Sápmi

Sámit ja eará eamiálbmogat ain oaidnemeahttumat suopmelaš oahppogirjjiin

Ođđa dutkamuša mielde suopmelaš oahppogirjjit buktet dušše oarjemáilmmi árvvuid ovdan. Sámevánhen oaivvilda, ahte dat dagaha gulahallanváttisvuođaid ja dieđuid váiluma sápmelaččaid birra Suomas. Jorgalemiin lea vejolaš binnán rievdadit oainnuid ja árvvuid.

Bigga-Helena Magga čajeha historjja oahppogirjji teavstta Samiid birra
Bigga-Helena Magga mielas suopmelaš oahppogirjjiin lea ilá unnán muitaluvvon sámiid birra. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Guhká oahpaheaddjin bargan eadneolmmoš Bigga-Helena Magga lea vásihan oahppogirjjiid váilevaš dieđuid sámiid birra. Máŋgii dieđu juohkin ja njulgen bahcá oahpaheaddji dahjege girjejorgaleaddji duohkái.

Bigga-Helena Magga Oahppogirjjit
Govva: Rosa-Máren Magga / Yle

Magga bláđesta vuolledási viđát luohká historjjá girjji ja čujuha girjji aidna leahkastahkii, mas muitaluvvo sámiid birra

–Dás muitaluvvo dan meare. Sámit. Measta guokte siiddu jus váldá govaid mielde dasa rehkenasttimii. Suoma oahpahusas oahppit gal eai oahpa sápmelaččain maidige, eai dáppe davvin eaige gal lullinge jus girjjiid mielde manna, dadjá Magga.

Ođđa dutkamuš čájeha, ahte máŋggain suopmelaš skuvlagirjjiin lea oarjemáilbmi menddo olu guovddážis

Pia Mikander nákkahalai 28.10. Helssega universitehtas vuođđoskuvlla oahppogirjjiid ja daid máilmmigova birra. Su nákkosgirjji mielde eurohpalaš máilmmegovva sirdašuvvá oahppiide, go girjjit loktejit oarjemáilmmi olbmuid alit árvui go earáid. Boasttolágan dahje váilevaš diehtu eamiálbmogiin vuhtto maid jo ovdamearkka dihte das, ahte girjjit rámiidit Kolumbusa, muhto vajálduhttet muitalit dáhpáhusain eamiálbmogiid oaidninguovllus maid.

Pia Mikander nákkahallan suopmelaš oahppogirjjiid árvomáilmmis

–Dajašin ahte oktan boađusin lea eamiálbmogiid oaidnemeahttunvuohta, go buot muitaluvvo dušše Kolumbusa oaidninguovllus. Nappo ahte oarjemáilmmi diehtu lea áidna rivttes diehtu. Mu mielas dat muitala das, ahte álmmolaččat kolonialismma čuovvumušaid eai oainne váttisvuohtan, guorahalla Mikander.

Girjjiid jorgalettiin lea vejolaš buktit sámi oainnu oahppogirjjiide

Girjegoastideaddjiid ja jorgaleaddjiid soahpamuša olis ožžot jorgaleaddjit  heivehit girjjiid sámi kultuvrii dan mađe go lea dárbu. Sámedikki oahppomateriálačálli Hannu Kangasniemi ii leat hirbmástuvvan ođđa dutkamušbohtosiin, danin go su mielas lea lunddolaš, ahte girjedahkkit soittet fuomaškeahttá buktit eanetlogu servoša oainnuid girjjiide.

Hannu Kangasniemi Sámedikki oahppomateriálačalli
Govva: Kirsti Länsman / Yle

–Dat lea viehka olu dan jorgaleaddjis dasto gitta, ahte mo dat girji oaidnu dego rievdá sámeoaidnun. Jus girjejorgaleaddji ii lea diđolaš ja dábálaččat jorgaleaddji váldáge dakkár rolla, ahte son lea dušše jorgaleaddji. Son ii nu olu gidde fuomašumi makkár oainnu dat girji buktá, muitala Kangasniemi.

Skuvla livččii beaktilis dieđujuohkima gaskaoapmi maiddái sámiid birra

Bigga-Helena Magga lea duđavaš ahte sámegielat jorgalusat gávdnojit muhto oaivvilda, ahte suomagielat oahppogirjjiid sisdollui galggašii giddet eanet fuomášumi, daningo skuvla lea goittotge báiki, gos diehtu fáhtte ollugiid. Boastto dahje váilevaš diehtu sámiin lea váralaš ja duođalaš ášši.

–Dasto go sámit leat hui oaidnemeahttumat ja de suopmelaččat ávkkástallet ja sápmelaččat eai liiko dasa, de boahta dakkár jurdda ahte sápmelaččat dat eai liiko masage. Muhto suopmelaččain ii leat dat ipmárdus. Go ovdamearkka dihte dat eai dieđe historjjá eaige vearuid, ákkastallá Magga.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä