Sápmi

Smávva gilli lea dego nahkáriid siste morihan – Buođggát geasuha olbmuid

Pykeijan kylä Pohjois-Norjassa
Buođggáid gilis ásset fásta moadde čuođi olbmo. Govva: Sauli Antikainen / Yle

Oktii Buođggáid dilli lei nu heitot, ahte giliolbmot bidje aviisii almmuhusa, ahte sin gilli lea vuovdimassii. Dál dilli lea jorggubeliid, muitala Yle Sámi doaimmaheaddji Kaisa Aikio, guhte galledii gilis.

Buođggáid smávva márkan Mátta-Várjjagis lei okto ja máilbmi maid orui dego dan vajálduhttán. Muhto de gonagasreabbát ihte Várjjatvutnii, ja turisttat daid maŋis.

Várjjatvuona duovdagat Finnmárkku fylkkas Mátta-Várjjat gielddas geasuhit logiid duháhiid turisttaid juohke jagi. Earenoamážit suopmelaš turisttat leat gávdnan Buođggáid smávva gili, gos ásset fásta dušše moadde čuođi olbmo.

Gilli lei juo áibbas guorraneamen, guollefabrihkat gopmánedje, guollebivddus lei heajos dienas, nuorat vulge eret, bargguhisvuohta lei issoras, eaige buorádusat orron leamen vuordimis.

Heajos dili dihte giliolbmot bidje aviisii almmuhusa, ahte sin gilli lea vuovdimassii. Dan dihte goittot ožžo ollu beaggima, man dihte buohkat orrot diehtimin dál, gos Buođggáid smávva gilli lea.

Muhto de Kamtšatka njárggas Ruošša beale mearraguovlluide buktojuvvon gonagasreabbát levve maid Várjjatvutnii. Das álggii guovllu turismma ealáskeapmi, iige dasa oro leamen šat geahčige. Ja dal orrot buohkat háliideamen Buođggáide. Dan geasi leamašange earenoamáš ollu olmmoš jođus.

Girku Buođggát
Girku ii leat rabas, muhto biillat devdet šillju. Biillaid bissehanbáikkit eai leat gilážis nu valjis. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Suopmelaččat bohte 1800-logus

Buođggáid gilli lea njárgageažis ja dohko geaidnu earrána Vuotnabađa ja Girkonjárgga gaskasaš váldogeainnus. Gilli lea smávva njárgga suojis ja dan bokte Várjjatvuona davábealde lea dego stuorra máilbmi, Čáhcesullo gávpot.

Vuosttas suopmelaččat bohte dan guvlui juo 1840-logus, ja 80-jahkásaš girječálli ja ealáhatolmmoš Elisabet Inkilä-Hastad muitala, ahte su máttut leat Ii guovllus Oulu davábealde.

1800-logus Buođggáide fárrejedje valjis suopmelaččat, go sii báhtaredje nealggi ja soardima Suomas. Sin maŋisboahttit ásset ain dán guovllus ja danin gilli dovdojuvvo bures maid suomagielat namain Pykeija, ja vel lassinamain Pikku-Suomi, sámegillii Uhca-Suopma.

Elisabet Inkilä-Hastad lohká liikot, go gilli lea fas morihan, bargosajit leat vuođđuduvvon, olmmošjohtu lea mealgat ja boahttevuohta lea čuovgat.

Elisabet Inkilä-Hastad
Girječálli Elisabet Inkilä-Hastad dálus olggobealde. Son lea čállán iežas mánnávuođas Buođggáin. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Turismma boahtimii lei galgat ráhkkanit

Nugo earáge báikkiin Jiekŋameara gáttiin, Buođggáin dálut leat huksejuvvon hui lahkalagaid. Gilli lea smávva muotkkis, ja Várjjatvuona ráigge oaidná nu nuorttas go viestarii. Earenoamáš lea maid stuorra sáddogáddi, mii geasuha turisttaid váccašit ja gálašit mearas.

Girječálli mielas turismii goittot lei galgat buorebut ráhkkanit. Dálá dilis biillat devdet smávva gili, eaige biillaid čuoččuhanbáikkit olus leat, go geainnut ja gujit leat baski.

– Gal dan livčče galgan čohkkedit vehá smiehtastit, gosa bidjat dan biillaid valljivuođa. Gal mii leimmet galgat dan smiehttat, ja das mii hállat dáppe gilis. Livčče buoret, ahte bastašeimmet čujuhit bisánanbáikkiid ja das olbmot besset vázzit miehta gili, lohká Elisabet Inkilä-Hastad.

Sáttogáddi geasuha

Olga ja Petteri Hannonen leaba Joensuus vuolgán johtui ja okta sudno luopmomátkki ulbmiliin lea fitnat Buođggáin – beassat borrat gonagasreabbá ja vuojadit Jiekŋamearas.

– Gal dat leai fiinna vásáhus, njuolga seaŋggas merrii. Gal duon Jiekŋamearas lea juoga earenomášvuohta, juoba diidavuohta, vuojadeame maŋŋá gal nahkkárat njálgo ja nu siellu go rumašge virkkosmuvve, muitala Petteri Hannonen.

Su eamit Olga maid nanne, ahte dat guovlu lea geasuheaddji. Báikki sierranasvuohta, mearra, čáppa luondu ja dat, go beassá hállat vel suomagiela, son lohká.

Olga Hannonen, Petteri Hannonen
Olga ja Petteri Hannonen Joensuu gávpogis háliideigga beassat namalassii Jiekŋamearas vuojadit. Vásáhus lei sudno mielas erenomáš. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Helssetlaš Jussi Ritola muitala, ahte sus lea beroštupmi oaidnit Davvi-Norgga luonddu ja Buođggáide sii háliidedje namalassii danin, go doppe leat olu fiinna báikkit. Dieđusge son bearrašiinnis háliidii beassat maid smáhket gonagasreappáid.

– Gal dat Jiekŋameara guovlu lea fiinnis. Ingoson mun duostta maid Jiekŋamearas vuojadit, Ritola árvala.

Jussi Ritola
Helssetlaš Jussi Ritola áigu duosttat njuiket Jiekŋameara báruide. Son háliidii oaidnit Davvi-Norgga čáppa duovdagiid. Govva: Kaisa Aikio / Yle

"Buođggáid gilli lea min smávva paradiisa"

Bistroen-restoráŋŋa vuođđuduvvui vihtta jagi dássái. Dál doppe fitnet jahkásaččat sullii 15 000 boradeaddji. Máŋgii beavddit leat várrejuvvon juo máŋga beaivvi ovddusgovlui, ja dán geasi orru leamen duppalmearri veahka jođus, muitala báikki isit Trond Höyberget.

– Dát Buođggáid gilli lea min smávva paradiisa. In dieđe mii leš vuordimis boahttevuođas, muhto dán smávva gilis lea ráfálaš, buorre eallin ja dáppe lea buot, maid mii dárbbašit, dadjá Höyberget.

Son maid muitala, ahte measta buohkat liikojit turismma moriheamis, vaikke muhtimat lohket, ahte turisttat leat juo menddo olu. Su restoráŋŋas ja eará doaimmain leat oktiibuot 15 bargi, ja son lohká dovdat iežas gorudis geasi maŋŋá, ahte bargu lea reahkkán.

Bistroen Buođggát
Bistroen-restoráŋŋa lea oalle bivnnut. Smávva gilis turismma ánssus leat guokte dehálaš bálvalusa, gávpi ja restoráŋŋa. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Aiddo dán beaivvi, go fitnen Buođggáin, Höyberget lei vuojiheamen suopmelaš bearraša oahppamen reabbámerddiid, ja doppehan dieđusge ledje dat Buođggáid gili deháleamos turismagálvvut, gonagasreabbát.

Jani Heikkinen Tuusulas Mátta-Suomas lei iđitviđá oahppamin merddiid ja gáddái boahtima maŋŋá, dat biddjojuvvojet duoldat. Dasto restoráŋŋa isit čájehii, mo reappáid galgá borrat. Heikkinen eamidiinnis Katiin ja bártniinis Vilhoin lei vuolgán namalassii reabbábivdui Buođggáide.

Jani Heikkinen bearrašiinnis
Jani Heikkinen bearrašiinnis lea áiddo joavdan reabbábivddus, ja dás sálaš lea juo duoldan ja borranláhkái. Bistroen-restoráŋŋa isit Trond Höyberget áigu čájehit, mo dán galgá borrat. Govva: Kaisa Aikio / Yle

– Mearra lea stuoris ja čieŋal, ja reabbát leat stuorrát ja dat orrot leamen olu. Daid dihte mii deike bođiimet ja dál beassat borrat, Heikkinen muitala.

Ja ná dat beaivvit jorret Buođggáin geasseáigge. Turisttat bohtet ja mannet. Go ovttat bohtet, de nuppit vulget. Justa dál orru, ahte máŋgasat háliidit dohko ja gilli ii leat šat okto ja vajáldahtton.

Čálli galledii Buođggáin borgemánu álggus, go geasseturismasesoŋŋa lei vel jođus.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä