Sápmi |

Sierraoaivil: Deanu soahpamuš rihkku opmodatrivttiid

Ohcejogas báikkálaš ráđđádallit guđđe oktasaš sierraoaivila Deanu soahpamuša birra. Sin mielas ođđa soahpamuš rihkku guovllu sámiid vuođđolágalaš rivttiid, dego rievtti opmodahkii.

Jietna: Geasseradio 1.7.2016 (álgá áiggis 1:58:02)

Deanu soahpamuša Suoma ráđđádallangotti lahttut guđđe oktasaš sierraoaivila Deanu soahpamuššii.

Anne Nuorgam
Anne Nuorgam Govva: Yle Sápmi
Sierraoaivila leat vuolláičállán Veahcaknjárgga oasusgotti lahttut Anne Nuorgam ja Onerva Guttorm, Vuovdaguoikka oasusgotti lahttu Heikki Niittyvuopio, Ohcejoga oasusgotti várrelahttu Esko Aikio, Sámedikki ovddasteaddjit Maritta Lukkari ja Nilla Tapiola sihke Sámi fitnodatdoalliid searvvi (Saamelaismatkailu ja yrittäjät ry) lahttu Petteri Valle ja várrelahttu Veikko Porsanger.

Deanu ođđa soahpamuša ulbmilin lea geahpedit goddon luosaid meari 30 proseanttain dálá dásis. Dán dihte bohtet ođđa ráddjehusat buot bivdovugiide.

Esko Aikio
Esko Aikio Govva: Yle
– Mii deattuhit sámi kultuvrra suoji ja opmodaga suoji, mii sápmelaččain lea Deanu guollebivdui, muitala Esko Aikio.

– Min vuolggasadji lea, ahte Deanushan leat guovttelágan bivdit: dat bivdit geat bivdet vuoigatvuođain ja dat geat bivdet lobiin. Ja dat lea áibba čielga erohus sin gaskas. Dat geat vuoigatvuođain bivdet, daid bivddu ii galgga ráddjet ovddabeallái daid bivddu, geat dušše lobi vuođul bivdet, Esko Aikio dadjá Yle Sámi jearahallamis bearjadaga Geasseradios.

Sierraoaivil lea gávcci siiddu guhkki.

Maritta Lukkari
Maritta Lukkari Govva: SFP
Sierraoaivil dárkkuha dan, ahte vuolláičállit čálihedje beavdegirjái virggálaččat, ahte sii eai čuoččo ráđđádallangotti mearrádusa duohken.

"Soahpamuš rihkku vuođđolágalaš rivttiid"

Nilla Tapiola
Nilla Tapiola Govva: Yle Sápmi
Ohcejoga sámiid sierraoaivila váldoágga lea, ahte Deanu ođđa bivdoráddjehusat rihkkot vuođđolága.

Petteri Valle
Petteri Valle Govva: Jarmo Honkanen / Yle

Čuolbman vuolláičállit oidnet earret eará 1. oamastanrievtti geavaheami ráddjema, 2. sámekultuvrra hárjeheami ráddjema, 3. vealáhansuoji rihkkuma ja 4. ealáhusrivttiid ráddjema.

"Guolástanrievttit leat opmodat"

Veikko Porsanger
Veikko Porsanger Govva: Priváhtagovva
Vuolláičállit deattuhit, ahte (1.) sihke Deanu dáluid oamasteaddjiid ja eanakeahtes eamiálbmogiid gulli olbmuid nappo sámiid guolástanrievttit leat opmodat.

Sin mielas Deanu soahpamuš rihkku sámiid vuođđolágalaš rivttiid.

– Deanu sámiid guolástanrievttit leat opmodat. Dán opmodaga suodjalit Suoma vuođđoláhka ja Eurohpa olmmošriektesoahpamušaid opmodaga suodji. Dán dihtii dáid guolástanrivttiid ii sáhte ráddjet Norgga ja Suoma gaskasaš soahpamušain, jos dan ii leat bággu dahkat guollenáli dorvvasteami dihte.

– Mii oaidnit, ahte mearrádus, mas jienastuvvui [jienain 4–4] rihkku guovllu sámiid vuođđolágalaš rivttiid.

Vuolláičállit oidnet, ahte jos Deanu bivddu lea dárbu geahpedit dálážis, nu ráddjehusat galget čuohcat vuostažettiin dakkár bivdui, man ii suodjal vuođđoláhka, ii sámekultuvrra suodji iige olmmošrivttiid suodji.

"Sámiid rievtti hárjehit sámekultuvrra ii sáhte ráddjet"

Sierraoaivilis buktojuvvo ovdan, ahte (2.) sámiid rievtti hárjehit sámekultuvrra ii sáhte ráddjet.

– Ođđa evttohus áitá sámekultuvrra seailuma Deanuleagis. Ođđa evttohus váikkuha maid olbmuid loaktimii dáppe, Esko Aikio dadjá.

Vuolláičállit muittuhit, ahte Deanuleagi dáluid oamasteaddjit leat eanaš sámit ja ahte sis lea áidnalunddot guolástankultuvra, mainna sii leat eallán.

– Sámiid guolásteapmi oktan rivttiiguin lea stuorra oassi guovllu johkasámi kultuvrra. Dán suodjalit sihke Suoma vuođđoláhka ja máŋga álbmogiidgaskasaš soahpamuša. Danin dáid guolástanrivttiid galgá váldit beaktilit vuhtii Deanu soahpamušas.

Gáibidit sámiide sierra guolásteaddjijoavkostatusa

Vuolláičállit dadjet, ahte (3.) ovttaveardásašvuođa namas sámiin lea seammalágan riekti opmodahkii, go earáinge Suomas.

– Deanus opmodatrievttit vuođđuduvvet árbevirolaš geavaheapmái ja lassin sámiid rievttit leat oasil dorvvastuvvon giddodatmeroštallandoaimmahusaiguin.

Vuolláičálliid mielas ođđa Deanu soahpamuš ja guolástannjuolggadus eai váldde vuhtii sámiid namalassii guolástanrivttiid hálddašeaddjin.

– Sámiide livčče galgan juolludit – guolástanrivttiid hálddašeaddjin ja sin árbbolaččaide orrunsajis fuolakeahttá – soahpamušas sierra guolásteaddjijoavkostatusa. Sis livčče galgan leat vuoigatvuohta bivdit buot bivdovugiiguin.

"Hehtte sámi mátkeealáhusa"

Esko Aikio čalmmustahttá dan, ahte sierraoaivilis leat mielde maid turismafitnodaga oainnut.

Sierraoaivila vuolláičálliid mielas ođđa Deanu soahpamuš (4.) ráddje sákka sámi mátkeealáhusa doaibmavejolašvuođaid.

– Lobiid vuovdinráddjehusat geahpedit fitnodagaid boađuid, maid dat ožžot turismmas.

"Árbevirolaš bivdu ráddjejuvvo liiggás"

Sámit vuostálastet maid árbevirolaš bivdovugiid ráddjema liiggás.

– Bivdoráddjehusat mannet sohppojuvvon ulbmiiliid badjel. Soahpamuš ráddje árbevirolaš bivdovugiid geavahanvejolašvuođaid sullii 80 proseanttain dálá dási ektui, vuolláičállit cuiggodit.

– Ođđa bivdoráddjehusat čuhcet eanaš árbevirolaš guolástanrivttiid hálddašeaddjiide, vuolláičállit moitet.

"Mii báikkálaččat eat leat beassán ráđđádallat stáhta ovttasteaddjiiguin"

Sierraoaivila loahpas sámi ovddasteaddjit moitet sáttagotti čoahkkinvuogádaga.

– Čuolbman leamašan, ahte soahpamuš ja guolástannjuolggadus eai leat gieđahallojuvvon ovttage oktasaš čoahkkimis, maid soahpamušoassebeliid sáttagottit leat doallan. Danin mii báikkálaččat eat leat beassán ráđđádallat dásseárvosaččat stáhta sáttagottiid lahttuiguin.

Sierraoaivila mielde báikkálaš ráđđádallit leat jágejuvvon áitosaš ráđđádallančoahkkimiin.

– Lassin sáttagottiid stivrraid lahttut leat gaskaneaset ráđđádallan. Báikkálaččaide eai leat go dieđihan dáid ráđđádallamiid birra, vaikke dáin leat dahkkon čadni mearrádusat. Mearrádusat leat dahkkon gulakeahttá sáttagottiid.

Loahpas vuolláičállit moitet dan, ahte ovdal maŋimuš čoahkkima 22.6.2016 ráđđádallangotti lahttut ožžo soahpamušbáhpáriid easka ovddit eahkeda šleađgapoastta bokte.

– Eat maiddái leat ožžon ovddit Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallangotti beavdegirjji vai livččiimet sáhttán nannet mearrádusaid, mat leat dahkkojuvvon.

Lähteenoja lohpida guorahallat sierraoaivila

Suoma ráđđádallangotti ságadoalli Pentti Lähteenoja lohpida váldit sierraoaivila vuhtii.

Pentti_Lahteenoja
Pentti Lähteenoja Govva: Anneli Lappalainen / Yle
– Mii oahpasmuvvat sierraoaiviliidda fuolalaččat. Dat lea oalle vuđolaš sierraoaivil ja dál galgá geahččat, ahte velgo livččii vejolaš váldit vuhtii dáid fuomášumiid, Lähteenoja dadjá Yle Sápmái.

Esko Aikio jáhkká, ahte dál lea vel vejolašvuohta váikkuhit Deanu soahpamuššii nu, ahte ráđđehus ii doalvvo evttohusa ovddosguvlui dahje riikkabeaivvit eai dohkket dan. Váikkuhit sáhttá cealkámušaid ja riikkabeivviid váljagottiid bokte.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä