Sápmi |

Sápmelašmeroštallan jugii riikkabeaiválgaevttohasaid oaiviliid Yle Sámi tenttes – stuorámus oassi rievdadivčče dálá meroštallama

Soames suopmelaš evttohasat ledje maiddái várrugasat váldimis beali áššái, mii eanetlogu mielas čielgasit gullá sápmelaččaide alcceseaset.

Yle Sápmin vaalitentti 8.4.2019
Válgaságastallamis guhtta evttohasa ledje válgastudios, golmmas oassálaste Skype-oktavuođain. Golmmas vel ledje searvat Skype bokte muhto oktavuohta ii doaibman dahje boatkanii gaskan ságastallama. Govva: Yle Uutisgrafiikka

Sápmelašmeroštallan jugii čielgasit riikkabeaiválgaevttohasaid oaiviliid Yle Sámi válgatenttes vuossárgga.

Suomas leat jođus riikkabeaiválggat, ja Yle Sápmi gažadii bellodagaid ovddasteaddjiid sámeáššiin vuossárgga sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Tentte sáhttá geahččat dáppe ja guldalit dáppe.

Unnit oassi evttohasain atne Suoma sámediggelága dálá sápmelašmeroštallama buorrin, stuorát oassi evttohasain meroštalašedje sápmelačča earáláhkai go dál.

Suoma Sámedikki válgalogahallamii váldojuvvojit olbmot sápmelašmeroštallama kriteraid vuođul. Válgalogahallamii gullevaččat sáhttet sihke jienastit ja álgit evttohassan sámediggeválggas. Suoma dálá sápmelašmeroštallan lea ságastahttán guhká. Meroštallama lei ulbmil rievdadit Suoma dálá ráđđehusáigodagas sámediggelága ođasmahttima oktavuođas, muhto láhkaođastus ii ollašuvvan. Sámediggi hilggui evttohusa ođđa sámediggeláhkan mannan čakčamánus, earret eará árvaluvvon sápmelašmeroštallama dihte.

Suomas alimus hálddahusriekti lea dohkkehan maŋimuš guovtti válggas Sámedikki válgalogahallamii olbmuid, geaid Sámediggi ii livčče dohkkehan. Dan dihte Sámediggi lea gieskat ohcagoahtán alimus hálddahusrievtti mearrádusaid gomiheami. Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuohtakomitea lea ávžžuhan, ahte Suopma rievdada sámediggelága nu, ahte jietnavuoigatvuođa meroštallan gudnejahttá sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa.

Guovttis leat viehka duđavaččat dálá meroštallamii

Kitti Kumpulainen Kristtalašdemokráhtain dajai válgatenttes, ahte ii oainne iežas heivvolažžan vástidit gažaldahkii, go ii leat sápmelaš.

– Orru lossat čuovvut olbmuid heaibuma das, gii mun lean ja gii mun oaččon leat. Sávašin duođai, ahte olbmot soabadivčče gaskaneaset. Smiehtan maiddái, maid searvvuš dáhpe das, jos sii dohkkehivčče mielde olbmuid, geat leat iešguđetlágan proseassaiguin guđđon olggobeallái, árvala Kitti Kumpulainen Anáris.

– Smiehtan dange, go Suomas lea dát lossa soabadanproseassa ain gaskan de mo olbmot vedjet dainna, jus gaskavuođat leat heittogat.

Veikko Siitonen vuođđosuopmelaččain gohčodii sápmelašvuođagažaldaga seahkalas moivin dan rájes, go sámediggeláhka oaččui lága fámu.

– Ruoŧa gonagasa arkiivvas ii leat dakkár álbmot go sámeálbmot máinnašuvvon. Dat lea baicce dalle, go giellaoahppa lea biddjon, de sátni "sápmi" ilbmá ja das lea dahkkojuvvon sápmelaš, govvida Veikko Siitonen Gihttelis iežas dieđuid áššis.

Guđas hálidivčče rievdadit meroštallama

Anni Koivisto oaivvilda, ahte dálá láhka ii gudnejahte sápmelaččaid iešmearrideami iige ON eamiálbmotjulggaštusa. Lappalaščuokkis ii su mielas gula sápmelašvuođameroštallamii danin, go das ii leat makkárge dahkamuš etnisitehtain, dat baicce guoská ealáhusa. Meroštallama galgá rievdadit ja Samediggi galgá meroštallat, makkár dat galggašii leat, dadjá Anni Koivisto sosiálademokráhtain.

– Nuhan dat riikkabeaivvitge doibmet, ahte eanetlohku mearrida áššiin. Sápmelašmeroštallama galgá čavget, Sámedikki legitimitehta dáfus dehálamos ášši lea dat, ahte das lea sámeálbmoga mandáhtta, oaivvilda Anni Koivisto Ohcejogas.

Dálá Sámedikkis eai leat doaibmanávccat iige dat nagot čoavdit dán váttisvuođa, dadjá Sámmol-Ánde Lukkari Ruoŧŧelaš álbmotbellodagas.

– Lean hui fuolas Sámedikki dálá dilis. Ságastallan das, gii lea sápmelaš, borrá hirbmat ollu návccaid. Gosa lea jávkan fuolla boahtteáiggi sápmelaččain, makkár identitehta sidjiide boahtá? jearrá Sámmol-Ánde Lukkari Ohcejogas.

Tanja Sanila olgešbellodat Kokoomusas sávvá, ahte áššái gávdno čoavddus Suoma boahtte ráđđehusbajis.

– Oainnán, ahte buot sámejoavkkuin lea stuorra heahti, olbmuid sirredallan lea stuoris, ja lappalaščuoggás dás ii leat gažaldat. Mannu sivas min álbmot veadjá funet. Dat boahtá ovdan mielladearvvasvuođaváttisvuohtan ja bahča miellan. Dat oidno vaikkoba dan láhkai, ahte olbmot eai hálit šat jienastit sámediggeválggas. Dat, ahte min álbmogis sirrejuvvojit olbmot olggobeallái boagustahtti sivaiguin, galggašii nohkat. Sámediggelága galgá ođasmahttit. Doaivvun, ahte áššái gávdno čoavddus, dadjá Tanja Sanila Anáris.

Juha-Pekka Väisänen Suoma kommunisttalaš bellodagas oaivvilda, ahte das gii lea sápmelaš, galget dušše sápmelašservošat mearridit.

– Galggašii áddet dan, ahte dákkár áššiin mearrideapmi gullá nana álbmotlaš servodahkii, dego sierralágan organisašuvnnat, goalmmát sektor, olbmuid álgagat, ámmát- ja ráfilihkadusat ja buot oassálasti demokratiija. Bures doaibmi Sámediggi dahje riikkabeaiparlameanta gullá olbmuid dán láhkai, dadjá bellodaga ságajođiheaddji Juha-Pekka Väisänen Helssegis.

Anni Ahlakorpi mielas sápmelašvuođameroštallan lea ášši, mas dušše sápmelaččain galgá leat mearridanváldi.

– Lea jierpmi vuostá, ahte suopmelaččat mahká galggašedje leat dadjamin dan, gii lea sápmelaš ja gii ii leat. Lea dehalaš muitit dange, ahte válgalogahallamii gullan lea eará ášši go dat, leago olmmoš sápmelaš vai ii, dadjá gurutlihtu Anni Ahlakorpi.

– Orošii vuogas, ahte dat (meroštallanvuohki) livčče seamma Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Orru vehá ártet, ahte olbmo sápmelašvuohta sáhttá leat gitta maiddái das, man riikii lea deaivan riegádit, dadjala Anni Ahlakorpi Ohcejogas.

Pekka Aikio ii ane buorrin dan, ahte lágain meroštallojuvvo, gii lea sápmelaš. Buorre su mielas lea dat, go ON lea dál čuovvolan dan linjá, ahte álbmot ieš mearrida, geat dasa gullet.

– Ii leat mihkkege buoret vugiid go dat, ahte álbmot ieš mearrida, ja dalle dat sáhttá maid adopteret ja dohkkehit sápmelažžan, oaivvilda Pekka Aikio Ruoná lihtus.

– In oainne buorrin dan, ahte lágain meroštallo, gii lea sápmelaš, lohká Aikio.

Jukka Sarre Anáris smiehtada dan, ahte maninson dán sápmelašvuođa meroštallamis lea nu guhká digaštallojuvvon ja gos lea vuolgán dat sámediggelága nubbi čuokkis, mii guoská sápmelašvuođa, dajaldat eana-, vearro- ja heaggagirjjiin.

– Vuolggasadji ferteš leat dat, ahte álbmot ieš mearrida, geat álbmogii gullet, árvala Jukka Sarre Čieža nástti lihkadusas.

Golmmas vel ledje searvat válgagažadeapmái Skype bokte, muhto oktavuohta ii doaibman dahje boatkanii gaskan ságastallama. Sii leat Guovddášbellodaga Pigga Keskitalo, Feministtalaš bellodaga Katju Aro ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga Mikko Vartiainen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä