Sápmi

Skábmagovaid muohtateáhter ceagganii dán háve erenoamáš álkket – veahkkin valjis muohta ja Anára luondduoahpisteaddjioahppit

Inariin rakennetaan lumiteatteria.
Skábmagovaid árbevirolaš Guovssahasteáhtera huksejedje olles fárttain maŋŋebárgga 14.1., sullii vahkku ovdal festivála. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Guovssahasteáhtera huksen lea maŋimuš jagiid barggahan Skábmagovaid veaga.

Okta Sámi stuorámus doaluin, álgoálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lea vuot boahtte vahkuloahpas, ođđajagimánu 23.–26. beivviid Anára márkanis.

Oktan doaluid guovddášbáikin lea jagiid áigge šaddan muohttagis huksejuvvon Guovssahasteáhter, gos sihke čájehuvvojit filmmat ja dollojuvvojit maid eará dáhpáhusat festivála áigge.

Guovssahasteáhter huksejuvvo árbevirolaččat sámemusea Siidda báldii.

Skábmagovat elokuvafestivaalit 2019.
Govva Skábmagovaid jagi 2019 Guovvahasteáhteris, man gárte hukset oassái dahkumuohttagis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Muhtin jagiid teáhtera huksen lea goit barggahan. Dan váras leat gártan viežžat dahkumuohttaga, go luonddumuohta ii leat leamašan doarvái. Dán dálvvi materiálas ii goit leat leamašan vátnivuohta, ja teáhtera leat sáhttán hukset álkket ollásit luonddumuohttagis. Buot muohta lea váldojuvvon sámemusea Siidda šiljus.

Muohtateáhtera huksemii leat dán jagi fidnen maid rumašlaš veahki, go dasa leat oassálastán Sámi oahpahusguovddáža luondduoahpisteaddjilinnjá oahppit. Muohtahuksenoahpus leat leamaš vádjit logemat oahppi.

– Dát lea hui buorre hárjehus oahppiide, go sii besset geahččalit mo filbmateáhtera sáhttá hukset muohttagis. Sii soitet dárbbašit dákkár dáidduid boahttevuođas, dadjá luondduoahpisteaddjilinnjá oahpaheaddji Vesa Juntunen Anáris.

Vesa Juntunen, opettaja, Inari
Sámi oahpahusguovddáža luondduoahpisteaddjilinnjá oahpaheaddj Vesa Juntunen jáhkká oahppiidis ávkašuvvat muohtahuksendáiddus boahttevuođas. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Vuos goaivunmašiidna molle luonddumuohttaga, man maŋŋá luoitá dan foarpmaid sisa. Oahppiid bargun lea duolbmat muohttaga nu, ahte dat čavgá albmaláhkai.

Muohttaga ii sáhte njuolga čavget foarpma sisa, go dalle das ii šatta deahtis. Seinniin ja čohkkánbáikkiin galgá šaddat measta geađgegaras vai dat suvdá olbmuid iige fierral geange ala.

Inariin rakennetaan lumiteatteria.
Goaivunmašiidna molle ja sirddaša teáhtera muohttaga, muhto olbmot fertejit dan čavget. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Muohtahuksema muttut leat dáid beivviid šaddan oahpisin luondduoahpisteaddjilinnjá oahppái, avvillaš Henri Jefremoffii.

– Dán barggus leat valjis sierralágan muttut dego muohttaga ferdnen, foarpmaid sisa bidjan ja čavgen. Mii čavget muohttaga duolbmamiin dan foarpma siste. Ii dán báljes gieđaiguin nákcešii hukset, lea Jefremoff gávnnahan.

Henri Jefremoff
23-jahkásaš Henri Jefremoff lea duđavaš, go beassá gazzat oahpu maid muohtahuksemis. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ii leat goittotge dušše dohko guvlui muohtateáhtera hukset. Čáppahan vel galgá šaddat.

– Ferte máhttit maid geahččat, ahte ii áibbas ropmi šatta, Jefremoff lasihastá.

Inariin rakennetaan lumiteatteria.
Goaivunmašiinnain ii okto bastte muohtateáhtera hukset. Gieđat dárbbašuvvojit earret eará čohkkánsajiid hábmemis. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Henri Jefremoff ii leat dán ovdal maidige muohtaádjá stuorábu huksen. Son lea nuorra agistis fuolakeahttá geargan vázzit tráilervuoddjioahpu ja bargat tráilervuoddjin, muhto háliidii geahččalit maiddái juoidá eará. Dasa heivii luondduoahpisteaddjioahppu.

Luondduoahpisteaddjiid barggut lassánit mátkkošteami dihte davvin olles áiggi. Jefremoff lea duđavaš, go beasai dál gazzat oahpu muohtahuksemis. Son jáhkká das leat alcces ávkki boahtteáiggis.

– Juos boahttevuođas barggus šaddá hukset juoidá, de ii leat de áibbas vuosttaš gearddi bargamin.

Viđa beaivvis Guovssahasteáhter juo ceaggá. Dál ii leat eará go vuordit gussiid, geat njoamihit teáhterii vuosttas háve duorastaga Skábmagovaid rahpandilálašvuhtii.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä