Koe uusi yle.fi
Sápmi |

Soga dovdan hukse olbmo identitehta – Eandaliige dološ áigge fuolkevuođas leamašan ávki

Go dovdá sogas, de gávdná bihtáid iežas birra ja dovdá oktiigullevašvuođa, oaivvildit sohkaberošteaddjit.

Rauni Manninen
Govva: Rauni Manninen / Privahtta

Luobbal Jovsset Rauni, Rauni Manninen láve iežas astoáigge dutkat sogaid ja dovdáge iežas soga oalle bures. Ieš son goit deattuha, ahte ii leat sohkadutki.

– Eambo mun lean čohkken dakkár dieđuid mat leat bieđgguid hiluid háluid ja de lean hálidan oaidnit, mo dat laktašuvvet oktii. Mishan lea dáppe stuorra sohka, ja de leat olu sogat Ohcejogas. Olbmot go leat náitaladdán, dat lea hui miellagiddevaš geahččat, ahte mo dat lea aiddo mannan.

Rauni Manninen oaivvilda, ahte olmmoš čohkke iežas dovddu dakkár áššiid hárrái, maid ii leat ovdal diehtán.

– Dat lea juoga nu láhkái, ahte dat hábme munnje dan eallima, mii leamaš, ja dan eallima, mas mun in dieđe menddo olu.

Soga dutkkadettiin Manninen lea gávdnan olu miellagiddevaš áššiid, maid ii leat deaivan diehtit ovdal, ja joba hui lagaš olbmuid bokte leat boahtán dakkár áššit ovdan, maid ii leat oba árvidange. Muhtimiin leat mánát jápmán, muhtimiin fas guoibmi ja de lea šaddan náitalit ođđasit.

– Galhan olbmot muitaladdet doložiid, dahje ii oba nie doložiidge, muhto eathan mii álo dieđusge leat deaivan leat gullamin ja man nu áššit leat mannan juoga nu láhkái meattá, ja de gávdnui dat čállojuvvon dieđuin.

Mo sohkadutkamušas beassá álgui?

Daidda, geat leat beroštuvvan oahpásmuvvagoahtit sogaide, Rauni Manninen rávve háleštit fulkkiiguin.

– Buot vuosttamuš ráva lea dat, ahte áibbas lagaš olbmuin háleštit: etniin, áhčiin, oappáiguin, oarpmeliiguin, siesáiguin, muoŧáiguin ja čeziiguin. Doppe lea buot deháleamos diehtu. Galgá jearahit, dahje jos ii njuolgga jearat, muhto háleštit ja jođihit sága nu, ahte dat sáhttet muhtin áššit nugo vahágisge beasihit njálbmečiegas geas nu.

Nubbin rávan lea čohkket daid dieđuid, mat leat juo čohkkejuvvon girjjiide. Easkka dan maŋŋá son ávžžuha vuolgit guhkkeliidda ohcat, dego girkogirjjiin ja arkiivvain.

– Guhkkelepmosis gos ieš lean fitnan lea soahtearkiivvas, go ohcen iežan edno soahtedieđuid, dáistalanbáikkiid ja diekkáraččaid, muhto ovdal go nie guhkás vuolgá, gánneha lahka čohkket daid áššiid, rávve Rauni Manninen.

Beroštupmi sohkii lea boahtán árbin

Mihku Marja-Liisa, Marja-Liisa Laiti Guolnnás eret, dovdá maid viidát iežas soga. Son lea oahppan dan árbediehtun eatnistis, muhto láve son maid muhtin veardde sohkagirjjiidge dutkat. Mihku Marja-Liissá mielas sogaid dovdan addá sutnje oktiigullevašvuođa iežas olbmuide ja sohkii.

– Eadni lei hirbmat fuolkkástahkes, dat lávii ovtto, go giige bođii ruoktot dohko min geahčái, de lávii lohkat, ahte mo dát lea fuolki midjiide. Dat lávii juohke háve čilget, jos apmasut olmmoš bođii, mo dat lea fuolki.

Laiti jáhkkáge, ahte beroštupmi sohkii lea varas boahtán.

– Dat orru, ahte dat leat iežamet olbmot visot dat, geat leat fuolkkit. Dat lea dego stuorra bearaš. Dat lea dat, ahte mii gullat oktii, dat dovdu mus lea goittotge, leamašan juo mánnávuođa rájes, čilge Laiti.

Marja-Liisa Laiti
Marja-Liisa Laiti. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Servodatdutki: Dološ áigge fuolkevuođas lei olu ávki

Eandaliige dološ áigge sápmelaččaide lei dehálaš diehtit sogaid ja fuolkevuođaid birra. Servodatdutki Johan Klemet Kalstad muitala, ahte dalle das lei ávki beaivválaš bargguin ja daid ordnemis.

– Ja muhtumin jurddahit, gos oažžu veahki ja iige unnimusat, geasa galgá luohttit. Luohttevašvuohta lea servodagas stuorra oassi, muhto dat ii leat liikká stuoris juohke olbmui ja amas olbmuid ektui, dadjá Kalstad.

Kalstad muitala, ahte eavttut servodagaid ja beaivválaš doaimmaid ektui leat garrasit rievdan maŋimuš buolvvaid. Muhtun dáfus fuolkevuođa mearkkašupmi lea dán áigge goittotge rievdan sámeservodagas, váikko árbevirolaš doaimmain fuolkevuođas lea ain ávki.

– Árbevirolaš doaimmain, nugo boazodoalus, lea čielga rehket ain dat oktavuohta olbmuiguin, geaiguin don siiddastalat ja geaiguin don barggat ovttas. Dat lea dehálaš ja doppe lea fuolkevuohta stuorra oassi das.

Johan Klemet Kalstad Sámi Allaskuvla
Servvodatdutki Johan Klemet Kalstad dadjá, ahte olbmo identitehta lea olu huksejuvvon dan vuođul, gii don leat ja makkárat du máttut leamašan.

Dat, mii ii leat rievdan, lea dat ahte go dovddat sogaid, dieđát maiddái iežat birra.

– Juohke olbmui lea dehálaš diehtit iežas birra, dehálaš ja ávkkálaš. Olbmo identitehta lei hui ollu huksejuvvon dan vuođul, gii don leat ja makkárat du máttut leamašan, ja dat lea dehálaš dieđus diehtit dan, geat dat ledje mu máttut.

– Muhtumin manná maiddái nu, ahte go duot muoŧŧá lea mu risteadni, dat lea vel lagabus, ja vel lea duot gáibmieanu, dat gal leat lahka juo, nu ahte dat lea mielde de huksemin olbmo, čilge Kalstad.

Johan Klemet Kalstad mielas fuolkevuohta ii buot áiggiid čága ođđa servodaga eavttuid sisa, iige dan galggašiige sehkket ođđa organiserenvugiide, dego gieldda dási politihkkii ja Sámediggái. Jos doppe váikkuha árbevirolaš ortnet, nugo sohkavuohta, dat hehtte daid doaimmaid doaibmamis, nugo lea jurddašuvvon.

– Dat lea jurddašuvvon buot olbmuid várás, oktasaš olmmoš lea liikka go nubbi, dadjá servvodatdutki Johan Klemet Kalstad.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä