Sápmi |

Sámi Siida cuiggoda garrasit, go Sámediggi ii válljen sápmelaš komissáraid – Juuso: “Dievasčoahkkin lea válljen ná ja dan mii fertet doahttalit”

Sámi Siida gáibida Sámedikki gieđahallat komissáraid válljema ođđasit.

Sammol Lukkari, Utsjoki
Sámi Siidda ságadoalli Sámmol Lukkari mielas Sámediggi lea beahttán sápmelaččaid. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Ohcejoga sámesearvi Sámi Siida lea duhtameahttun, go Sámediggi ii válljen duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáran sápmelaččaid. Sámi Siidda ságadoalli Sámmol Lukkari cuiggoda garrasit Sámedikki maŋemuš dievasčoahkkima komissára válljemiid, ja searvi gáibida, ahte Sámediggi gieđahallá ášši ođđasit.

– Mii leat manahan dan áidna vejolašvuođa dál váikkuhit kommišuvnna bokte sápmelaččaid áššiide. Dat orru ovtta láhkai nu, ahte Sámediggi lea hilgon min sápmelaččaid ja mii eat dohkke gosage, dadjá Lukkari.

Lukkari mielas Sámedikki mearrádus doalvu ášši boasttuguvlui.

– Min searvi ávžžuha, ahte Sámediggi ođđasit vállješii daid komissáraid, dadjá Lukkari.

Lukkari: “Sámi álbmot lea behtton, ii dušše Sámi Siida”

Sámi Siida deattuha rabas cealkámušastis, ahte sámeservodat lea evttohan máŋggaid buriid sápmelaččaid komissáran ja lea duođalaččat guorahallan geat livčče vuogas sápmelaš ovddasteaddjit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas. Lukkari čilge, ahte sin searvi barggai olu gávdnan dihte buriid komissáraevttohasaid ja danin beahttašupmi lea dál stuoris.

– Mii leat máŋga searvvi bargan hirbmadit ja mis leamašan buorit evttohasat komissáran. Oainnán dego Sámediggi livččii hilgon dáid min oainnuid, barggu ja min komissáraid. Ja mainna vuođuin, de dat lea gal áddemeahttun, dadjá Lukkari.

Ohcejohkalaš Sámmol Lukkari lea maiddái Sámedikki várreláhttu, muhto son ii lean mielde komissáraidválljenčoahkkimis. Lukkari mielde ii leat dušše Sámi Siida, mii lea beahttašuvvan Sámedikki komissáraválljemiidda.

– Dat ii leat dušše min searvi, dat leat maid eará Ohcejogas leahki sápmelaččat ja dieđán eará guovlluinge. Doppe gullo sápmelaččaid siste, ahte manin eai válljejuvvon sápmelaš komissárat. Gal mun ávžžuhivččen Sámedikki áddet dan, ahte sámi álbmot lea behtton, dat ii leat dušše beare Sámi Siida, dadjá Sámmol Lukkari.

Guldal Sámmol Lukkari jearahallama dás. Jietna: Anni-Saara Paltto / Yle

Juuso: "In oainne dárbbašlažžan šat gieđahallat ášši ođđasit"

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas galget leat oktiibuot vihtta komissára, main Sámediggi lea dál válljen guokte ja ovtta lea nammadan nuortalaččaid giličoahkkin. Stáhtaráđi bargun lea vel válljet kommišuvdnii guokte komissára.

Sámedikki bealis komissáran válljejuvvuiga Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid nammadan komissáran fas bargagoahtá Irja Jefremoff.

Loga maid: Irja Jefremoff, Heikki Hyvärinen ja Miina Seurujärvi illudit luohttámušas, go sámit evttohit sin duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahttun

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas komissáraid válljen leamašan vuđolaš proseassa, masa sámeservodat lea beassan ieš váikkuhit čavčča áigge gullamiid bokte. Dievasčoahkkima mearrádusa Juuso ii vuolgge kritiseret.

– Sápmelaččat leat ieža evttohan daid evttohasaid ja ollesčoahkkin lea dasto dáid evttohasaid vuođul válljen. Mu mielas searvvuš leamašan mielde váikkuheame, muhto dieđus buohkat eai sáhte válljejuvvot. Ollesčoahkkin lea válljen ná ja dan mii dieđusge ferte doahttalit, dadjá Juuso.

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas ii leat šat dárbu gieđahallat komissáraid válljema ođđasit. Govva: Vesa Toppari / Yle

Juuso dadjá, ahte komissáraid válljen leamašan juohke áirasa iežas vihkkehallama duohken, go áššis lea jienastuvvon.

– Jienastanbohtosat ledje goit oalle čielgasat, ahte ollesčoahkkimis lea boahtán čielga doarjja dáidda komissáraide. Dat lea veadjemeahttun árvvoštallat mo ja man vuođul iešguđet áirasat leat jienastan. Jáhkán, ahte ollesčoahkkimis lea gehččojuvvon, ahte dát guovttis leaba čeahpes olbmot, mat heiveba dán bargui, árvala Juuso.

Sámedikki ságadoalli mielas ii leat dárbu gieđahallat komissáraid válljema šat ođđasit Sámedikkis, dego Sámi Siida gáibida.

– In oainne dárbbašlažžan dan šat gieđahallat ođđasit. Mii leat ollesčoahkkimis ságastallan dán birra olu ja mearrádusat leat dahkkon vuđolaš proseassa vuođul, dadjá Juuso.

Juuso oaivvilda, ahte kommišuvdna berrešii bargat hui lagaš ovttasbarggu sámeservodagain ja son sávváge, ahte bargu lihkostuvvá.

– Sávan dieđusge, ahte olbmot addet bargoráfi kommišuvdnii dan ásaheami ektui ja addet komissáraid barggu hupmat sin bealis, eaige ovddalgihtii dubme barggu, dadjá Tuomas Aslak Juuso.

Guldal Tuomas Aslak Juuso jearahallama dás. Jietna: Anni-Saara Paltto / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä