Sápmi |

Sápmelaččaid vuožaide beroštupmi – Dán vahkus sápmelaččat sáhttet oassálastit riikkaidgaskasaš čoalledutkamuššii Anáris

Riikkaidgaskasaš dutkijoavku vuostáváldá čolga-, gužža- ja baikačájánasaid Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris gitta lávvardaga 23.9. 2017 rádjái.

Mathieu Groussin ja Jenni Lehtimäki gullaba WeAreMicrobiome -dutkijovkui, mii čoaggá baikačájánasaid miehtá máilmmi.
Mathieu Groussin ja Jenni Lehtimäki gullaba WeAreMicrobiome -dutkanjovkui, mii čoaggá baikačájánasaid miehtá máilmmi. Govva: Yle / Vesa Toppari

Alit skáhput ja jiekŋabumbá vurdet deavdaga go WeAreMicrobiome-dutkijoavku lea dán vahkus čoaggimin Anáris sápmelaččain čolga-, gužža- ja baikačájánasaid. Skáhpuide háliidit namalassii sápmelaččaid ja eará eamiálbmogiid ruškes golli.

Dutkijoavku čoaggá čájánasaid vai ožžot diehtit, makkár mikrobaid sápmelaččaid ja eará minoritehtaid čoalit sisttisdollet.

Dákkár burkkiide čogget čolga-, gužža- ja baikačájánasaid.
Dákkár burkkiide čogget čolga-, gužža- ja baikačájánasaid. Govva: Yle / Maiju Saijets

– Sii áigot johtit birra máilmmi ja čoaggit olbmuin čájánasaid dutkan dihte mikrobaid. Dutkamuša guovddážis leat dat badjelgehččon álgoálbmogat, geaid čoallemikrobaid eai leat ovdal gárten. Sávvamis boahtte áiggis sii ožžot ávkki mikrobadutkamuša, čilge dutki Mathieu Groussin Massachusetts institute of technology universitehtas.     

Sámedikki ságadoalli eahpida dutkamuša ehtalašvuođa

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea geassit gulahallan dutkijoavkkuin. Sanila-Aikio lohká, ahte son ii leat duhtavaš dutkamuša vuolggáčuoggáide.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio cuiggoda čoalledutkamuša das, go sápmelaččaid eai leat gullan dutkamuša plánedettiin. Govva: Vesa Toppari / Yle
Sápmelaččat eai leat beassan váikkuhit dutkamuša sisdollui, dutkanfáttáide eaige dasa, mo dutkamuš čađahuvvo.

– Mun goittotge vásihin daid dieđuid vuođul, mat munnje bohte, ahte dat áššit eai leat váldojuvvon vuhtii dán dutkamušas. Ovdamearkka dihte dat DNA arkiiva, man áigot vuođđudit, de sápmelaččain ii leat mangelágan dadjamuš maŋŋelgihtii dasa, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Čájánasat čoggojuvvojit siepmanbáŋkui

Olbmočoliin lea ollu áššit, maid WeAreMicrobiome-dutkijoavku háliida guorahallat ja čielggadit. Dutkamušas háliidit čielggadit, mo dearvvaš ráves olbmuid čoallemikrobat molsašuddet miehtá máilmmi sierra olmmošjoavkkuin. Dutkamušas háliidit čielggadit maid, ahte mo eallinvuohki ja genehtalaš árbi váikkuha čoallemikrobaide.

Dutkamuša interneahttasiidduin lohká, ahte dutkamušas vurdet ođđa dieđuid mikrobain, mat ellet olbmo gorudis.

– Dearvvaš olbmuid mikrobaid dovdan lea vuođđun dakkár mikrobaid ipmirdeapmái, mat heađuštit ja dagahit buozalmasvuođaid, boahtá ovdan WeAreMicrobiome-dutkanprošeavtta interneahttasiidduin.

Čájánasain áigot čoaggit máilmmiviidosaš siepmanbáŋkku, mas seailluhit sierra čearddaid mikrobanáliid. Siepmanbáŋku galgá doaibmat dutkiid bargoneavvun ja mikrobaárbbi seailluhanbáikin. Siepmanbáŋkku boahtá galbmavuorkkáide ja čájánasat seailluhuvvojit jiekŋabumbbáin.

Čoallemikrobaid áigot vurkkodit galbmasis boahtte buolvvaide.
Čoallemikrobaid áigot vurkkodit galbmasis boahtte buolvvaide. Govva: Yle / Vesa Toppari

Dutki Mathieu Groussin mielas sii doibmet ehtalaččat riekta dutkamušaineaset. 

– Buot dieđut, mat čoggojuvvojit leat čihkkojuvvon. Materiálas eai gávdno olbmuid namat, eai riegádanáiggit, iige doppe leat informašuvdna, mas sáhttá identifiseret daid olbmuid. Dušše sus lea diehtu daid birra. Eai oba boahtte áiggi dieđaalbmát boađe diehtit daid, čilge Mathieu Groussin.

Dutkijoavkku mielde muhtimat leat juo fitnan deavdimin burkkiid ja guođđán sámi mikrobaid sin háldui. Sápmelaččaid guođđin baikkaid, guččaid ja čolggaid hálddaša das duohko amerihkálaš universiteahtta Massachusetts institute of technology.  

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä