Sápmi |

Sápmelaš nuoras realisttalaš vuordámušat Suoma duohtavuođa- ja soabadallanprosessii – ášši guorahalle vahkuloahpas Anáris

Suoma ráđđehus mearridii mannan čavčča álggahit sámeáššiide guoskevaš soabadallanproseassa válmmaštallama. Lávvardaga proseassa válddii vuosttas lávkkiid, go Anáris ordnejuvvui seminára, mas ledje ovdanbuktimat soabadallanproseassain miehtá máilmmi.

Ida-Maria Helander
Ida-Maria Helander ii vuorddášii menddo olu duohtavuođa- ja soabadallanproseassas. Govva: Yle/ Ville-Riiko Fofonoff

Stáhtaráđi kansliija, riekteministeriija ja Suoma sámedikki ordnen seminára ulbmilin lei háleštallat vuordámušain, mat láktasit duohtavuođa -ja soabadallanprosessii.

Nuorra sámenisu, Ida-Maria Helander lei mielde panelaságastallamis, mas oasseváldit besse ovdanbuktit iežaset jurdagiid vejolaš soabadallanproseassas. Máŋgasiin ledje eahpádusat, nu maiddái Helanderis.

– Mun vehá balan, ahte mii vuordit diekkár áššiid, maid mii eat sáhte olahit dainna soabadallankommišuvnnain. Dan dihte mun doaivvun, ahte mii leat realisttalaččat, vai ii dárbbaš šat behttot, dadjá Ida-Maria Helander.

totuuskomissioseminaari 10.12.2018 duohtavuohta anár inari
Semináras lei panelaságastallan, gos sápmelaččat besse buktit ovdan iežaset jurdagiid vejolaš soabadallanproseassas. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

"Hállat lossa áššiid birra jitnosit"

Maiddái ovddeš sámepolitihkkár, eanodatlaš Nils-Henrik Valkeapää lei mielde panelaságastallamis. Valkeapää mielas sápmelaččat eai dálá dilis oaččo iežaset jiena gullot. Son leage soabadallanproseassa dáfus sihke positiivvalaš, ahte maiddái seammás pessimisttalaš.

– Mun lean oaidnán daid Suoma stáhta viggamušaid daid komiteain ja doaibmagottiin, ja oaidnán ahte bohtosat leat unnán. Álot go bohtet positiivvalaš evttohusat sámiid eallima buorideapmái, dat hilgojuvvojit, dadjá Nils-Henrik Valkeapää.

Nils-Henrik Valkeapää
Eanodatlaš Nils-Henrik Valkeapää lea ovddeš sámepolitihkkár. Govva: Yle / Ville-Riiko Fofonoff

Anárlaš Anna Morottaja mielas deháleamos soabadallanbarggus livččii dat, ahte sámit beasaše muitalit lossa ja bávččas áššiid birra.

– Dat buoridivččii min servodaga ja sáhtašii buoridit ovttaskas olbmuid. Dat, ahte hállá daid váivves áššiid birra jitnosit, de dainna beassá ovddos guvlui iige dárbbaš sirdit daid šat boahttevaš buolvvaide. Muhto guođđá daid baicce vássán áigái, gosa dat gulletge, dadjá Morottaja.

anna morottaja 10.2.2018
Anárlaš Anna Morottaja mielas soabadallanproseassa buoridivččii sámeservodaga. Govva: Yle / Ville-Riiko Fofonoff

"Sámit ieža galget dohkkehit soabadallanproseassa"

Anára soabadallansemináras lei mielde Kanada duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára Marie Wilson, guhte leamašan mielde Kanada duohtavuođaproseassas. Wilson mielde áššiin galgá dieđihit hui bures, jus áigu lihkosmuvvat soabadallanproseassas.

– Mii fertiimet bidjat hui ollu návccaid dieđiheapmái ja čilget olbmuide, ahte manin leimmet dahkan dákkár válljejumiid ja mearrádusaid, čilge Wilson.

Maiddái Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji, jurista Laila Susanne Vars doalai guhkes sáhkavuoru semináras soabadallama birra. Vars mielde soabadallanbarggu vuosttas eaktu lea dat, ahte sámit ieža dohkkehit dan.

– Sápmelaččat galget ieža beassat leat mielde dán proseassas. Ulbmilhan lea buktit ovdan sápmelaččaid historjjá ja giibat dan muitala, jus eai sápmelaččat ieža, dadjá Vars.

Laila Susanne Vars 10.12.2018
Norgga olmmošvuoigatvuođa instituhta fágajođiheaddji, jurista Laila Susanne Vars. Govva: Yle / Ville-Riiko Fofonoff

Kanada vuohki ii soaitte heivet Sápmái

Vars doaibmá áššedovdin Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahagas eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli áššedovdimekanismmas (EMRIP:as). Son lea leamaš mielde oktan láhttun lávdegottis, mii Norggas guorahalai tatára-romanálbmoga dili jagiid 2011-2015. Lávdegotti barggu sáhttá bures buohtastahttit soabadallanprosessii, mii dál lea váldimin Suomas vuosttas lávkkiid. Laila Susanne Vars muittuha, ahte duohtavuođakommišuvnnat sáhttet bargat buori barggu, muhto sáhttet maiddái eahpelihkostuvvat.

– Olbmuin leat stuorra vuordámušat. Lea dehálaš oahppat sierralágan duohtavuođakommišuvnnain ja soabadallanproseassain, mat leat čađahuvvon máilmmis, mat leat doaibman bures ja mat fas hejot, ja de heivehallat daid sámiid árgabeaivái. Dat mii lea doaibman bures Kanadas, ii soaitte heivet Sápmái, dadjá Laila Susanne Vars.

Vars váldá ovdan maiddái dan beali, ahte ii buot sápmelaččaid mielas leat dárbu soabadallankommišuvdnii.

– Lea hástalus hukset luohttámuša. Sáhttá leat, ahte sámi politihkkárat gal dovdet ja dihtet dáid áššiid birra, muhto dat dábálaš sápmelaččat doares beale giliin eai dovdda daid áššiid eaige oainne dárbbu soabadallanbargui. Danne fertege juohkit dieđu ja muitalit manne ášši lea dehálaš. Lea doarvái, ahte sámi eiseválddit, dego Sámediggi, oidnet dan dárbbu, dadjá Vars.

Soabadallanproseassat jođus maid Norggas ja Ruoŧas

Maiddái Norggas ja Ruoŧas leat sullasaš duohtavuođa- ja soabadallanproseassat jođus sámiid gaskkas. Mannan duorastaga Ruoŧa riikkabeaivvit goit hilgo evttohusa álggahit sámiid duohtavuođakommišuvnna Ruoŧas.

Suomas soabadallanproseassa ovdána dál Sámedikki stivrra gieđahallamii. Maŋŋelis giđđat ášši lea ovdan Sámedikki ollesčoahkkimis, ja dat de mearrida ovdánago ášši Sámedikki beales. Suoma stáhtaráđđi ii leat vel mearridan vejolaš kommišuvnna mandáhtas, namas dahje komissárain.

Seminára oasseváldi Ida-Maria Helanderis leat sávaldagat jus soabadallanproseassa álgá.

– Mun doaivvun, jus mii álgit dan prosessii, ahte mii plánet ja válmmaštallat dan bures. Smiehttat juo ovddalgihtii maid mii háliidit, mii dan ulbmil lea ja makkár máilbmi lea dan maŋŋá, dadjá Helander.

Geahča eanet dán áššis vuossárgga Yle Ođđasat -sáddagis Yle TV1-kanalas diibmu 16:45.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä