Sápmi |

Son oinnii dán vahkus juoidá, man máŋgasat eai oainne šat goassige – Jievjaskuolfi lea earenomáš áitatvuloš

Jievjaskuolfi, man Länsman oinnii, lea merkejuvvon Rukses girjái, mii almmustuvai otne.

Mika Länsman.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Don leat várra maŋimuš oaidnán dan Harry Potter -filmmas. Ohcejohkalaš boazodoalli Mika Länsmana čalbmi áiccai dán vahkus, guovdu Ohcejoga duoddariid českes vielgat čáppuha.

– Na mun ledjen siidii doalvumen bohccuide suinniid. Ledjen mohtorgielkkáin vuodjimen ja fáhkka hoksájin, ahte mu gurut bealde girddii juoga, muitala ohcejohkalaš boazodoalli Mika Länsman.

– Dat manai viehka lahka, sulaid 15–20 mehtera duohken. Dat manai mu vuojána ovddabealde olgešbeallái ja seaivvui sullii čuohte mehtera duohkái. Dat lei jievjaskuolfi.

– Orui hirbmat somá oaidnit dan, illuda Länsman.

Tunturipöllö kuusennokassa.
Jievjaskuolfi lea dán áigge nu áitatvuloš, ahte das illá gávdnojit buorit govatge. Dát lea govvejuvvon jagis 2012. Govva: YLE

Boazodoallin Länsman johtá olu duoddaris, muhto Jievjaskuolffi son oinnii dán vahkus easkka nuppi geardde eallimisttis.

– Das lea várra 15 jagi go mun vuosttas geardde dakkára oidnen. Mun ledjen dalle Skállováris vuodjimen badjel duoddara ruoktot. Lei oalle dálki. Fáhkka áicen go vilges loddi girdá mu ovddabealde.

– Mun jurddašin, ahte mobat dat mearraloddi lea dáppe guovdu duoddara. Go veahá mátkki vudjen ja smihtten, de áddejin, ii dat gal mearraloddi lean, baicce jievjaskuolfi.

Sáhttá muohtadillige áitit – "Vaikko stuorra loddi leage, de ii dat čeargga čađa buokčal"

Meahciráđđehusa bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila lea áiddo nuppi loddešlája bessenguovlluid dárkkisteamen. Son muitala, ahte Suoma Sámis ain duollet dállet ovttat jievjaskuolffit oidnostallet, muhto eai dat valjis gal leat.

Danin jievjaskuolfi lea merkejuvvon fas Rukses girjái CR-merkejumiin. Rukses girjái leat listen hárvenaš ja áittavuloš elliid, maid galgá suodjalit. CR-merkejupmi fas oaivvilda, ahte dat lea earenomáš áitatvuloš.

– Buriid goddesáhpánjagiid Suomasge bessejit 1–10 pára. Jievjaskuolfi bissu duos CR earenomáš áitatvuložiid luohkás danin, go dat ii leat áibbas jávkan goit Suomas.

– Jievjaskuolfihan lea geahppánan máilmmiviidosaččatge. Máilmmi luonddugáhttenorganisašuvdna IUCN sirddii dan juo čielgasit vára vuollásaš šlájaid luohkkái. Oppa máilmmis jievjaskulffiid logu árvalit dál dovdomassii unnibun go 15 jagi dassá, čilge Ollila.

Tuomo Ollila, Meahciráđđehus
-Vahkku dassá gullen Eanodagas ahte dan guovllus lei soamis beassan oaidnit jievjaskuolffi áibbas lahka, muitala Meahciráđđehusa bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila. Govva: Maiju Saijets / Yle

Lea váttis dadjat ovtta čielga siva manin jievjaskuolffit leat geahppánan miehtá máilmmi, arvala Ollila. Oktan sivvan lea namuhuvvon dálkkádatrievdan.

– Olmmoš dan ii njuolga áitte. Millii bohtet dilit biebmofidnemis. Vaikko ležžet goddesáhpánat ja eará sáhpánnálit geahppánan, vihkkehallá Ollila.

– Sáhttet maiddái muohtadilis dáhpáhuvvat nuppástusat nu, ahte jievjaskuolfi ii bastte bivdit. Vaikko stuorra loddi leage, de ii dat čeargga čađa buokčal.

Skállovárri.
Dušše Suoma davimus oasit dohkkejit Jievjaskuolfái bessema várás – Besse dušše dalle jus fal lea buorre ciebanjahki. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ballá, ahte oaidnágo šat goalmmát geardde jievjaskuolffi

Maŋimuš doaivva ii leat vel jáddan. Meahciráđđehusa bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila muitala, ahte mannan čavčča oidnojedje mearkkat das, ahte goddesáhpánat ja eará ciebanat lassánišgohte ja dat leat jievjaskuolffi biepmu.

– Dál ii vuos dieđe, mo dálvi manná ja mii dáhpáhuvvá. Miessemánus, go muohta suddá, de dalle diehtit buorebut. Lea ollu vejolaš, ahte jievjaskuolffit dihttojit fas.

– Vahku dassá gullen Eanodagas, ahte dan guovllus lei soamis beassan oaidnit jievjaskuolffi áibbas lahka, muitala Ollila.

Ohcejoga duoddariin Länsman fas ballá, ahte oaidnágo šat goalmmát geardde jievjaskuolffi.

– Galhan dat lea somá go lea oaidnán, dat ii leat vel jávkan, dadjá Länsman.

Länsman lea fuolas das, mo dálkkádatrievdan váikkuha obalohkkái buot davi šlájaide.

– Dál go leat hállan, ahte lieggana dát máilbmi, de dathan buot vuosttamužžan oidno dáppe árktalaš guovllus. Gal dat buot eallit, mat leat jávkama uhki vuolde, de gal mun balan dat sáhttet jávkat, dadjá Länsman.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä