberg.

Aslak Holmberg mielas stáhtat leat feilen luossabivddu hálddašeamis.

– Iihan dákkár dilli gal leat ovdal Deanuleagis oidnojuvvon, ahte álbmot mii lea deike dan luosa dihte áiggiid čađa sajáiduvvan, de mis ii leat lohpi ovttage guoli goddit. Stáhtat eai oainne, ahte sápmelaččat livčče dego sierra bivdojoavku, mas livčče sierra rievttit dáppe Deanuleagis. Dat lea dat politihka, ahte buohkaid galgá seamma láhkai meannudit.

Geahpeda bivddu, muhto luossavuokkat čuvvot gal fatnasii

Aslak Holmberg leamašan álggu rájes mielde Ellos Deatnu lihkadusas, mii álggahuvvui jagis 2017 vuostálastin dihte ođđa Deanu soahpamuša. Lihkadus lea čalmmustahttán sámi iešstivrema ja báikkálaš hálddašeami earret eará moratoriaid bokte. Moratoria galgá leat fámus maiddái boahttevaš geasi.

Holmberg dadjáge, ahte ii leat beroštan bivdonjuolggadusain, go dat rihkkot sámiid rivttiid. Viššalis guolásteaddji lea goit fuolas luosa seailumis ja áigu geahpedit iežas bivddu. Muhto leago son gearggus guođđit luossavuokkaid gáddái?

– In mun áiddo dan ge dál daja, muhto goittotge boađán geahpedit bivddu. Eará guliid bivdu gal joatkašuvvá ja dan mun gal oainnán dehálažžan. Lea dehálaš, ahte guovllu olbmot maid ohppet eanet atnit arvvus daid eará guliid mat dáppe Deanu čázadagas leat, dadjá Holmberg.

Suoma ja Norgga stáhtaid evttohus gieldit luossabivddu Deanu čázadagas boahtte geasi rihkku sámiid vuoigatvuođaid, oaivvilda Ellos Deatnu -lihkadusa ovddasteaddji ja Sámiráđi várreságadoalli Aslak Holmberg. Jietna: Anni-Saara Paltto / Yle

Beaska Niillas: “Mii galgat ieža beassat hálddašit bivddu”

Norgga Sámiid riikkasearvvi stivrraláhttu ja Ellos Deatnu -lihkadusa ovddasteaddji Beaska Niillas dadjá NSR:a dieđáhusas, ahte luosa gal ferte suodjalit, muhto bivdogielddus duolbmá báikkálaččaid vuoigatvuođaid.

– Máŋgalogi jagi leat mii váruhan, ahte dat hirbmat turistabivdu ii leat suvdil. Beaktilis hálddašeapmi livččii lean áigá jo ráddjet dán bivddu garrasit dain jagiin, go luossanálli leamaš dakkár dilis, dadjá Beaska.

Niillas Beaska
Deatnulaš Beaska Niillas oaivvilda, ahte sámit galget ieža beassat hálddašit bivddu. Govva: Norgga Sámiid Riikkasearvi

Deatnulaš Beaska Niillas oaivvilda, ahte báikkálaččat leat hálddašan bivddu ja dikšon oktavuođa luosain duháhiid jagiid ovdal stáhtat bahkkejedje guvlui ja danne árbevirolaš máhttu ferte leat vuođđun bivdohálddašeamis.

– Boahtte lávki dál ferte leat, ahte stáhtat guđđet min čázádaga, nu ahte mii ieža fas beassat ráfis hálddašit bivddu sihke lussii midjiide buoremus lági mielde, dadjá Beaska.

Beaska lea fuolas das, mo gielddus sáhttá váikkuhit sámi luossabivdoárbevieruide ja kultuvrii.

– Jus báikkálaš luossabivdit šaddet gáddái jahkeviissaid, de dát botke bivdomáhtu sirdima buolvvas bulvii. Ja váikkuhussan sáhttá leat, ahte boahttevaš buolva massá dán máhtu, ja de livččii várra, ahte min kultuvra jávká, dadjá Beaska.

Hakaste: “Luossanáliid ferte oažžut ealáskit”

Suoma ja Norgga stáhtat ákkastallet Deanu bivdogildosa luossanáliid heajos diliin, mii ii leat buorránan dálá guolástanráddjehusaiguin. Gaskaboddosaš gildosa oidnet dárbbašlažžan danin, go ráddjejuvvon bivduge hehttešii sakka luossanáliid.

Eana- ja meahccedoalloministeriija Jari Leppä dadjá ministeriija dieđáhusas, ahte ráđđádallanboađus lea garas eandalit Deanuleagi olbmuide.

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea árvvoštallan bivdogildosa váikkuhusaid sierra vuođđovuoigatvuođaide, nu maiddái sámiid rivttiide. Ministeriija ákkastallamiin vihkkehallojuvvo, ahte goabbá lea heajut molssaeaktu, boddu luossabivddus vai bivdovejolašvuođaid hedjoneapmi guhkkit áigái.

Eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgealmmái Tapio Hakaste dadjá, ahte dál ferte sihkkarastit Deanu guolásteami maiddái boahttevuođas.

– Ferte geahččat, ahte sámiid guolástankultuvra lea dássedeattus ja maiddái guolástanrivttiid oamasteddjiin lea juoga maid bivdit. Luossanáliid ferte oažžut dakkár dássái, ahte dat ealáskit. Doaibmabijut, maid dassážii leat dahkan, eai leat reahkkán, dadjá Hakaste.

Deanu bivddu láhkaásahusat leat dál cealkin láhkai. Loahpalaš mearrádusaid boahtte geasi bivddus lea ulbmilin oažžut fápmui 1.5.2021 rádjai.

Ásllaga Á-Studios 12.4.2021 Anni Koivisto muitalii, mo Sámediggi oaidná Detnui evttohuvvon bivdogildosa. Sáddagis mielde maiddái eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgealmmái Tapio Hakaste ja Aslak Holmberg. Jietna: Aslak Paltto / Yle

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä