Sápmi |

Siidda šiljus gávnojedje olbmo dávttit – "Olbmo dávttit gávdnojit hui hárve dákkár oktavuođain"

Musea lahkosis lei nuppi máilbmesoađi áigge duiskalaš fáŋgaleaira, mas ledje sovjetlihttulaš soahtefáŋggat.

arkeologi kaivaa Saamelaismuseo Siidan työmaalla kesäkuussa 2020.
Eija Ojanlatva roggamin goivvohagas dávttiid. Govva: Saamelaismuseo Siida

Sámemusea ja Davvi-Lappi luondduguovddáš Siidda viiddidanbargguid oktavuođas leat gávdnan olbmo dávttiid.

Olbmo dávttit bohte oidnosii mannan vahkus, go rogganmašiidna lei goaivumin liggenbohccerokkahaga.

Sámemusea siidda arkeologa Eija Ojanlatva identifiserii dávttiid olbmo dáktin ja rogganbargguid gaskkaldahtte dalán. Báikkis leat gávdnán aŋkke golmma olbmo bázahusaid ja dávttiid navdet gullat sovjetlihttulaš soahtefáŋggaide.

Dávttiin leat almmuhan bolesii ja musea arkeologa lea roggan dávttiid oidnosii. Boles lea viežžan dávttiid rogganbarggu maŋŋá ja dat leat maid sáddejuvvon Helssegii DNA-dutkamušaid várás.

Siiddas muitalit, ahte musea dálá báikkis leamaš nuppi máilbmesoađi áigge duiskalaš fáŋgaleaira, mas ledje máŋga čuođi sovjetlihttulaš soahtefáŋgga. Nuppi máilmmisoađi áigásaš rokkit ja eárá ráhkkanusat leat maid báhcán Siidda dálá visttiis ja geainnuid vuollái.

Báiki, gos dávttit dál gávdnojedje, lea soahtefáŋgaleairra ravddas, muitala Ojanlatva. Seamma báikkis sáhttet leat earáge soahteáigásaš gálvvut dahje juobe bávkkanasat.

– Lean deattuhan eanabargguid dahkkiide, ahte sii galget álot almmuhit gávdnon diŋggain ja bissehit goaivuma dalán dasságo go báiki dutkojuvvo, dadjá Ojanlatva.

Sámis leat ollu soahteáigásaš bázahusat – daid ii galgga okto mannan roggat

Sámemusea arkealoga Eija Ojanlatva mielde davvin leat vel ollu báikkit, gos leat soahteáigásaš bázahusat dahje dološmuittut, mat eai leat dieđus. Olbmo bázahusat eai goittotge juohke gease boađe ovddal.

Arkeologa karieras áigge Ojanlatva lea gávdnan ja dutkan muhtin veardde olbmo bázahusaid. Dát dáktegávnnus lei goittotge dakkár, masa son dalán giddii fuomašumi, go dávttit ledje varrásabbot go dábálaččat.

– Olbmo dávttit gávdnojit oalle hárve huksen- dahje gieddebargguid oktavuođas. Suomas eana lea nu suvrris, ahte olbmo bázahusat jávket oalle johtilit eatnamis.

Áibbas hirbmástuvvan Ojanlatva ii goit dávttiid gávdnomis leat. Anára guovllu olbmuid ja čálalaš dieđuidge vuođul dihtet, ahte Anárá girkosiiddas ollu soahtefáŋggat nuppi máilmmesoađi áigge.

– Boarrásut olbmot leat maid muitalan soahteáiggi ja soahtefáŋggaid birra. Ii leat imaš, ahte eatnamis gávdnojedje olbmo bázahusat vaikko duiskalaččat duššadedjege ráhkkanusaideaset ovdalgo vulge Anáris soađi loahpas.

Ojanlatva namuha vel, ahte nuppi máilmmesoađi áigásaš báikkit eai leat velá dološ muitobáikkit, muhto ráfis daid galgá liikká diktit leat, go dat gullet Suoma militearái.

Jus olmmoš gávdná dákkár báikkis soahteáigásaš bázahusaid, de daid birra galgá almmuhit eiseválddiide, iige mange namas mannat ieš roggat daid.

– Bávkkanasain sáhttá leat bávkkihanvárra, danin lea dehálaš almmuhit diekkáriid birra eiseválddiide, loahpaha Ojanlatva.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä