Sápmi |

Sápmelaččaide evttohit eanetlogu sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii – loga duorastaga almmustahtton evttohusa váldočuoggáid

Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtta lea almmustahttojuvvon. Čuovvovaš lávki lea, ahte Sámediggi ja nuortalaččaid giličoahkkin dohkkehit dan.

Sámi leavga
Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna mandáhtta, nuppiid sániiguin evttohus komišuvnna bargun, lea almmustahttojuvvon.

Suoma stáhta, Sámediggi ja nuortalaččaid giličoahkkin (nu. siidsååbbar) ráđđádallagohte sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassas guovvamánus 2019. Dan maŋŋá oassebealit leat ovttas bargan komišuvnna mandáhtain.

Dál mandáhtta lea almmustahttojuvvon ja čuovvovaš lávki lea, ahte Sámediggi ja nuortalaččaid giličoahkkin dohkkehit dan. Dan maŋŋá bessetge de nammadišgoahtit komišuvnna lahtuid.

Yle Sápmi lea čohkken evttohusa guovddáš sisdoalu dán artihkkalii. Olles evttohusa sáhttá lohkat earret eará Sámedikki neahttasiiddus.

Váldomihttomearit: čielggadit dáhpáhusaid ja árvalit buorádusaid

Sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea dovddastit ja meroštallat vealaheami, man sápmelaččat leat vásihan sihke historjjás ja vásihit ain dán beaivve. Dárkkuhus lea čielggadit earret eará Suoma stáhta suddadanpolitihka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid eará loavkidemiid. Dán dieđu komišuvdna galgá buktit oidnosii.

Komišuvdna galgá maiddái čielggadit, mo dát dáhpáhusat váikkuhit sápmelaččaide ja sámeservošii dálá dilis. Proseassa galgá veahkehit sápmelaččaid gieđahallat traumaid, maid sápmelaččat sihke álbmogin ja ovttaskas olmmožin guddet buolvvaid badjel. Dása sápmelaččat galget oažžut sámegillii ja -kultuvrii vuođđuduvvi psykososiála doarjaga.

Komišuvdna galgá geahččalit váldit barggustis vuhtii earáge sápmelaččaid vuoigatvuođaide stuorrát váikkuheaddji áššiid, dego dálkkádatrievdama.

Daningo seammasullasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassat leat jođus dahje plánain maiddái Norggas ja Ruoŧas, galgá komišuvdna váldit fuopmášupmái davviriikkalaš geahččanguovllu ja leat oktavuođas davviriikkaid eará proseassaiguin.

Komišuvnna bargguin lea ulbmil lasihit váldoálbmoga dieđuid ja dovdamuša sápmelašvuođas ja sámekultuvrras, ja ná ovddidit álbmogiid gaskavuođaid buoret guvlui. Dat galgá árvalit, mo gaskavuođaid sáhtášii buoridit sihke Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskkas, ja maiddái sámervoša siste.

Dárkkuhus lea, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusas ja ovddida sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama ovttas Sámedikkiin, nuortalaččaid giličoahkkimiin ja eará sápmelaš orgánaiguin.

Boađusin galgá leat gulahallan, mii vuođđuduvvá luohttámuššii ja mii buorida sápmelaččaid vejolašvuođaid doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid, mat vuođđuvvet eatnamii ja čáhcái.

Vihtta komissára, váldočálli ja vejolaš bargojoavkkut

Evttohusas árvalit sápmelaččaide eanetlogu komišuvdnii. Komišuvnnas livčče vihtta komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta nuortalaččaid giličoahkkima evttohusas. Komišuvnna nammadeamis galget váldit vuhtii dássebealagit buot sámi giellajoavkkuid, ja buoremus lági mielde maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu.

Komissárat galget leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sihke sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Sii leat sorjjasmeahttumat, eaige ovddas dan orgána, mii lea sin evttohan dahje válljen dán bargui. Komissárain galgá leat erenoamáš máhttu sápmelaččaid dilis, gielas ja kultuvrras.

Komišuvdna sáhttá doaibmat ja ortniiduvvat, dego ieš oaidná buoremussan. Dat sáhttá maiddái vuođđudit iežas bargojoavkkuid vuoi deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid. Komišuvdna vállje alcces váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Komišuvdna sáhttá bargat ovttasbarggu ovdamearkka dihte universitehtaiguin. Eiseválddiid sávvet maiddái bargat ovttasbarggu komišuvnnain ja veahkehit, jos komišuvdna dáhttu veahki.

Komišuvnna ásaha stáhtaráđđi lagaš ovttasbarggus Sámedikkiin ja nuortalaččaid giličoahkkimiin.

Barggu čuovvuma váras ásahuvvo čuovvunjoavku

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa doarjjan árvalit vuođđudit parlamentáralaš čuovvunjoavkku.

Čuovvunjoavkkus livčče ovddasteaddjit Sámedikkis, nuortalaččaid giličoahkkimis, Suoma riikkabeaibellodagain, evangelalaš-luteralaš girkus ja ortodoksalaš girkus.

Čuovvunjoavkku ságadoallin doaimmašii stáhtaráđi kansliija stáhtačálli.

Raporta galgá leat gárvvis golmma jagi geažes

Komišuvdna galgá ráhkadit barggustis raportta, mii luohpaduvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii maŋimustá 30.11.2022. Raporttas galget leat gávdnosiid lassin maiddái evttohusat boahtteáiggi doaimmain.

Komišuvdna sáhttá addit maiddái gaskaraporttaid, jos atná daid dárbbašlažžan.

Soabadanproseassa materiála vurkejuvvo Riikkaarkiivva Sámearkiivii. Mearreruđa komišuvnna doibmii addá stáhtaráđi kansliija.

Siidsååbbar ja Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallet ášši juovlamánus

Suoma stáhta, Sámediggi ja nuortalaččaid giličoahkkin ráđđádallagohte duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu sisdoalus guovvamánus 2019 Čeavetjávrris. Dalle čoahkkima jođihedje stáhtačálli Paula Lehtomäki, Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff. Evttohusa válbmejedje gáiddusoktavuođaiguin guovtti čoahkkimis cuoŋománus, dalle stáhta beales mielde ledje virgeolbmot.

Stáhta, Sámediggi ja nuortalaččaid giličoahkkin beaivádedje mandáhta golggotmánus ovttas stáhtačálli Raimo Luomain.

Čuovvovaččat evttohusa gieđahallet Sámedikki dievasčoahkkimis ja nuortalaččaid giličoahkkimis. Jos dat dohkkehit evttohusa sisdoalu, nammaduvvojit dan maŋŋá komišuvnna lahtut. Suoma ráđđehus dohkkehii evttohusa jo 13.11.

Sámedikki stivra gieđahalai duohtavuođa- ja soabadanproseassa čoahkkimisttis dán vahku maŋŋebárgga 2.12. ja mearridii evttohit Sámedikki dievasčoahkkimii, ahte dat juogo dohkkeha dahje hilgu evttohusa. Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá ášši maŋimuš čoahkkimisttis 17.–18.12.2019.

Nuortalaččaid giličoahkkin gieđahallá ášši 12.12.2019 čoahkkimis, mii dollojuvvo ovttas Njellim, Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiiguin.

5.12.2019 klo 13.02: Divvojuvvon diehtu das, ahte maiddái Suoma ráđđehus gieđahalašii vel mandáhta.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä