Sápmi

Sápmelaččat čábbájedje rukses ránu alde Jikŋon II -filmma vuosttaseahkedis – "Filbma lei eanet, go livččen niegadange"

Åsa Larsson Blind, Aili Keskitalo, Per-Olof Nutti ja Tiina Sanila-Aikio nieiddainisguin rukses ránu alde.
Åsa Larsson Blind, Aili Keskitalo, Per-Olof Nutti ja Tiina Sanila-Aikio nieiddaidisguin rukses ránu alde. Govva: Siv Eli Vuolab / Sámediggi

Jikŋon II -filmma máilmmi vuosttaseahket lei Los Angelesis duorastateahkedis.

Bearjadatiđđes čieža maŋŋá Suoma áiggis ledje Sámi njunnošat nieiddaidisguin ain eallimin duorastateahkeda Hollywoodis Los Angelesis. Doppe sii oidne Jikŋon-filmma joatkkaoasi, masa Disney lea váldán inspirašuvnna sámekultuvrras, ovttasráđiin sápmelaččaiguin.

– In máhttán vuordit dan, maid oidnen. Dat lei eanet, go livččen niegadange, šuohkiha Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio 20 minuhta vuosttasčájáhusa maŋŋá.

Jikŋon II lei su vásáhusa mielde dakkár filbma, masa leat Disney muitalusain hárjánan: stuorra dovddut, fiinna lávlagat ja muitalus, mii báhcá millii. Sihke Sanila-Aikio ja su nieiddaš jurddašeigga seamma ášši filmma maŋŋá: dat lei buoret go filmma vuosttas oassi.

Per-Olof Nutti, Aili Keskitalo, Åsa Larsson Blind ja Tiina Sanila-Aikio nieiddainisguin.
Per-Olof Nutti, Aili Keskitalo, Åsa Larsson Blind ja Tiina Sanila-Aikio nieiddaidisguin Jikŋon II -filmma vuosttaseahkedis. Govva: Siv Eli Vuolab / Sámediggi

Sámiid oainnus filmmas lea dieđusge erenoamáš dat, ahte doppe lea álbmot, mii sulastahttá sápmelaččaid, ja doppe gullo maid luohti. Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo mielas filbma atná árvvus sámekultuvrra.

– Dathan lea sin muitalus. Jos livččiimet ieža dan dahkan, livččiimet várra muhtun osiid dahje detáljaid eará láhkai čilgen dahje sárgon. Seammás dat lei dan mađe oahpis, ahte mus lea dál hui buorre dovdu, muitala Keskitalo.

Ovttasbargu sápmelaččaiguin maid vuhtto filmmas, oaivvilda Ruoŧa Sámedikki ságadoalli Per-Olof Nutti. Son giddii boazodoallin fuopmášumi dasa, mo eallu jorggistii rivttes guvlui go bođii jalggážii. Suoidnige sojadii biekkas nugo dat lávege.

– Anán hui árvvus, go mii leat beassan leahkit dáppe ja leahkit ovttasbargoguoibmin sidjiide. Dat lea hui erenoamáš, mo dat lokte min kultuvrra, vejolašvuođaid min kulturbargiide dás ovddosguvlui ja makkár uvssaid dat rahpá sámi álbmogii, oaivvilda Nutti.

Sámi njunnošat Jikŋon II -filmma vuosttaseahkedis rukses ránu alde.
Báikki alde lei ollu media. Govva: Siv Eli Vuolab / Sámediggi

Árvalus lea, ahte dán dáhpáhusa maŋŋá máilbmi boahtá dovdat Sámi álbmoga. Rukses ránu alde sámit čáppa biktasiiddisguin giddejedje fuopmášumi.

– Go gávttehasat bohtet, dat juogaládje bohtet oidnosii. Dan mii dagaimet, go vácciimet dan rukses ránu nalde. Dat addá maid dakkár dovddu, ahte dat leat váldán vuhtii min, dadjá Nutti.

– Oaččuimet ollu fuopmášumi ja jáhkán, ahte sápmelaččat leat miehtá máilmmi oahpes álbmot ja olbmot dihtet min birra, jurddaša Sanila-Aikio.

Sámi njunnošat illudit, ahte filbma ilbmá maiddái davvisámegillii juovlabeaivve 25.12. Suoma Sámedikki ságadoalli árvala dan leat erenoamáš sámi mánáide ja nuoraide, go besset vásihit filmma iežaset gillii ja oaidnit, ahte dat sulastahttá maiddái sápmelaččaid historjjá, kultuvrra ja álbmoga.

– Jáhkán, ahte dat boahtá leat dakkár vásáhus, mii johtá mielde olles eallima, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio searvvai Yle Sámi iđit -sáddagii dalán vuosttasčájáhusa maŋŋá. Aili Keskitalo, Per-Olof Nutti ja sudno nieiddažat ledje mielde Buorre iđit Sápmi -sáddagis.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä