Sápmi |

Son válddii vuoncáid go su mielas šilljolottit leat suohttasat – Oikarainen vuoncáid moniid oasttášedje gávppitge, muhto dat eai leat doarvái

Vuoncáid mearri lassána Sámis. Sivvan soaitá leat lassánan beroštupmi lágašbibmui.

Video: Reijo Oikarainen Avvilis liiko doallat vuoncáid.
Reijo Oikarainen Avvilis liiko doallat vuoncáid.

Vuoncát njuikkodit avvillaš Reijo Oikarainen šiljus. Son eamidiinnis Marja Peltola-Oikarainenin movttáskeigga váldit vuoncáid, go leigga jagiid beassan čuovvut buorre ustiba ruovttus vuoncáid.

– Vuoncát leat suohttasat, ja go dat leat álgoálgosaš šlája, de dat leat nu iežasláganat. Daid buđaldemiid lea suohtas čuovvut, čilge Reijo Oikarainen mojunjálmmiin.

Dábálaččat astoáigge vuoncádoallit váldet vuoncáid vuos geasseboddii ja geahččaladdet, mo daid lea dikšut. Sii lávejit maiddái soahpat juo ovddalgihtii vuoncá oamasteaddjin vejolašvuođas máhcahit lottiid ruovttoluotta geasi maŋŋá. Ná dagaiga maid Reijo ja Marja Oikarainen. Álggos soai válddiiga vuos njeallje vuoncá, ja máhcaheigga daid geasi maŋŋá ruovttoluotta vuoncáid oamasteaddjái Roavvenjárgii.

Reijo Oikarainen Tyrnävä eanavuoncáinisguin.
Sudno vuoncát leat oassin dán šlája suodjalanprošeavtta, man jođiha luondduriggodatguovddáš Luke. Govva: Kirsti Länsman / Yle

– Vuosttas geasi maŋŋá buollái dat mokta, ja eamit Marja háliidii maid vuoncáid. Vuoncáid fitne viššalit geahččamin maiddái mánáidgárdemánát, muitala Reijo Oikarainen

Reijo ja Marja Oikarainen beroštuvaiga skáhppot ja suodjalit hárvenaš Tyrnävä vuoncášlája nappo suomagillii Tyrnävän maatiaskana. Oikarainen guoktá vuoncát leatge oassin dán šlája suodjalanprošeavtta, man jođiha luondduriggodatguovddáš Luke.

– Šládja lea lahka luonddu vuoncá ja dan eallinstiilla. Dat háliidit lállit ja dain lea mokta ohcat luonddus borramuša vaikko daidda livčče fállun earáge borramuš dego fuođđarat.

Vuoncát liikojit borrat ovdamearkka dihte gála.
Vuoncát liikojit borrat ovdamearkka dihte gála. Govva: Kirsti Länsman / Yle

"Gávppit leat jearahan, sáhtašedjego oaččut vuovdimassii munno vuoncáid moniid, muhto dat eai juolo"

Iiba guhkáge go olbmot maid fuomášedje ja jearahallagohte Oikarainen guoktá vuoncáin. Loahpas olbmot oastališgohte vuoncámoniid, muitala Reijo Oikarainen. Loahpas son mieđai ain moadde moni vuovdit ovddosguvluige.

– Das dat dasto vulggii. Ozaime mannevuovdimii lobiid ja manaimet ovttas šibitdoaktáriin ja gieldda eanandoalločálliin buot čađa. Ii dat lea nu váttis hommá. Ožžo vuovdit moniid ain duollet dállet.

Oikarainen jođihivčče moniid eamboge go su mielas orru ruovttus šaddaduvvon vuoncáid moniid leat oalle bivnnuhat Avvilis. Oikarainena vuoncáid lieggavisti lea goittotge dan meare unni, ahte son ii hálit lasi vuoncáid unna vistái. Vuoncáide galgá leat doarvái sadji, muittuha Reijo Oikarainen.

– Gávppit leat jearahan, sáhtašedjego sii oaččut vuovdit min moniid, muhto monit eai leat doarvái. Dál go munnos leat dušše guoktenuppelot vuoncá, de dain eai juolo monit gávppiide, muitala Oikarainen.

Dábálaš vuonccis monne measta juohke beaivve. Dat dárkkuha dan, ahte jagi mielde Oikarainen vuoncávisttis leat ain gaskkohagaid vuoncáčivggatge. Amas vuoncámoahti šaddat menddo stuorisin, nuorra vuoncáid Reijo ja Marja Oikarainen vuovdiba ovddusguvlui, go soai eaba hálit borrat iežaska šilljoelliid. Ođđasamos čivgamoađis váldiba alcceska dušše ovtta čivgga.

– Juohke bessodagas háliidivččiime váldit alcceme muhtin čivgga. Dán jagi lállimiin bázii munnuide dušše okta čivga, mas lea erenomáš ivdni. Dat lea dakkár alit-ránes vuonccis.

Vuoncáid mearri lassána, sivvan jáhkket leat beroštumi lágašbibmui

Registariid mielde dán čavčča sámegielddain ledje oktiibuot 53 vuoncádállodoalli. Anáris ledje 26, Ohcejogas ja Eanodagas golbma, ja Soađegilli gielddas 21 astoáiggevuoncádoallodoalli.

Lappi ealáhus-, biras- ja johtolatguovddáža bearráigeahččohoavda Vili-Matti Kraatari beanta
imaštallá man ollu Davvi-Suomas leat vuoncát. Kraataris ii leat čielga vástádus dasa, manin vuoncáid mearri lea lassánan, son navdá, ahte lahka buvttaduvvon borramuš sáhtašii leat okta sivva.

– Dat lea veháš nugo šaddadit šaddogárddis buđehiid ja fiskesruohttasiid. Geassit vuoncát eai gáibit issoras stuorra saji ja daidda bastá skáhppot fuođđariid. Daidda lea maid vejolaš borahit čáhcešattuid ja vuoncát liikojit goaivut ja boltut feara maid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä