Sápmi |

Soai eaba beassan riikkabeivviide – Anni Koivisto jáhkká ain váikkuhanvejolašvuođaide, Juha Tapiola lei 65 jiena duohkin riikkabeaibáikkis

Vuosttasgeardálaččain leat buorit vásihusat válgaevttohassan.

riikkabeaiválgaevttohasat
Anni Koivisto lei sosiálademokráhtaid evttohassan Lappi válgabires ja Juha Tapiola ruonáid evttohassan Häme válgabires. Govva: Anni Koivisto / sd válgamateriála ja Juha Tapiola / ruonát válgamateriála

Vuosttas geardde Suoma riikkabeaiválggain evttohassan leamaš sápmelaččaide báhce buorit vásihusat evttohasvuođas, vaikko dán háve uksa riikkabeivviide ii rahpasange.

Ohcejohkalaš Koivu-Jusse Ánne, Anni Koivisto lei vuosttas geardde evttohassan riikkabeaiválggas Sosiálademokráhtalaš bellodagas. Son fidnii bellodaga Lappi válgabire evttohasain njealjádin eanemus jienaid, 881. Ovddit gielddaválggas son lea juo válljejuvvon Ohcejoga gieldda váldostivrra áirrasin.

– Hui lihkolaš dovdu, go jurddaš, ahte ledjen vuosttas geardde evttohassan, unna bušeahtain ja seammás vel barggus. Lean giitevaš dasa, ahte olbmot luhtte munnje, dadjá Anni Koivisto.

Koivisto dadjá, ahte vaikko ii dán vuoro beassan riikkabeivviide, sáhttá son váikkuhit áššiide eará vugiin. Son dovdá, ahte beassá juo váikkuhit bellodagas.

– Bellodaga siste lean beassan váikkuhit juo dál, lean mielde bellodaga bargojoavkkuin. Válgaboađus dieđus maiddái váikkuha dasa, mo doppe bellodagas jurddašit dan, ahte geat leat potentiálalaš váikkuheaddjit.

– Lean hui duđavaš dasa, go sosiálademokráhtat vuittii. Bellodagas leat dehalaš ulbmilat, mat gusket skuvlejupmái, sosiálabálvalusaide, sosiáladorvvu ođadeapmái ja dálkkádatrievdama caggamii.

Makkár vuođu ala Suoma ođđa ráđđehus huksejuvvo ja makkár ráđđehusprográmma šadda, dan Koivisto ii vuos máhte árvadallat.

– Golbma stuorámus bellodaga guottáhusas lea dál oalle unna erohus, muhto sosiálademokráhtat lea stuorámus. Váttis ráđđádallamat bohtet dieđus dálge, vaikko vuođđosuopmelaččat ii leatge stuorámus bellodat, árvala Anni Koivisto.

– Ieš sávašin, ahte ráđđehusas livččii sosiálademokráhtaid lassin goittot ruonát ja gurutlihttu, ja leago dasto olgešbellodat Kokoomus dahje guovddáš ja ruoŧŧelaš álbmotbellodat. Dasa in jáhke, ahte vuođđosuopmelaččat lea oba molssaeaktuge, vihkkehallá Anni Koivisto.

"Livččii lean somá beassat gieđahallat sámeáššiid riikkabeivviin"

Gáva-Jovnna Juhán, Juha Tapiolages movttiidii riikkabeaiválggaide evttohassan dan maŋŋá, go ovddit gielddaválggas lihkostuvai iežas ruoktogielddas Asikkalas Mátta-Suomas. Doppe son lea dál Ruoná lihtu áirrasin váldostivrras. Válgabeaivve maŋŋá, vuossárgga son lei juo čoaggimin válgamáidnosiiddis eret geaidnoguorain, muhto buriin mielain.

– Gánnehii vuolgit fárrui, das deaivvada nu ollu olbmuiguin ja gullá dábálaš álbmogis, maid sii jurddašit Suoma áššiin. Válgabohtosiid čuovvun manai nu, ahte fidnejin eanemus ovddalgihte addojuvvon jienaid ja go dihten, ahte lean okta boarrasamos evttohasain min listtus, de mu jienastit boarrasut olbmot. Das árvidin, ahte ovdajienat eai čoggon doarvái, govvida válgaeahkeda dovdduidis Juha Tapiola.

Ruonáid báikki Häme válgabires fidnii Mirka Soinikoski 2310 jienain. Vuosttas várrresadjái beasai Sari Jokinen 2281 jienain. Tapiola jietnamearri lei 35 jiena unnit, 2246.

– Jus livččen fidnen 64 jiena eanet de livččen válljejuvvon. Häme válgabires lei ruonáin dakkár dilli, ahte oktage ii lean ovddalgihte čielgasit earáid ovddabealde, vuordagis lei dássidis gilvu, muitala Juha Tapiola.

– Nugo diehtit de ruonáid jienasteaddjit leat eanaš nuorat ja nissonolbmot. Rávvásut almmáiolbmos lea váttis beassat riikkabeivviide, árvala Tapiola.

Ruonát fidnejedje oppa riikkas 20 áirasa riikkabeivviide, sis golmmas leat almmáiolbmot.

– Jus livččen beassan riikkabeivviide de doppehan dieđus maiddái sámeáššit bohtet ovdan. Livččii lean somá leat gieđahallamin doppe maiddái sápmelaš áššiid, láhttesta Juha Tapiola.

Evttohassan boahtte válggas?

Vuosttas geardi ii dárbbaš leat maŋimuš geardi evttohassan. Anni Koivisto dadjá dán válgga čájehan, ahte luohttámuš sutnje lea, muhto ii dieđe vuos mii dáhpáhuvvá riikkabeaiválggas 2023.

– Kánske lean evttohassan.

Juha Tapiola árvala, ahte dál son lea iskan ja oaidnán dánge.

– Gáttán, ahte in leat šat njealji jagi geahčen fárus válggas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä