Sápmi |

Silbaduojár Jääskö: Silbbas stuorimus oassi geavahuvvo eará dárbbuide go čiŋaide

Anáraš silbaduojár Neeta Jääskö kommentere Yle Sápmái Ozasa álggahan silba- ja ruvkeságastallama. Son dadjá, ahte silbačiŋaid geavaheamis ii leat nu stuorra mearkkašupmi ollislašvuođas. Son muittuha, ahte silbbas stuorimus oassi geavahuvvo eará dárbbuide go čiŋaid ráhkadeapmái.

Jietna: Geasseradio 2.8.2016 (álgá áiggis 1:01:34)

Gaup oappážiid ođđa musihka- ja dáiddajoavku Ozas lea álggahan ságastallama sápmelaččaid silbbaid geavaheami ja dálá sámi eallinvuogi birra.

Anáraš silbaduojár Neeta Jääskö oaidná, ahte silbačiŋaid geavaheamis ii leat nu stuorra mearkkašupmi ollislašvuođas.

Jääskö oaivvilda, ahte dehálut livčče darvánit máilmmi stuorát váttisvuođaide.

– Dat, ahte sáhtášeimmet iežamet oastinválljejumiiiguin ja golahemiiguin čoavdit daid stuorra váttisvuođaid mat máilmmis dál justa leat eatnamiid, čázi ja áimmu nuoskkideamiid dáfus, de das ii boađe mihkkige. Dat lea okta stuorimus fillejumiin, mii lea mannan čađa, ahte mii sáhttit iežamet válljejumiin beassat várjalit dán máilmmi, Jääskö dadjá.

"Lea buorre, ahte olbmot morihit jurddašit árgaeallima válljejumiid"

Neeta Jääskö mielas lea buorre, ahte olbmot morihit jurddašit man olu duššes diŋggaid ja dávviriid háhket alcceset.

– Mu mielas dat lea maiddái, ahte mii galgat eambbo gudnejahttit daid diŋggaid maid mii háhkat alccemet.

Davviriikkain birasságastallimis lea šaddan váldorávdnji, man mielde individuála dásis olbmot galget dahkat daid válljejumiid árgaeallimis.

– Dat mii mu vehá váivvida lea dat, ahte eandalit dáppe máilmmi riggámus riikkain, Davviriikkain, das lea šaddan dego váldorávdnji dása birasságastallamii. Ahte das lea šaddan beare dakkár individuálaprošeakta smiehttat daid válljejumiid.

"Vuollel logi proseantta máilmmi silbbas, mii lea geavahusas atnojuvvo čiŋaide ja eará hearvvaide"

Silbaduojár Neeta Jääskö muitala, ahte sullii vuollel logi proseantta máilmmi bajásroggojuvvon silbbas lea geavahusas čiŋaide ja eará hearvvaide.

Silbbas stuorimus oassi geavahuvvo eará dárbbuide go čiŋaid ráhkadeapmái.

– Silbahan sáhttá geavahuvvot ođđasit ain ođđasit. Das vuollel log proseantta manná čiŋaide. Stuorimus geavahusat silbii leat elektronihkká, medisiinnat ja čuovgagovven, masa dat silba geavahuvvo. Das leat hui ollu anut industriijas maiddái. Nu ahte dat mii doppe juohkehačča čikŋaskáhpus lea, ii iešalddes mearkkaš buoskkage.

Ozas-joavkku boktin geahččanguovlu lea Jääskö mielas buorre

Neeta Jääskö mieđiha, ahte Ozas-joavkku jurdda smiehttagoahtit silbačiŋaid geavaheami lea buorre.

– Dát sáhttá leat hui buorre álgga ja mun sávan duođaid, ahte mii beassat ovddosguvlui maiddái vehá viidáseappot joatkit dán ságastallama nu, ahte dat ii báze dakkár individuáladássái. Danin livčče buorre joatkit ságastallama go mis leat stuorit problemat maid čoavdit.

Juos juoidá galgá dáhpáhuvvat, de dasa ferte darvánit olles systema ja organisašuvnnaid dásis, Jääskö dadjá.

– Dat lea olles systema dásis, mo mii eallit buohkat dáppe Davviriikkain ja mo mii háhkat alccemet borramuša ja ealáhusa. Dat leat stuorit problemat, maidda mii galgat organisašuvnnaid ja systema dásis vástidit. Dákkár problemat eai leat oktageardánit individuála čovdosat.

Ii áiggo heaitit silbačiŋaid geavaheami

Neeta Jääskö ii áiggo ieš heaitit silbačiŋaid geavaheami.

– Sállošan, muhto mun in áibbas vuolgge dasa, ahte mii galgat bidjat silbačiŋaid eret, muitala Jääskö.

Vaikko olbmot heaittasivčče silbačiŋaid geavaheami máilmmis, ii das livčče liikká mearkkašupmi ollislaččat.

– Vaikko juohke áidna olmmoš máilmmis heaittašii silbačiŋaid geavaheami ja bijašii daid dohko ođđasit geavahussii, das ii livčče makkárge mearkkašupmi, loahpaha Neeta Jääskö.

Neeta Jääskö lei mielde maŋŋebárgga Geasseradios kommenteremin ášši. Geasseradio gullo nuppádassii gaskavahku diibmu 14.03.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä