Saame |

Sammallahti: Verokirjojen lappalainen viittaa elinkeinoon, ei etnisiteettiin

Saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessorin mielestä uuteen saamelaiskäräjälakiin ei voi hyväksyä niin kutsuttua lappalaiskriteeriä. Hänen mukaansa lappalaiseksi vanhoihin veroasiakirjoihin merkittyjen ihmisten joukossa on ollut sekä saamelaisia ja suomalaisia.

Pekka Sammallahti
Saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori Pekka Sammallahden mielestä saamelaisten ääni hukkuu saamelaismääritelmästä vellovassa keskustelussa. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessorin mielestä uuteen saamelaiskäräjälakiin ei voi hyväksyä niin kutsuttua lappalaiskriteeriä. Kysymys on siitä, voitaisiinko saamelaiskäräjien äänestysluetteloon merkitä henkilöä, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Pekka Sammallahti sanoo, että termi lappalainen ei viittaa ihmisen etnisiteettiin ja siksi sitä ei voi käyttää lainsäädännössä.

- Sitä ei voi juridisesti hyväksyä, sillä esimerkiksi vanhoissa veroasiakirjoissa termi lappalainen viittaa henkilön elinkeinoon eikä siihen onko henkilö saamelainen vai suomalainen. Lappalaiseksi merkittyjen ihmisten joukossa on ollut sekä saamelaisia ja suomalaisia.

"Etnisiteetti vaikea asia sellaiselle, joka ei ole koskaan joutunut pohtimaan asiaa"

Lapin Kansa kirjoitti viikonloppuna, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson olisi jäämässä saamelaisasioiden ministerityöryhmässä yksin puolustamaan lakiin ehdotettua uutta saamelaismääritelmää. Siitä on niin kutsuttu lappalaiskriteeri pudotettu pois.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen sanoi Lapin Kansalle, että muut työryhmän ministerit Paavo Arhinmäki, Jari Koskinen, Ville Niinistö, Päivi Räsänen ja Erkki Tuomioja olisivat sitä mieltä, että ehdotettu uusi saamelaismääritelmä voisi tuoda uusia vaikeuksia.

Sammallahti arvioi, että ministerit eivät välttämättä täysin ymmärrä mistä on kyse.

- He eivät varmaankaan ymmärrä mistä on kysymys. Etnisiteetti ja kansallisuus ovat vaikeita asioita etenkin sellaiselle, joka ei ole koskaan joutunut pohtimaan asiaa. Tämä on suorastaan ymmärtämättömyyttä ja toisaalta lappalaistermiä puolustavilta suomalaisilta on tullut paljon painetta.

"Saamelaisten ääni hukkuu"

Ymmärtämättömyyden lisäksi Sammallahti arvelee lappalaistermin suosion syyksi poliitikkojen keskuudessa sen, että suomalaiset ovat saaneet vakuutettua ministerit puolelleen. Hänen mielestään vaikuttaa myös siltä, että suomalaiset poliitikot eivät ole kiinnostuneet kansainvälisistä sopimuksista ja alkuperäiskansojen oikeuksista.

- Siihen propagandaan on alettu uskoa, että saamelaiset muka sortaisivat muita saamelaisia. Sehän on ollut tämän käynnissä olleen keskustelun pääsisältö. Toinen on se, että kansainvälisiä sopimuksia ei tunneta eikä niitä edes aiota noudattaa. Esimerkkinä se, että etnisen ryhmän pitäisi itse saada määritellä ketä siihen kuuluu.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi väittää blogissaan, että lappalaiskohdan ajaminen takaisin uuteenkin saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus. Kysymyksessä olisi saamelaisten täydellinen sulauttaminen suomalaisiin, hän kirjoittaa.

Näkkäläjärvi ei ole yksin ajatuksensa kanssa. Myös emeritusprofessori Sammallahden mielestä saamelaisten ääni hukkuu.

- Tämä on pakkosulauttamista, pakkoassimilaatiota, se on kyllä aivan selvää, ja se on ristiriidassa saamelaisten oman näkemyksen kanssa.

Keskustele uutisesta

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä