Sápmi |

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna nammadeami sáhttá stáhta beales álggahit – sisáššiid ministtar: “Suopma galgá guoddit historjjálaš ovddasvástádusa”

Ovdal go nammadanproseassa sáhttet álggahit, galget vel Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin gieđahallat mandáhta bealisteaset.

Saamen- ja suomenliput
Sámiid ja Suoma stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mihttomearrin lea mannat čađa historjjá dáhpáhusaid ja oahppat dain. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ovdána, dieđiha Suoma stáhtaráđđi.

Ikte gaskavahku ráđđehusa ministariid eahpevirggálaš čoahkkimis gieđahalle sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii gárvvistuvvon mandáhta. Ráđđehusa ministarat oidnet, ahte áššis sáhttá ovdánit nammadanprosessii.

Mihttomearrin lea vuođđudit kommišuvnna, mas leat vihtta lahttu ja mii lea doaimmastis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Kommišuvnna mihttomearrin fas lea mannat čađa historjjá dáhpáhusaid ja oahppat dain.

Ovdal go nammadanproseassa sáhttet álggahit, galget vel Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin gieđahallat mandáhta bealisteaset. Dat leat vássán jagi áigge ráđđádallan mandáhtas ovttas stáhtain.

Sámiid ja Suoma stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mihttomearrin lea mannat čađa historjjá dáhpáhusaid ja oahppat dain.

Vuosttas virggálaš lávki kommišuvnna ásaheamis

Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio atná mearkkašahtti lávkin stáhtaráđi mearrádusa dohkkehit duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii gárvvistuvvon mandáhta.

Áššis leat ráđđádallan guhká.

– Leat álggahan barggu measta njeallje jagi dassái, go kommišuvnna ovddideapmi merkejuvvui Sámedikki doaibmaprográmmii. Mis leat leamašan gullamat ja sierralágan deaivvadeamit ja ášši lea válbmejuvvon guhká. Dát lea dál vuosttas virggálaš lávki ovddosguvlui, dadjá Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio atná stáhtaráđi mearrádusa mearkkašahtti lávkin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dál lea Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima vuorru gieđahallat sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta, nappo dan, makkár eavttuiguin kommišuvnna barggu galgá ovddidit.

Sámediggi gieđahallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta jagi maŋimuš dievasčoahkkimisttis 17.–18.12.2019.

Maiddái Nuortalaččaid siidačoahkkin gieđahallá mandáhta juovlamánu áigge, muitala nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff.

– Dát lea dehálaš ášši. Dan ovdii leat bargan olu, ahte kommišuvdna ovdánivččii Suomas, dadjá Feodoroff.

Veikko Feodoroff
Maiddái nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff atná kommišuvnna ovdáneami dehálažžan. Govva: Vesa Toppari / Yle

Čađahuvvon gullamiin sámeálbmot lea eaktudan stáhtas čatnašumi. Sámit vurdet, ahte boasttuvuođat čielggaduvvojit ja njulgejuvvojit, ja ahte boasttuvuođat eai šat goassige dáhpáhuvaše, dadjá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

– Válmmaštallama áigge lean ožžon diehtit lossa, ovttaskas sápmelaččaide dáhpáhuvvan tragediijaid. Dáid dáhpáhusain čohkiida sámeálbmoga oktasaš historjá ja ceavzima eallingeardi. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin galget guorahallat, háliidatgo buktit dáhpáhuvvan áššiid oidnosii, dadjá Sanila-Aikio

Sisáššiid ministtar: "Suopma galgá guoddit historjjálaš ovddasvástádusa sápmelaččaid dili ektui"

Ráđđehusa ministariid eahpevirggálaš čoahkkima maŋŋá Suoma sisáššiid ministtar Maria Ohisalo muitalii Facebookis iežas leat duđavaš dasa, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas leat váldán lávkki ovddosguvlui.

Sápmelaččain lea leamaš Suomas máŋgga láhkai heajos sajádat, čállá Ohisalo.

– Suoma stáhta ii leat ovdamearkka dihtii gudnejahttán sápmelaččaid eanavuoigatvuođaid ja álo gitta 1970-logu rádjai sápmelaččaid suomaiduhtte bákkuin ásodatskuvllain. Suopma lea vel vássán jagiinge fidnen riikkaidgaskasaš moaitagiid das, mo dat láhtte sápmelaččaid vuostá, dadjá Ohisalo.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mihttomearrin lea čielggadit stáhta ovddasvástádusa historjjás dáhpáhuvvan boasttuvuođaide ja dain gieđahallama bokte čuollat bálgá soabadeami guvlui. Dás Sámediggi lea dahkan dehálaš barggu, dadjá Ohisalo.

– Sámediggi ja máŋggat sámeaktivisttas leat gártan bargat garrasit dan ovdii, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea ovdánan duohtavuohtan. Sin bargu lea leamaš divrras.

Maria Ohisalo katsoo kameraan
Sisáššiid ministtar Maria Ohisalo muitalii jurdagiiddis duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneames Facebookis ministariid eahpevirggálaš čoahkkima maŋŋá. Govva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia

Vásset vel jagit, ovdalgo proseassa lea čađahuvvon

Kommišuvnna komissáraid nammadanproseassa álgá, jus fal sápmelaččat dohkkejit kommišuvnna mandáhta. Mandáhtaevttohusas eai váldde beali dasa, mo kommišuvdna válljejuvvo.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio árvala, ahte jus sápmelaččat dohkkejit kommišuvnna mandáhta, vássá goit jahki ovdalgo kommišuvnna bargu álgá. Aitosaš proseassa guhkkodaga lea váttis árvvoštallat.

– Goassige ii dieđe, man guhká váldá gullat ja čohkket daid dárbbašlaš dieđuid. Ferte maid dutkat stáhta ja eiseválddiid doaimmaid sámiid áššiin. Jáhkán, ahte vásset goit guokte dahje golbma jagi, ovdalgo mis lea kommišuvnna loahpparaporta gieđain, árvala Tiina Sanila-Aikio.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna sáhttá šaddat gieđahallat lossa ja bávččas áššiid sápmelaččaid historjjás. Ovdal proseassa álggaheami galgáge sihkkarastit, ahte olbmot, geat oassálastet prosessii ja rahpet vásáhusaideaset, ožžot dárbbašlaš doarjaga.

– Mis eai leat sámegielat ja kultursensitiiva mielladearvvasvuođabálvalusat Suoma bealde. Áššedovdit leat nannosit ávžžuhan, ahte vai sáhttit sihkkarastit proseassa ehtalašvuođa, psykososiálalaš doarjja ferte leat sajis.

Sámediggi merkii kommišuvnna ovddideami iežas doaibmaprográmmii dálá válgabaji, 2016–2019, álggus. Suoma ráđđehus álggahii proseassa válmmaštallama golggotmánus 2017 Sámedikki evttohusa mielde.

Dan maŋŋá stáhtaráđđi lágidii álbmotgullandilálašvuođaid Sámis ja almmustahtii dain raportta.

Juovlamánus 2018 Sámedikki dievasčoahkkin mearridii álggahit sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallama. Das álge stáhta, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima ráđđádallamat kommišuvnna mandáhtas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä