Sápmi |

Sanila-Aikio ja Paltto eaba áiggo earránit sámedikkis

Sámedikki vuosttas várreságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea morašlaš Klemetti Näkkäläjärvi earroalmmuhusa dihte, muhto ii ieš áiggo bivdit earu sámedikkis. Maid nubbi várreságadoalli Heikki Paltto áigu joatkit doaimmastis. Seammás sámedikki ILO-linnjá lea rievdamin.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio gaskavahku. Govva: Kaija Länsman / Yle

Sámedikki vuosttas várreságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea morašlaš Klemetti Näkkäläjärvi earroalmmuhusa dihte, muhto ii ieš áiggo bivdit earu sámedikkis.

Näkkäläjärvi bivddii gaskavahku earu sámedikki ságadoalli doaimmas ja buot sámedikki luohttamušdoaimmain.

– Dieđusge ádden sui hui bures. Son lea bargan hui garra barggu dán gávcci jagi áigge ja erenoamažit dán golmma jagi áigge.

Sanila-Aikio oaidná, ahte Näkkäläjärvi dahku lea čujuhuvvon erenoamážit Suoma stáhta guvlui.

– Dát lea dakkár statement Suoma stáhta guvlui. Mu mielas mii leat bargan nu áŋgirit ja erenoamaš son lea bargan hui buorre barggu daid min lahkaáššiid ovdii, ahte dien dihte ii livčče galgan earránit virggis, muhto ádden hui bures, ahte ikte leat ožžon dakkár signála riikkabeivvin, ahte sámedikkis ii leat albma doarjja Suoma riikkabeivviin. Mun ádden hui bures, muhto dat leat hui váidalahtti.

Paltto áigu maid joatkit sámedikkis

Sámedikki nubbi várreságadoalli Heikki Paltto juohká Sanila-Aikio dovdduid.

– Ii lean imaš munnje dat ášši, ahte Näkkäläjärvi earrána, muhto ádden, ahte son lea váiban, go lea bargan garrasit láhkafidnuid ovdii. Sámediggeláhkaevttohus lea leamašan sutnje váimmolaš ášši. Ferte lohkat, ahte mun lean leamašan gal duđavaš suinna ovttasbargat.

Paltto ieš áigu maid joatkit sámedikkis.

–  Dieđusge go olmmoš lea válljejuvvon, de mun geahčan ahte mu lea geatnegasvuohta joatkit. Dieđusge dat mearkkaša oalle olu sámiide, ahte dát láhkaevttohus ii mannan čađa. Muhto mii fertet goittotge joatkit ja duhtat dasa mii lea dál, ferte geahččat ovddosguvlui.

Sámediggi rievdadeamen ILO-oainnus

Sámedikki dálá virggálaš linnjen lea, ahte ILO-soahpamuša ii sáhte ratifiseret, jos ráđđehusa evttohus sámediggeláhkan ii dohkkehuvvo.

Oaidnu orru goittotge rievdamin. Vuoigatvuohtaministtar almmuhii maŋŋebárgga veaigin, ahte ii gease ILO-evttohusa eret riikkabeivviin.

– Lean ožžon dakkár signála muhtin sámedikki áirasiin, ahte ILO-soahpamuša galgá doalvut loahpa rádjai ja mun maid lean dan oaivilis, Sanila-Aikio dadjá.

– Mun doarjjon ILO-ratifiserema. Smiehtan nuoraid ja boahtteáiggi, Paltto dadjá.

Sanila-Aikio ii máhte vel árvvoštallat, maid riikkabeaivvit mearridit bearjadaga, go dat jienastit ILO-soahpamuša ratifiseremis.

– Dan ii vel dieđe maid riikkabeaivvit dahket ja maid dat mearrida. Mun hálidan min nuortalaččaid beales oaidnit dan proseassa loahpa rádjai, go leat beassán náge guhkás.

Sanila: Ávžžuhan sámedikki lahtuid leat aktiivalaččat

Maid Näkkäläjärvi almmuhus mearkkaša, Tiina Sanila-Aikio?

– Dál ferte dieđusge dikšut áššiid ovddosgulvui, mat midjiide dál leat ovddabealde ja moai nuppiin várreságadoalliin Heikki Palttoin dikšo dáid áššiid. Ávžžuhan maid sámedikki lahtuid leat aktiiivalaččat.

Maid ieš áiggot dahkat?

– Dieđusge lean dan proseassas dat čuovvovaš olmmoš das ja dieđusge guldalan nuppi várreságadoalli ja sámedikki stivrra ja dieđusge sámedikki lahtuid.

Várreságajođiheaddjit doaimmas dievasčoahkkima rádjái

Sámedikki láhkaáššiidčálli Kalle Varis muitala, ahte várreságajođiheaddjit Sanila-Aikio ja Paltto dikšuba ságajođiheaddji bargguid čuovvovaš dievasčoahkkima rádjái. Láhkačálli muitala ahte Sámediggi geahččala dál johtilit oažžut stivrra čoahkkái.

– Sámedikki stivra čoahkkana boahtte vahkkus, dárkilis beaivi ii leat vel dieđus ja válmmaštallá evttohusa sámedikki dievasčoahkkimii. Sámedikki dievasčoahkkin sáhttá čoahkkanit 7 beaivve geažes čoahkkinbovdehusas. Stivra ferte maid čoavdit, geat álget dikšut Klemetti Näkkäläjärvi eará luohttámušdoaimmaid, mat leat oalle ollu, muitala Varis.

Dievasčoahkkin sáhttá válljet ságajođiheaddjin gean beare sámedikki lahtuin ja ođđa ságajođiheaddji álggaha doaimma dalán čoahkkima mearrádusa mielde.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä