Sápmi |

Skuvllain lea vahkku áigi ráhkkanit gáiddusoahpahussii sirdášeapmái – logahatoahppi: "Lea vehá váivi, muhto dákkár dilis lea bággu"

Lappi guovllu vuođđoskuvlla badjeluohkát ja nuppi dási oahppit sirdašuvvet gáiddusoahpahussii njukčamánu 8. beaivve rájes.

Ruska Tanhua, Emma Kankaanpää ja Tuuli Nissilä
Avvila logahaga nuppi luohká oahppit Tuuli Nissilä, Emma Kankaanpää ja Ruska Tanhua livčče mielas joatkán lagašoahpahusas. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Koronadilli Suomas lea vearránan, ja guovllut, mat leat leavvanmuttus, giddejuvvojit. Maiddái Lappi gullá daidda guovlluide. Suoma ráđđehus dieđihii duorastaga dieđihandilálašvuođas, ahte dát lea okta doaibmabidju eastadandihte koronavirusa leavvama.

Dasa lassin ráđđehus ávžžuha daid guovlluid, gos dilli lea vearráneamen leavvanmuddui, čuovvut dáid ráddjehusaid.

Leavvanmuttu guovlluid skuvllain sirdašuvvet gáiddusoahpahussii vuođđoskuvlla badjeluohkáid ja nuppi dási skuvlema oasil njukčamánu 8. beaivve rájes. Guovlluid gidden (su. sulkutila) bistá njukčamánu 28. beaivvi rádjai.

Fápmui boahtá maid badjel guđa olbmo čoahkkananráddjehus. Lassin badjel 12-jahkásaččaid joavkoastoáiggedoaimmat gaskkalduvvet.

Avvillaš nuorat livčče mielas joatkán lagašoahpahusas

Avvila logahaga nuppi luohká oahppit Ruska Tanhua, Emma Kankaanpää ja Tuuli Nissilä livčče mielas joatkán studerema skuvllas lagašoahpahusas.

– Mis leat jođus hárjehallamat studeantaiskosiidda. Ferte álgit rahkkanit duođas. Lea vehá váivi, ahte gártat gáiddusoahpahussii, muhto dákkár dilis lea bággu. Mii galgat buohkat čuovvut ráddjehusaid, vai dilli buorrána, dadjá Nissilä.

Maiddái astoáiggedoaimmat gaskkalduvvet golmma vahkkui ja dat lea nuoraid mielas váivi. Sis lea maid sávaldat čuoiganluomostalliide, ahte olbmot eai mátkkoštivčče olu.

Guldal Ruska Tanhua, Emma Kankaanpää ja Tuuli Nissilä jearahallama dás. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Sámeguovllu skuvllaid jođiheaddjiide ođas ii leat buorre, muhto sii áddejit dili

Anára čuvgehusjođiheaddji Ilkka Korhonen mielde sis lea vahkku áigi ráhkkanit gáiddusoahpahussii ovdal čuoiganluopmu álgá. Dasa sii nákcejit. Ođđa ráddjehusat váikkuhit guokte vahku Anára gieldda oahpahussii čuoiganluomuid dihte.

– Mii leat várrugasat ja čuovvut rávvagiid, dadjá Korhonen.

Ilkka Korhonen
Anára čuvgehusjođiheaddji Ilkka Korhonen mielde dál galgá smiehttat, mo luomostallá dákkár dilis. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Guldal Ilkka Korhonen jearahallama dás. Jietna: Sara Wesslin / Yle

Vuohču skuvlla veahkkejođiheaddji Nina Hirvonen ii leat nuge fuolas skuvlla gáiddusoahpahusii sirdašuvvama ordnemiid oasil, eanet son lea fuolas baicca nuoraid veadjimis.

– Eanet mun lean smiehttan dán dilis nuoraid veadjima, astoáiggedoaimmaid ja oktavuođaid eará olbmuiguin. Mun jáhkán dan oidnot velge oidno nuoraid eallimis, ahte maidege ii sáhte ordnet ja gostege ii sáhte fitnat, dadjá Hirvonen.

Gáiddusoahpahussii gáibiduvvojit rusttegat ja Hirvonen oaidná, ahte sis lea buorre dilli gielddas dasa.

– Mis lea vejolašvuohta addit dihtoriid ohppiide fárrui, jus soames daid dárbbaša. Rusttegat gávdnojit ja dan dáfus dat gáiddusskuvlavázzin lihkostuvvá gal bures, dajašingo joba ahte hui bures, árvala Hirvonen.

Nina Hirvonen Vuotson koulun opettaja.
Vuohču skuvlla veahkkejođiheaddji Nina Hirvonen lea fuolas nuoraid veadjimis čavgejuvvon ráddjehusaid dihte. Govva: Marko Uskelin / Yle

Guldal Nina Hirvonen jearahallama dás. Jietna: Anni-Saara Paltto / Yle

Eanodaga hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma jáhkká, ahte gáiddusoahpahussii sirdašuvvan váttásmahttá sihke oahppiid studerema ja oahpaheddjiid barggu.

– Oahppiide lea váddásut stuđeret ja dat barggaha oahpaheddjiid eambo. Mii dahkat nu mo bajit eiseválddit oidnet leat midjiide buoremus ja čuovvut rávvagiid.

Peltovuoma muitala, ahte sii leat goittotge ráhkkanan čavčča ja álgojagi gáiddusoahpahussii. Son oaidná, ahte sis lea gáiddusoahpahussii oalle buorre geavadat. Heahtás leat háhkan badjedási oahppiide iežaset dihtoriid. Dát doaibmabidju lea su mielas jierpmálaš, vai eai gárttaše seamma dillái go ovdamearkka dihte Roavvenjárggas.

– Mis manai diibmá giđđat oahpahus hui bures dainna lágiin, ahte oahppit eai báhcán maŋŋái oahpuiguin. Jáhkán, ahte gáiddusoahpahus lihkostuvvá, vaikko ráhkkananáigi leage oanehaš.

Riitta Peltovuoma, Eanodat, oahpahus
Eanodaga hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma jáhkká, ahte gáiddusoahpahussii sirdašuvvan váttásmahttá sihke oahppiid stuđerema ja oahpaheddjiid barggu. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Guldal Riitta Peltovuoma jearahallama dás. Jietna: Ida Pirttijärvi / Yle

Ohcejoga čuvgehushoavda-rektor: "Dilli lea eahpevuoiggalaš”

Ohcejoga čuvgehushoavda-rektor Virpi Veskoniemi mielas ođas ii leat ollenge buorre. Bargu leage ollu vuordimin dál, ovdal gáiddusoahpahus álgá.

– Jus Roavvenjárga lea leavvanmuttus ja Ohcejogas ii leat korona ollenge, de dathan leat guokte sierra ášši. Mii dahkat goittotge nu mo rávvejuvvo ja álgit ráhkkanit dasa, muitala Veskoniemi.

Son oaidná eahpevuoiggalažžan, go buohkat Lappis gártet seamma dillái, vaikko Ohcejogas ii leat korona.

– Mu mielas dat lea eahpevuoiggalaš, ahte buohkaid bidjet seamma dillái, oaivvilda Veskoniemi.

Veskoniemi muitala, ahte sihke Ohcejogas ja Gáregasnjárggas muhtun oahpaheaddjit oahpahit sihke vuolledási ja badjedási oahppiid. Dat sáhttá dagahit váttisvuođaid oahpahus plánemii, go oassi oahppiin lea lagašoahpahusas ja oassi gáiddusoahpahusas.

Guldal Virpi Veskoniemi jearahallama dás. Jietna: Ida Pirttijärvi / Yle

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä