Sápmi

Soađegilis ii leat čuohte jahkái leamašan ná olu muohta dán muttus jagi – anárlaš bluvabiilavuoddji ii leat olus geargan oađđit dán dálvvi

Kalle Kosonen on aura-auton kuljettaja. Tänä lumisena talvena hänelle ei ole paljon lepohetkiä suotu.
Kalle Kosonen lea viehka máŋgii dán dálvvi vuodján Anára ja Bohká giliid gaskka. Govva: Kaija Länsman / Yle

Bluvabiilavuoddji lea vuodján jo seamma veardde, go dábálaččat láve olles dálvvis.

Anárlaš Kalle Kosonen lea vuolgán bargui dalle, go su skuvlaahkásaš gánddaguoktá leaba mannan nohkkat. Su bargun lea bluvet Anára ja Bohká gaskasaš geainnu. Son fitná maiddái Leammi ja Lismmá geainnu rahpamin.

Dán dálvvi son ii leat beassan oađđit dego guovža, ii eisege. Kosonen ferte čuovvut dárkilit dálkedieđáhusaid vai diehtá, goas ferte gakcut fas bluvabiilii ja vuolgit.

Dát lea jo nubbi bluvenreaisu seamma jándora áigge.

– Iđđes vulgen njealji áiggi. Ledjen ruovttus logi sulaid. Dál eahkedis vulgen ođđasit. Diibmu lea dál 22.30, lean iđitija fas ruovttus, muitala Kosonen iežas dábálaš bargobeaivvis.

Kosonen stivre biilla gurut gieđain. Olgeš gieđain deattaša nuppi stivrranis boaluid, mii fas stivre bluva, lovttohallá dan dahje luoitá vulos.

Son murddiha binná maŋos amaset luoddaearrui báhcit skálvvit. Dasto fas deaddila gása ja vuoddjá.

Fuobmá, ahte son lea bargan dán barggu guhká. Baskkes geainnu rahpan stuorra biillain orru álki. Dán dálvvi orru, ahte son ii gillešii šat oaidnit ovttage muohtačalmmi.

– Munnje gal livčče dát muohtamearri jo doarvái. Dál leat jo boahtán kilomehterat seamma olu go dábálaš dálvvi áigge, čilge Kosonen.

Aura-auton kuljettaja Kalle Kosonen on keittänyt kahvit mukaan, edessä on pitkä yö.
Ihkku eai leat gáfestallanbáikkit fállun, dalle Kosonen jugista gáfe bisánanbáikkis vai veadjá vuodjit ija. Govva: Kaija Länsman / Yle

Go Kosonen bluve beaivit, de Lismmá gilážis sutnje vuššet áli káfe. Dál ihkku son skurbala niesterehpos gáfe ja njorre dan gohppii.

Smiehtada vel ieš, ahte lešgot dan gáfes loahpa loahpas dal nu ávkige. Vaikko giđa guvlui jo leage jorggihan, dat ii oaivvil dan, ahte sus bargonoađđi geahpošii.

– Giđđat bieggagoahtá. Dábálaččat dat muohtamánut leat guovva-njukčamánus. Dallehan njeađgagoahtá ja geainnut jovgojit gitta.

– Jus seamma veardde vel bidjala muohttaga go dál álgodálvvi, de gal mii leat giđđat dasto visot hievganan muohttaga dihte. Giđđadulvvit sáhttet leat mealgadat, jurddašallá Kosonen.

Radios gullo lávlla, mii heive idjaáigái. Doaresbeale geainnus oidno leamen okta biilavuoddji jođus. Dán muttos áiggi kantuvrabargit skurret jo ruovttuineaset.

Kosonen rádjá gáffegohpa, luoitá bluva fas vulos ja joatká mátkki Bohkkái, mii lea leamašan dánge dálvvi okta báiki, gos lea olu muohta.

Dolkan jo hoigat muohttaga gorutfámuiguin

Seammás go Kosonen rahpá geainnuid gievrras mohtorfámuin, anárlaš Eevi Korva hoigá muohttaga iežas dálu šiljus, gorutfámuiguin.

– Muohttán lea valjis. Oaččošii gal doallat bottu dan muohttimis, sávvá Korva.

Inarilainen Eevi Korva kolaa pihaa ja toivoo että lumisateissa tulisi jo pieni tauko.
Eevi Korva liikošii lášmmohallat eará lahkái go muohttagiid hoigamin, dan son ja máŋggat earátge leat dán dálvvi dahkan nu olu, ahte dolket jo dasa. Govva: Jouni Aikio

– Dálvi ii leat beallemuttusge vel, muohta lea dego giđđa jo livčče.

Muohttagiid hoigan golaha olu kaloraid, nissoniin juobe 450 kilokalora diimmus. Lihkká dat ii leat Korva mielamielde lášmmohallan.

Juoga buorre muohttagis lea, turisttatge liikojit, muhto eanemus liikojit šattut Korva šaddogárddis.

– Muohta lea šattuide buorre. Valjis muohta suddje šattuid ruohttasiid doppe eatnama siste, go alde lea olu muohta, dadjá Korva ja joatká muohttagiid hoigama.

Dutki: Soađegilis eanet muohta go čuohte jahkái

Soađegilis ceaggájit vaikko guđelágan mihttárat ja rádárat. Dáppe leat mihtidan muohtameari jo badjel čuođi jagi, muitala dutki Anna Kontu.

Goassige dáppe ii leat leamašan álgojagi ná olu muohta. Varas mihtidanbohtosa mielde Soađegilis lea maŋŋebáriđit muohta 74 sentte.

– Rievtti mielde olles Lappis, baicce áibbas davimus osiin, lea dál eanet muohta go dábálaččat, muitala Kontu.

Tutkija Anna Kontu
Dutki Anna Kontu muitala, ahte dábálaččat dán muttus jagi láve leat muohttán sullii bealli dálvvi muohtamearis. Govva: Kaija Länsman / Yle

Mátta-Suomas eana lea báikkuid čáhppadin, iige muohtadielkuge leat govččasin.

– Muohtarádjá manná dál sullii Kokkolas Tamperei ja das Lappeenrantai, čilge Kontu.

Dán muttus jagi láve leat muohttán gaskamearalaččat 40 sentte, mii lea sullii bealli dálvvi muohtamearis.

Mehterbealli muohta gáhtu alde dárkkuha čuođi kilo guorpmi

Valjis muohttagii lea sivva, muitala Suoma birasguovddáža jođiheaddji hydrologa Bertel Vehviläinen. Sivva lea vuollegisdeaddu, mii lea boahtán jo máŋga vahku oarjjabealde.

– Máttás dat diehtá arvviid, davásges muohti. Dálkkádaga liegganeami ii sáhte vajálduhttit, dadjá Vehviläinen.

Inarissa oli 3.1.2020 runsaasti lunta talojen katoilla.
Gáhtuid alde sáhttet leat dákkár jagi áigge lossa muohtaguorpmit. Govva: Pekka Aikio

Go lea olu muohta, de ferte gáivat maiddái gáhtu guvlui. Go gáhtu alde lea muohta sullii mehterbealli, dat diehtá sullii čuođi kilo deattu ovtta njealjehasmehterii.

– Dat lea dakkár rádjá, goas gánniha jo guoddigoahtit fuola. Báikkuid Lappis sáhttá leat gáhtu alde juobe 150 kilo muohtadeaddu ovtta njealjehasmehteris.

Vehviläinen mielas muohttagiid ii gánnit goit vuolgit hoigat eret. Stuorát vejolašvuohta lea gahččat gáhtus vulos, go dat, ahte gáhtu ii gierddašii muohttaga, muittuha Vehviläinen.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä