Saame |

Selvitys: Saamelaiset kohtaavat netissä jatkuvaa vihapuhetta

Yleisimpiä vihapuheen tai häirinnän ilmenemismuotoja ovat saamelaisten kohdalla jatkuvien negatiivisten kommenttien kohteeksi joutuminen, sanallinen loukkaus, häirintä ja nimittely, osoittaa oikeusministeriön tuore selvitys. Saamelaisiin kohdistuvat vihapuheet leviävät eniten internetissä.

Fakegákti ja eakti gákti Sajosis.
Kuva: Vesa Toppari / Yle

Oikeusministeriön tänään torstaina julkaisema vihapuheselvitys osoittaa, että saamelaiset ovat jatkuvien negatiivisten kommenttien kohteena, erityisesti internetissä.

Kyse on oikeusministeriön teettämästä "Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä" -selvityksestä vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista Suomen eri vähemmistöryhmiin.

Selvityksen kohderyhmänä ovat saamelaisten lisäksi romanit, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, vammaiset henkilöt sekä uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt.

Selvityksen tiedonkeruu perustui kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin sekä avoimeen kyselyyn, johon vastasi vajaa 1 500 henkilöä. Kyselyyn vastasi 62 saamelaista, jotka olivat kohdanneet vihapuhetta tai häirintää saamelaisuutensa vuoksi. Lisäksi selvitykseen haastateltiin seitsemää henkilöä.

Vihapuheet saamelaisia kohtaan leviävät eniten internetissä

Statistihkka vuoigatvuohtaministeriija raporttas 3.3.2016.
Kuva: Vuoigatvuohtaministeriija
Selvityksen mukaan Suomen vähemmistöt kohtaavat vihapuhetta ja häirintää tavallisesti kaduilla, parkkipaikoilla, puistossa ja muissa julkisissa paikoissa. Toiseksi yleisin paikka on internet.

Saamelaisten kohdalla vihapuheet leviävät kuitenkin eniten juuri internetissä. Kolmasosa kyselyyn vastanneista saamelaisista on kokenut vihapuhetta tai häirintää Facebookissa, kolmasosa julkisella keskustelupalstalla ja viidesosa muualla sosiaalisessa mediassa.

Statistihkka vuoigatvuohtaministeriija raporttas 3.3.2016.
Kuva: Vuoigatvuohtaministeriija
Yleisimpiä vihapuheen tai häirinnän ilmenemismuotoja ovat saamelaisten kohdalla jatkuvien negatiivisten kommenttien kohteeksi joutuminen, sanallinen loukkaus, häirintä tai nöyryytys ja nimittely. Runsas neljännes selvitykseen vastanneista on kohdannut myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen rajoittamista.

Saamelaisten kokema vihapuhe on selvityksen mukaan myös osin poliittista ja liittyy saamelaisten oikeuksiin tai oman identiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä.

Vihapuheita sekä valtaväestön että saamelaisten taholta

Oikeusministeriön selvitykseen vastanneet saamelaiset ovat kohdanneet vihapuhetta sekä valtaväestön taholta että saamelaisyhteisön sisällä.

Statistihkka vuoigatvuohtaministeriija raporttas 3.3.2016.
Kuva: Vuoigatvuohtaministeriija
Puolet on kokenut vihapuhetta tai häirintää valtaväestöön kuuluvalta, 44 prosenttia omaan vähemmistöryhmään kuuluvalta ja viisi prosenttia muuhun vähemmistöryhmään kuuluvalta henkilöltä.

Haastatteluissa ja kyselyssä esitettyjen kommenttien perusteella valtaväestöltä tuleva vihapuhe on osittain poliittista ja liittyy saamelaisten oikeuksien kieltämiseen (mm. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin lykkääntymiseen) – ja siihen sisältyy saamelaiskulttuuria ja kieltä väheksyvää käytöstä.

Omalta vähemmistöryhmältä tuleva häirintä tai vihapuhe taas liittyy usein oman saamelaisidentiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä (mm. saamelaisten edustuksellisen toimielimen saamelaiskäräjien toimesta). Selvityksen mukaan myös eri saamelaisryhmien välillä on esiintynyt vihapuhetta tai häirintää kuten pilkkaamista tai vähättelyä.

Vajaa puolet saamelaisvastaajista on kokenut vihapuhetta tai häirintää poliitikolta tai julkisessa asemassa olevalta tekijältä. Kuudesosa on kokenut vihapuhetta tai häirintää työkaverilta. Muita tahoja ovat saamelaiskäräjät, saamelaisradio ja muu media.

– Me tutustumme raporttiin ja koitamme ymmärtää, mistä tällainen kokemus kumpuaa, kommentoi Yle Sápmin päällikkö Pirita Näkkäläjärvi selvitystä.

Vaikuttaa eniten psyykkiseen terveyteen

Yleisimmin vihapuhe tai häirintä vaikuttaa saamelaisvastaajien mukaan psyykkiseen terveyteen.

Statistihkka vuoigatvuohtaministeriija raporttas 3.3.2016.
Kuva: Vuoigatvuohtaministeriija
Noin 40 prosentilla vastaajista vihapuheella tai häirinnällä on ollut myös vaikutuksia yleiseen turvallisuuden tunteeseen, ystävyyssuhteisiin tai viranomaisluottamukseen.

Muita asioita, joihin häirintä tai vihapuhe on selvityksen mukaan vaikuttanut, ovat muun muassa pukeutuminen, oman vähemmistöidentiteetin peittely, osallisuus saamelaisyhteisössä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääntyminen.

Vihapuhetta tai häirintää kohdanneista saamelaisista vain 14 prosenttia ilmoitti siitä jollekin taholle. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiselle oli, ettei vastaaja uskonut, että asialle olisi tehty mitään.

Ensimmäinen vihapuheen vaikutuksia kartoittanut selvitys

Vihapuheella tarkoitettiin oikeusministeriön selvityksessä julkisuudessa esitettyä ilmaisua tai puhetta, jolla levitetään, yllytetään, ylläpidetään tai oikeutetaan vihaa ja jonka vähemmistöryhmiin kuuluvat kokevat uhkaavana tai loukkaavana.

Kyseessä on ensimmäinen selvitys Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia sen kohteeksi joutuneille. Vastaava selvitys on tarkoitus toteuttaa joka neljäs vuosi.

Selvityksen toteutti oikeusministeriölle Owal Group. Se on luettavissa kokonaisuudessaan oikeusministeriön nettisivuilla.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä