Sápmi |

Siida gearggus váldit vuostá sámegálvvuid Oulus – "Vuorkkát leat juo áibbas dievva, muhto gal juoidá vel čáhká"

Pohjois-Pohjanmaa musea Oulus lea burgán 30 jagi boares čájáhusa, mii gieđahalai sámekultuvrra. Dál gálvvut leat sirdojuvvon vuorkái.

Anni Guttorm, Sámemusea Siida
Sámimusea Siidda čoakkáldatamanueansa Anni Guttorm mielas livččii vuogas oažžut sámedávviriid sámemusea Siidii vai sápmelaččat beasašedje daid dutkat. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Máŋgalogi jagi leat olbmot beassan fitnat Pohjois-Pohjanmaa museas oahpásnuvvamin čájáhussii, mii ovdanbuvttii sámekultuvrra. Dál musea lea goittotge čohkken guhkesáigásaš Lappi-sále čájáhusa ja sirdán davvin čoggojuvvon gálvvuid vuorkkáide. Čájáhus ja čoakkáldat sisttisdoalai earet eará sámedujiid ja diŋggaid, mat leat gullan girječálli Samuli Paulaharjui. Son lei oastán dávviriid jođedettiin Sámis 1900-logu álggus.

Dáid dávviriin livččii beroštuvvan maiddái Sámemusea Siida. Čoakkáldatamanueansa Anni Guttorm rámiida earenoamážit Samuli Paulaharju duodječoakkáldaga.

Čoakkáldagain lea ovdamearkan okta ládjogahpir.

Guttorm mielas dološ gálvvuid oažžun davás livččii dehálaš go sápmelaččaide dain lea stuorra mearkkašupmi.

– Danin mii hálidat daid deike vai sápmelaččat besset dáppe daid álkibut dutkat ja boahtit geahččat, dadjá Anni Guttorm.

Siidda vuorkkát dievvamin, muhto juoidá goit vel čáhká

Dálá dilis Sámemusea Siidda vuorkkát leat oalle dievva. Siidii leat máhcahan gálvvuid nu Suoma álbmotmuseas go Häme gávpotmuseage.

Vaikko Sámemusea Siida mielas válddášii vel lasi vuostá skeŋkejumiid, de muhtin hástalusat sis leat. Gálvvuid eai sáhte coggalit man beare skuggii, muhto daidda galget leat mirkkohis seailluhanbáhpárat ja kássat rivtteslágan seailluhanlanjain. Seailluhanlanjain galgá leat dássidis liekkasvuohta ja áimmu lávttasvuohta.

Juos sii dál ožžot gálvomáhcahemiid ovdamearkka dihte Pohjois-Pohjanmaa museas, de Siiddas lohpidit ohcat saji lassegálvvuid várás.

Sámemusea Siida lea erenoamážit beroštuvvan dujiin, mat leat 1800-logus dahje 1900-logu álggus.

– Dákkár dávvirat eai leat min čoakkáldagain vel nu olu. Daid repatriašuvnnaid bokte mii oažžut boarrásut dávviriid deike. Ovdalis eará museat leat čoaggán daid ja dat dáhpáhuvai ovdalgo Siida vuođđuduvvui ja danin eará museaid čoakkáldagain leat dát boarrasut dávvirat, muitala čoakkáldatamanueansa Anni Guttorm Anáris.

Musea bargun lei álggos fuolahit olles Davvi-Suoma gálvvuid rádjamis

Pohjois-Pohjanmaa musea lea Oulu gávpogis ja dat lea vuođđuduvvon juo 1800-logu loahpas. Dán musea bargun lei ovdal fuolahit olles Davvi-Suoma gálvočoaggimis ja rádjamis. Lappi-čájáhus ja sámečoakkáldat lei dán ovddasvástádusa boađus.

Jäänteet olivat esillä lasivitriinissä.
Čájáhusas ledje ovdamearkka dihte olbmo bázahusat. Govva: Paulus Markkula / Yle

– Dallego Pohjois-Pohjanmaa musea lea vuođđuduvvon, Lappi gulai Oulu leana vuollái. Dalle museai gulai čoaggit gálvvuid olles Davvi-Suomas, muitala dutki Riina Kohonen.

– Dán áigge bargu lea sirdásan ovdamearkka dihte Lappi eanangottemuseai Roavvenjárgii dahje Sámemusea Siidii, Riina Kohonen.

Dát sámegálvvut, mat leat musea hálddus dál, leat gullan girječálli Samuli Paulaharju priváhta čoakkáldahkii, dadjá musealektor Arja Keskitalo Pohjois-Pohjanmaa museas. Čoakkáldaga seailluheapmi Oulus lei lunddolaš museaid bargojuogu lassin maiddái dan dihte, ahte Paulaharju lei oululaš.

Jearaldahkii das, ahte livččego dáid sámegálvvuid vejolašvuohta oažžut Siidii Anárii, Keskitalo ii váldde beali. Keskitalo goit várrugasat geažida, ahte álihan ášši lea dutkanveara.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä