Sápmi |

Stuorámus lobálaš boazologuid eai njeaidde – ealáhussii olu ođđa gáibádusat

Bargojoavku evttoha, ahte bálgosat fertejit ieža válljet doaimmaid, mo buoridit guohtumiid. Dan lassin bálgosiin gáibidit sierra guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánaid.

Alimus boazologuid guorahalli bargojoavkkus leat mielde badjeolbmuid, eiseválddiid ja luonddugáhttensearvvi ovddasteaddjit.
Alimus boazologuid guorahalli bargojoavku lea dál geargan bargguinis. Bargojavkkus leat leamaš mielde badjeolbmuid, eiseválddiid ja luonddugáhttensearvvi ovddasteaddjit. Arkiivagovva. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dál leat jagi guorahallan dan, man olu Suomas ožžot leat bohccot ja makkár boahttevuohta boazodoalus lea. Jahki dassái ásahuvvon bargojoavku lea vuossárgga addán evttohusas olggos.

Dan mielde Suomas ožžot leat čuovvovaš logi jagi áigge, jagiin 2020–2030, seamma veardde bohccot go dálge, eaige loguid njeaidde gostige. Dás duohkoge Suomas ožžot leat 203 700 bohcco.

Go jo geardde loguid eai njeaidde, bargojoavku baicce evttoha, ahte juohke bálggus ferte gárvet buorre guohtumiid dihte alcceseaset dikšun- ja geavahanplána. Bálgosiid iežaset guohtuneatnamiid dikšun- ja geavahanplánat galggašedje leat gárvát ollášuhttima várás 1.6.2022.

Viđa čuoggás juohke bálggus vállje guokte, maiguin buorida guohtumiiddis

Bargojoavku evttoha maiddái, ahte juohke bálggus vállje guokte vuogi, mo doallá guohtumiid buorre ortnegis.

Dá bargojoavkku evttohusat, main juohke bálggus vállješii guokte:

  • Bálggus geahpeda ealu čieža proseantta vuollái sin stuorámus lobálaš boazologu. Dát seastá jeageleatnamiid.
  • Bálggus čatnasa njuovvat 67 proseantta njuovvanbohccuin ovdal 15.11. Dáinna vugiin sestet dálveguohtumiid.
  • Jeageleatnamiid dili buorideapmi. Dáinna čuoggáin sávvet doallat sierra geasse- ja dálveguohtuneatnamiid, veahkkin sáhttet leat áiddit dahje guođoheapmi.
  • Geassit bohccot galget guohtut doppe, gos guohtumis lea ávki luonddu máŋggabealátvuhtii. Dáinna čuoggáin estet miesttaluvvama ja eanandoalliid gittiin guohtuma.
  • Bálgosiid eaktodahtolaš ovttastahttin. Dáinna vugiin sestet goastádusain ja bastet buoret doallat geasse- ja dálveguohtumiid sierra. Maiddái sierra siiddat sáhttet ovttastuvvat.

Sámediggi duđavaš evttohussii

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastá otne vuossárga stuorámus lobálaš boazologut – bargojoavkku evttohusa almmustahttindilálašvuhtii.

Sámediggi atná erenomáš buorrin bargojoavkku evttohusa, ahte bálgosiid guoski boazologuide ii evttohuvvo nuppástus.

– Sápmelaš boazodoaluin barganeavttuid ja eallinvejolašvuođa dáfus lea duođaige dehálaš, ahte bargojoavku ii evttot boazologuid vuolideami, Sanila-Aikio gávnnaha.

Ođđa bargojoavku smiehttat guođohandoarjagiid ja stivret geavahanplánaid

Bargojoavku evttoha, ahte ministeriija ásaha boazodoalu boahtteáigebargojoavkku, mii sáhttá doaibmat geavahanplánaid stivrenjoavkun.

Boazodoalu boahtteáigebargojoavku galggašii maiddái smiehttat guođohandoarjjaevttohusaid, mo buoridit dálve- ja geasseguohtumiid geavaheami.

Boahtteáigebargojoavkku ulbmil livčče maiddái movttiidahttit bálgosiid ovttastuvvat eaktodáhtolaččat.

Geassemánus boazoparlameanttas eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio sávai ođđalágan doarjjaortnega, juogo birasdoarjaga dahje birasbuhtadusa, mii guoskkašii namalassii guohtuneatnamiid dikšuma.

Boazodoalu boahtteáigebargojoavkku bargun bázášii maiddái evttohit, mo eará eanangeavaheapmi vahágahttášii unnit boazodoalu. Miessemánus olggos addojuvvon LUKE raporttas bukte ovdan earret eará vuovdedoalu váikkuhusa boazodollui.

Bargojoavkku evttohus manná čuovvovažžan eana- ja meahccodoalloministtara beavddi ala. Evttohusas sáhttá maiddái cealkit boahtte giđa. Ođđa ásahus, makkárin dal loahpa loahpas šattašge, galggašii leat fámus go ođđa boazodoallojahki álgá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä