Sápmi |

Stáhtaráđi kansliija juolluda 80 000 euro vuovdelappalaš kultuvrra dutkamii – VGDS ságadoalli: "Ná Suoma stáhta dovdá vuovdesámiid oktan sámejoavkun"

Stáhtaráđi kansliija rabai mannan bearjadaga ohcanláhkái mearreruđaid earret eará vuovdesápmelaš kultuvrra iešvuođaid ja kulturidentitehta dutkamii. VGDS ságadoalli mielde dát áigi lea sin dáfus problemáhtalaš.

Jietna: Vuovde-, guolástan- ja duottarsámit -searvvi ságadoalli Ari Laakso.
Jietna
Stáhtaráđi kansliija rabai mannan bearjadaga ohcanláhkai mearreruđaid earret eará vuovdesápmelaš kultuvrra iešvuođat ja kulturidentitehta temái. Vuovde-, guolástan- ja duottarsámiid -searvvi ságadoalli Ari Laakso kommenterii ášši Yle Sápmái disdaga 8.5.2018. Jietna: Yle Areena

Stáhtaráđi kansliija rabai mannan bearjadaga ohcanláhkái mearreruđaid dakkár čielggadan- ja dutkandoaimmaid várás, mat dorjot stáhtaráđi mearrádusaid dahkama. Mearreruđaid sáhttá ohcat iešguđetlágán temáide ja oktan temán lea vuovdesápmelaš kultuvrra iešvuođat ja kulturidentitehta. Dán temái lea várrejuvvon oktiibuot 80 000 euro.

Stáhtaráđđi čilge neahttasiiddustis eanet temáin, ja manin daid háliidit dutkat. Vuovdesámiid kultuvrra iešvuođaid ja kulturidentitehta háliidit čielggadit, go gaskkohagaid lea garra ságastallan sápmelašvuođas.

– Vuovdesámiid historjjá, giella ja kultuvrra iešvuođat servoša iežas oaidninguovllus leat báhcán gieđahalakeahttá, muitala stáhtaráđđi almmuhusastis.

Vuovdesápmelašvuohta lea ságastahttán juo olu.

Vuovdelappalašvuođa lea dárkkuhus dutkat sierra joavkun

Temáid govvádusain boahtá maid ovdan, ahte čielggadeami dárkkuhus ii leat speadjalastit gažaldaga vuovdesámiin Sámedikki válgalogahallama kriteraide. Baicce čielggadit servoša iešvuođaid sin iežaset historjjá ja earret eará vierrokultuvrra oaidninguovllus.

Čielggadeamis lea goittotge oktavuohta Suoma stáhta hálddahusprográmma doaibmabidjoplánii, stáhtaráđi strategiijaide ja eará čielggadan- ja dutkandoaimmaide. Ovdamearkan namuhuvvo soabadanproseassa johtui bidjan.

Dieđuid dárbbašit jođánit, go evttohus sámediggelágas lea gárváneamen ja ráđđehusa evttohusa lea dárkkuhus addit riikabeivviide čakčabáji álggus.

Metsälappalaisen kulttuurin erityispiirteet ja kulttuuri-identiteetti. Haettavana olevien teemojen kuvaukset
Govva: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

VGDS ságadoalli: "Teorehtalaččat fiinna ášši, muhto áigi lea min dáfus problemáhtalaš"

Vuovde-, guolástan- ja duottarsámiid -searvvi ságadoalli Ari Laakso lohká, ahte teorehtalaččat lea buorre ášši, ahte vuovdesápmelašvuođa háliidit dutkat, muhto áigi lea sin dáfus problemáhtalaš.

– Dát stáhtaráđi dál čujuhan ruhta vuovdesámiid kultuvrra dutkámii ii váidalahtti dál atte midjiide vuovdesámiide beare stuorra ákka illui, Laakso lohká.

Laakso lohká maid, ahte dál sii dihtet, ahte dutkanruhta lea čatnosis sámediggelága ođasmahttimii ja earenomážit lappalaščuoggá eretváldimii guovtti jagi sirdásanáiggiin.

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli bargojoavku čoahkkana odne maŋimus geardde, eaige dieđut sámediggelága ođasmahttimis leat vel almmolaččat. Ovddit vahkus Sámediggelága ođadeapmi ságastahtii sosiála medias, go anárlaš ovddeš doaimmaheaddji čálii bloggastis, ahte ođđa sámediggelágas áiggošedje sihkastit nállašuvvama. Ođasmahttinbargojoavkku ságadoalli ii háliidan kommenteret ášši. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio fas logai, ahte suođđamat váikkuhit sámiid ja stáhta gaskavuođaide.

Laakso oaidná, ahte jus áigi livččii nubbi, iige čielggadeapmi livččii čatnasan sámediggelága ođasmahttimii, nu dát čielggadeapmi livččii fiinna ja dárbbašlaš.

– Go Suoma stáhta ásaha dutkanruđa vuovdesámiid dutkamii, de ná sii dovdájit vuovdesámiid oktan sámejoavkun, mii lea min mielas hui buorre, Laakso lohká.

Jietna: Vuovde-, guolástan- ja duottarsámit -searvvi ságadoalli Ari Laakso.
Jietna
Stáhtaráđi kansliija rabai mannan bearjadaga ohcanláhkai mearreruđaid earret eará vuovdesápmelaš kultuvrra iešvuođat ja kulturidentitehta temái. Vuovde-, guolástan- ja duottarsámiid -searvvi ságadoalli Ari Laakso kommenterii ášši Yle Sápmái disdaga 8.5.2018. Jietna: Yle Areena

Laakso ballá, ahte dál orru leamen nu, ahte čielggadeapmi ja mearreruhta dasa lea okta oassi kompromissačovdosis, ahte ožžot bissovaččat guođđit vuovdesámiid sámedikki olggobeallái, nappo nu ahte sii eai oaččo virggálaš duođašteami das, ahte gullet Suoma eamiálbmogii.

– Orru, ahte seammás go háliidit váldit eret min nállašuvvama (sg. polveutuminen) lappalaččain ja nállašuvvančuoggá eret dán sámemeroštallamis, de seammás stáhtaváldi muhtin ládje čájeha, ahte dákkár joavku lea ja dan galgá dutkat, oaidná Ari Laakso.

Klemetti Näkkäläjärvi: – Leago dat stáhta jođihan doaibma, mainna oažžut olbmuid sámedikki jienastuslohkui

Sámedikki ovddeš ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi lea dál Lappi universitehta Árktalaš eamiálbmogiid dutkamuša dutkidoavttir. Näkkäläjärvi earránii sámedikki ságadoalli virggis jagis 2015. Ággan lei go riikkabeaivvit mearridedje seailluhit dálá sápmelašmeroštallama. Su mielas mearrádus bidjá vára vuollái sámiid eamiálbmotsajádaga.

Näkkäläjärvi bivddii jagis 2015 maiddái earu sámedikki válgalogahallamis proteastan dasa, go Alimus hálddahusriekti mearridii jagiin 2011 ja 2015 dohkkehit olbmuid sámedikki válgalogahallamii sámedikki oainnu vuostá.

Näkkäläjärvi lea maiddai jagis 2013 lohkán, ahte dutkangirjjálašvuođa mielde Suomas ii leat leamaš iežas vuovdesápmelaš kultuvra. Näkkäläjärvi lohkáge dál, ahte vuovdesámekultuvra ii galgga obanassiige gávdnot.

– Dieđusge livččii okta vejolašvuohta dan dutkat ja čájehit dan duohtan, ahte diekkárhan ii oba leat leamašange.

Näkkäläjärvi mielas oktan vuohkin čielggadeapmái lea oažžut dasa dutkijoavkku, mii geahččá, ahte mii vuovdesámi kultuvra lea ja manin diekkár lea šaddan.

– Leago dat nu, ahte lea stáhta jođihan doaibma, mii sikte dihto dakkár bohtosii, ahte galgá dasto oažžut dohkálažžan olbmuid sámedikki jienastuslohkui, lohká Näkkäläjärvi.

Jietna: Klemetti Näkkäläjärvi
Jietna
Klemetti Näkkäläjärvi jurdagat dasa go Stáhtaráđi kansliija juolluda 80 000 euro vuovdesámiid kultuvrra dutkamii. Jearahallan lea dahkkon 8.5.2018 Jietna: Yle Areena

Näkkäläjärvi mielde virggálaš áššegirjjiin ii leat vuovdesámiin olus mihkkige. Su mielde dat lea muhtin bajilčállosis leamaš dološ áššegirjjiin. Näkkäläjärvi lohká ahte su mielas dutkamuša galggašii bargat nu, ahte dutket arkiivagálduid virggálaš áššegirjjiid dego eanangirjjiid, diggebeavdegirjjiid ja heakkagirjjiid.

Stáhtaráđi kansliija čoaggá evttohusaid diehtodárbbuin ministeriijain

Stáhtaráđi kansliija prošeaktahoavda Sari Löytökorpi muitala, ahte gielda- ja ođastusministtar Anu Vehviläinen vástida stáhtaráđi čielggadan ja dutkandoaimmas. Stáhtaráđđi dahká juohke jagi čielggadan- ja dutkanplána, mas de mearriduvvo stáhtaráđi oktasaščoahkkimis. Doppe meroštalloet muhtin veardde daid temáid, maidda stáhtaráđis lea dárbu oažžut dieđu.

Plánii maiddái várrejit ruđa diehtodárbbuide, mat meroštallojuvvolit maŋŋelis, muitala Löytökorpi. Dat ruđat leat ohcan láhkai rabas ohcamiin. Čielggadeapmi vuovdesámiid kultuvrra iešvuođain ja kulturidentitehtas lea dákkár diehtodárbu, mii lea maŋŋelis meroštallojuvvon.

– Mii čoaggit ministeriijain evttohusaid diehtodárbbuin, main dárbbašuvvo diehtu dán jagi áigge dahje čuovvovaš jagi álggus. Dat diehtodárbbut galget leat dakkárat, mat gusket máŋgga hálddahussuorggi ja ministeriija, lohká Löytökorpi.

Dáid diehtodárbbuid válmmaštallet sihke virgeolbmot ja politihkalaš doaibmit. Evttohusat mannet stáhtaráđi kansliijai ja daid gieđahallet stáhtaráđi dutkan-, ráhkkanan- ja árvvoštallandoaimma koordinerejeaddji bargojoavkkus, man ságadoallin lea stáhtačálli Paula Lehtomäki. Bargojoavkkus leat juohke ministeriijas dutkanhoavda dahje muhtin virgeolmmoš, guhte lea seamma sajádagas.

– Buot evttohusat gieđahallojuvvojit ovttas ja mii de dahkat njálmmálaš evttohusain vuoruhuvvon evttohusa ministtar Vehviläinenii. Son bargá de mearrádusa das, mat temát de loahpa loahpas ráhppojuvvo ohcanláhkái, Löytökorpi.

Stáhtaráđi kansliija prošeaktahoavda Sari Löytökorpi kommeanttat lasihuvvon 11.5.2018.

Yle Sápmi lea jearran Anarašah-searvvi ságadoalli Anu Avaskaris kommeanttaid, muhto son ii háliidan kommenteret ášši.

Yle Sápmi lea geahččalan oažžut maid Sámedikki ságadoallis Tiina Sanila-Aikios kommeantta, muhto son ii astan vel kommenteret ášši Yle Sápmái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä