Sápmi |

Stáhtaráđi komissáraevttohasat Mäkinen ja Pokka: Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna dárbbaša sámeservodaga luohttámuša ja doarjaga

Ulbmilin lea ásahit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna maŋemustá cuoŋománu álggus.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen
Hannele Pokka ja Kari Mäkinen leaba stáhtaráđi evttohasat sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii. Govva: Kalle Mäkelä ja Taisto Lapila / Yle. Kuvankäsittely Vesa Toppari / Yle

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi lea váldán máŋggaid lávkkážiid ovddos dán giđđadálvve áigge. Vuossárgga viimmat čielggai geaid stáhtaráđđi evttoha lahttun kommišuvdnii.

Stáhtaráđi evttohasat riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka ja earkebisma emeritus Kari Mäkinen leaba dovddus namat olles Suomas go maiddái sámeservodagas.

Girku almmái Kari Mäkinen muitala, ahte lea čuvvon sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneami. Mäkinen oaivvilda, ahte kommišuvnna ásaheapmi lea historjjálaš ja áidnalunddot.

– Go mu bivde dán bargui, de jurddašin, ahte jus mu vásáhusas ja máhtus lea ávki, de válddán ovddasvástádusa vuostá. Dakkára ovdii lea gearggus bargat, masa lea maiddái mokta, dadjá Mäkinen.

Mäkinen: “Komissára ferte máhttit guldalit ja ipmirdit”

Earkebisma emeritus Kari Mäkinen lea doaibman Turku earkebisman jagis 2010 gitta jahkái 2018 ja lea dál ealáhagas. Son bođii dovddusin evaŋgelaš-luteralaš girku liberálan, go guottihii seamma sohkabeliid gaskasaš náittoslihtu.

Go Oulu bismagotti bisma Samuel Salmi jagis 2012 ánui ándagassii girku doaimmaid Sámis, de Mäkinen doarjjui Salmi ja sávai, ahte girku sáhtašii leat sápmelaččaid doarjjan váttis áššiid gieđahallamis.

Kari Mäkinen oaivvilda, ahte komissára bargu lea máŋggabealát ja gáibideaddji, sihke vássánáiggi ja dálááiggi oasil.

– Jurddašan barggu kommišuvnna oktasaš bargun, ii fal ovttaskas komissára bargun. Komissárabarggus dárbbašuvvo olu gierdevašvuohta, máhttu guldalit ja ipmirdit sierralágan duođalašvuođaid ja oahppat dáin, dadjá Mäkinen.

Mäkinen ii dovdda sámeáššiid nu hirbmat bures, muhto jáhkká gal oahppat dáid birra. Das son lea earenoamáš ilus, ahte Sámediggi dohkkehii stáhtaráđi komissáraevttohasaid ovttamielalaččat.

– Lean das hui ilus. Sápmelaččaid doarjja lea eaktun dán barggu lihkosmuvvamii. Deháleamos lea hukset luohttámuša. Dan ii sáhte gáibidit iige oastit, dan ferte hukset, dadjá Mäkinen.

Arkkipiispa Kari Mäkinen.
Earkebismá emeritus Kari Mäkinen oaivvilda, ahte komissára bargu lea máŋgga bealát ja gáibideaddji. Govva: Kalle Mäkelä / Yle

Pokka: “Jus dákkár bargui dáhttot, ii sáhte biehttalit”

Nubbi stáhtaráđi evttohas riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka ii vel hálit eanet muitalit maid jurddaša komissárabarggus, go kommišuvdna ii leat vel ásahuvvon iige virggálaččat nammaduvvon.

– Lea goit čielggas, ahte buot komissárat galget návddašit sámeservodaga luohttámuša, dadjá Pokka.

Pokka muitala, ahte go stáhtaráđđi bivddii su dán bargui, de dasa fertii miehtat.

– Jus dákkár bargui dáhttot, de ii das sáhte biehttalit. Lea historjjálaš, ahte Suoma stáhta lea dál bidjan soabadanproseassa johtui, dadjá Pokka.

Hannele Pokka lea hui oahpis sápmelaččaide ja lea doaibman nu riikabeaiáirrasin, riekteministtarin, Lappi leana eanahearrán go maiddái Roavenjárgga gávpotstivrras.

Pokka bázii mannan giđa ealáhahkii birasministeriija kansliijahoavdda virggis. Čakčat Pokka álggahii bargoeallima professoran Helssega universitehtas.

Hannele Pokka kanslichef på miljöministeriet
Hannele Pokka dadjá, ahte ii sáhttán biehttalit komissáraevttohasvuođas. Govva: YLE Taisto Lapila

Ulbmil ásahit kommišuvnna cuoŋománu álggus

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas galget leat oktiibuot vihtta komissára, main stáhtaráđđi nammada guokte.

Sámedikki bealis komissáran válljejuvvuiga juovlamánu dievasčoahkkimis Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid siidačoahkkin fas lea nammadan iežas evttohassan Irja Jefremoff.

Stáhta komissáraevttohasat leat válljejuvvon virgeolbmuid dahkan válmmaštallama vuođul. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin fas válljejedje komissáraid iešguđet evttohasaid vuođul, maid searvvit ja ovttaskas olbmot ledje evttohan.

Stáhtaráđđi, Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin jotket kommišuvnna oktiiheiveheami dán vahkkus. Ulbmilin lea, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvo maŋemustá cuoŋománu álggus.

Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä