Koe uusi yle.fi
Sápmi |

Soađegilli lasihii sámegiela giellalávgunoahpahusa oahppoplánii

Soađegilli válddii giellalávgunoahpahusa oassin vuođđooahpahusa oahppoplána. Giellalávgunoahpahus ordnejuvvo temáoahpahussan, mii čuovvu sámiid jagiáiggiid ja sámetemá.

Mánná lohká sámegielat girjji.
Govva: Yle Sápmi

Soađegili gielda lea lasihan sámegiela giellalávgunoahpahusa vuođđooahpahusa oahppoplánii skábmamánus. Sámegiela giellalávgunoahpahus lea lasihuvvon báikkálaš oahppoplánas lohkui 10, mii gieđahallá guovttegielat oahpahusa ordnema.

– Sámegielat giellalávgunoahpahusa ulbmilin lea addit ohppiide dakkár njálmmálaš ja čálalaš sámegieldáidu, mainna sii bastet gulahallat, boahtá ovdan giellalávgunoahpahusa guoski lasáhusas.

Soađegili gielda deattuha vuođđooahpahusa oahppaplánastis, ahte sámegiela giellalávgunoahpahusas dorjot oahppi vuosttas giela ja sámegiela seamma áigásaš ovdáneami.

Sámegiela giellalávgunoahpahusa viiddideami leat válmmaštallan prošeavttas, mii lea ollašuhttojuvvon jagiid 2016 – 2017 áigge.

Rauni Äärelä
Govva: Vesa Toppari / Yle
Giellalávgunoahpahusa leaba plánen giellalávguma ovddideaddjioahpaheaddji Rauni Äärelä-Vihriälä ja luohkáoahpaheaddji, sámegiela oahpaheaddji Miira Suomi.

Joatkka giellabeassedoibmii

Soađegilis leat ordnen juo guhkit áiggi giellalávgunbeaivedivššu Vuohčus ja girkosiidda giellabesiin.

Soađegili giellabeasi mánát stoahkame.
Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Soađegili gieldda čuvgehuslávdegottis gieđahallojuvvon válmmaštallanáššebáhpára mielde giellalávgunoahpahus lea joatkka giellabeassedoibmii. Oahppi álgá giellalávgunoahpahussii ovdaskuvllas ja joatká giellalávgumis skuvllas.

Giellalávgunoahpahusas oahpahusas uhcit oahppit ožžot oahpahusa álggos measta beare sámegillii. Suomagielat oahpahusa mearri lassána vehážiid mielde ovdamearkan dalle go sierra gielat luohkáin leat seamma oahppoávdnasat.

Giellalávgunoahpahusas oahppit ohppet vuosttasin lohkat ja čállit sámegillii. Suomagiela oahpahus álgá vuosttas luohkás.

Soađegili gieldda giellalávgunoahpahusa oahppoplána mielde sámegiela giellalávgunoahpahusas čuvvot sámi bajásgeassima árvvuid ja sámepedagogihka.

– Giellalávgunoahpahusas nanosmahttojuvvo diehtu sámekultuvrras, lohká gieldda giellalávgunoahpahusa oahppoplánas, mii lea laktojuvvon oassin giella vuođđooahpahusa oahppoplána skábmamánus.

Giellalávgunoahpahus ollašuhttojuvvo temáoahpahussan, mii čuovvu sápmelaš jagigierddu ja gávcci jagiáiggi. Sámetemát oidnojit oahpahusas ovdamearkan dainna, ahte guđege temá oktavuođas deattuhuvvojit fáddái gullevaš sánit. Temáoahpahus čuovvu sámi luonddu ja jagigierddu: dan bargguid, dálkkiid, mo luonddus galgá johttit ja birget.

– Buot oahppoávdnasiin galgá juksat riikkaviidosaš oahppoplána ulbmiliid, boahtá ovdan oahppoplána lasáhusas.

Oahpahus dárkkuhuvvon ii-sámegiellagiidda

Sámegiela giellalávgunoahpahus lea dárkkuhuvvon daidda ohppiide, geat eai hála sámegiela ruovttus. Giellalávgun ordnejuvvo ovttastuvvon luohkkáoahpahussan, mas galget leat unnimustá golbma oahppi.

Giellalávgumii váldojuvvojit dakkár mánát, geat leat oassálastán giellalávgumii ovdaskuvllas dahje giellabeasis. Giellalávgunoahpahussii beassá maid dakkár manná, mii lea leamaš sámegielat beaivedivššus dahje ovdaoahpahusas.

Muhtin dáhpáhusas giellalávgunoahpahussii sáhttet váldit maiddái oahppi, gii ii leat leamaš giellabeasis, muhto jus su jáhkket birget guovttegielat oahpahusas.

Giellalávgunoahpahussii oahppin váldimis mearrida Soađegili čuvgehusdoaimma hoavda.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä