Sápmi

Stuorra oassi sámediggeáirasiin atná sámediggelága nuppástusevttohusa buorrin, muhtin áirasat fas vuostálastet lappalašparagráfa sihkkuma lágas

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 jäsenet kuvattiin yhteiskuvaan järjestäytymiskokouksessa 27.2.2020.
Sámedikki áirasat válgabajis 2020-2023 čoahkkanedje oktasašgovvii ortniiduvvančoahkkimis 27.2.2020. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Sámediggelága nuppástusevttohus addojuvvui maŋŋebárgga, ja dat sisttisdoallá nuppástusaid earret eará sápmelašmeroštallamii. Yle Sápmi jearai sámediggeáirasiid oaiviliid nuppástusevttohusas.

Stuorra oassi sámediggeáirasiin atná sámediggelága nuppástusevttohusa buorrin. Oassi sis goittotge kritisere dan, ahte alimus hálddahusrievttis lea ain loahpalaš mearridanváldi das, gii oažžu jienastit sámediggeválggain.

Muhtin áirasat fas vuostálastet sápmelašmeroštallama rievdadeami ja lappalašparagráfa sihkkuma lágas. Sii ballet, ahte ođđa lágain váldet olbmuin jienastanrievtti eret.

Yle Sápmi jearai sámedikki áirasiin oaiviliid maŋŋebárgga almmustahtton sámediggelága nuppástusevttohusas.

Ođasmahttindoaibmagotti Sámedikki ovddasteaddjit duđavaččat

Sámediggelága ođasmahttindoaibmagottis leamašan lahtut sihke ráđđehusbellodagain, Sámedikkis ja dan ságadoalli lei riekteministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen.

Sámedikki ovddasteaddjin doaibmagottis ledje Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis. Sin várrelahtut ledje Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea duđavaš ollisvuhtii.

– Mii leat komiteabarggus nagodan gávdnat čovdosiid váttis áššiide, lohká Juuso.

Ođasmahttindoaibmagottis Sámedikki ovddasteaddjin čohkkán Anne Nuorgam lohká iežas leat duđavaš dasa, ahte nu gohčoduvvon lappalaškritera gessojuvvui eret.

– Diet boahtá čoavdit olu daid sámeservodaga riidduid ja maiddái dan dušši ságastallama ja energiija, mii diesa lea geavahuvvon. Viimmatge mii beassat vásihit dan, ahte boahtá servodatráfi. Ja de beassat bargat eará áššiiguin, Nuorgam muitala.

Nuorgam dadjá, ahte evttohusas leat oalle uhccán dakkár áššit, maidda son ii leat duđavaš. Alimus hálddahusrievtti lei bággu dohkkehit nuppástusevttohussii, muhto dat oassi lea čállojuvvon buoret hápmái, smiehtada Nuorgam.

Pirita Näkkäläjärvi lea maid duđavaš čovdosii. Son lohká, ahte evttohus ii leat dievaslaš, ja sii livčče háliidan ovdamearkka dihte alimus hálddahusrievtti eret njulgenproseassas.

– Dát sámediggeláhkaevttohus lea dakkár čoavddus, mainna mii basttášeimmet divvut dán olmmošriekteloavkideami dahje -rihkkuma, mii lea fámus Suomas. ON olmmošriektekomiteahan gávnnahii jagis 2019, ahte alimus hálddahusrievtti mearrádusat válgalogahallamis 2011 ja 2015 rihkkot SP-soahpamuša. Nappo ON siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša, mii lean boahtán Suomas fápmui 1976 ja mii čatná Suoma, lohká Näkkäläjärvi.

Duhtameahttunvuohta sápmelašmeroštallama rievdadeapmái

Sámedikki áirasat Kari Kyrö, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo ja Inka Kangasniemi celket oktasaš cealkámušas, ahte sámediggelága smiehttamuš guođášii oasi Suoma eamiálbmogis olggobeallái. Sii eai doarjjo nuppástusevttohusa ovdamearkka dihte danin, go dalle lágas váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis.

Kyrö dadjá Yle Sápmái, ahte evttohuvvon lága mielde Supmii boađáše eamiálbmogii “bajit- ja vuolit luohkká”: Dakkárat, geain leat vuoigatvuođat ja dat, geain fas eai leat.

– Stuorámus vátnivuohta dás lea dat, ahte buot min guovllu eamiálbmogii gullevaš olbmot – nappo sii, geat devdet ILO-169 vuosttáš artikla ja earáge viidát, riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon dovdomearkkaid das, ahte olmmoš gullá eamiálbmogii – eai beasaše velge válgalogahallamii, Kyrö čilge.

Kyrö mielas evttohus rihkošii vuođđolága guđát paragráfa ovttaveardásašvuođa njuolggadusa.

Sihke Kyrö ja Avaskari oaivvildeaba, ahte sámediggelága ođasmahttin ja ovdáneapmi lea buorre ášši. Avaskari oaidná, ahte lága válmmaštallamis leat geahččalan váldit lappalašmeroštallama eret.

– Dás lea álgimin man nu lágan etnalaš buhtisteapmi, jus ná dáddjojuvvo. Jus ádden riekta, de dás dahkat vejolažžan maid dálá válgalogahallamis olbmuid eretváldima. Dat lea hui hirpmáhuhtti, in livčče jáhkán, ahte jietnavuoigatvuohta sámediggeválggain sáhttá váldojuvvot eret, Avaskari lohká.

Doaibmagotti guovddášbellodaga ovddasteaddji Juha Joona guđii láhkaevttohusas sierraoaivila eanadalitge goalmmát paragráfa oasil, mii gieđahallá sápmelašmeroštallama. Guovddášbellodaga riikkabeaiáirras Mikko Kärnä lea almmuhan, ahte guovddášbellodat ii boađe dohkkehit sámediggelága bargojoavkku evttohusa ođđa sámediggeláhkan.

Kärnä deattuha dieđáhusastis, ahte guovddášbellodat čuožžu Joona oainnu duohken. Kärnä lea dan oaivilis, ahte evttohus gáržžidivččii sápmelašmeroštallama menddo sakka.

Eará ráđđehusbellodagat dorjo sámediggelága nuppástusevttohusa.

Máŋgasat duđavaččat meroštallamii ja dasa, ahte evttohus gárvánii viimmat

Máŋggat áirasat leat duđavaččat dálá bohtosii, vaikko sámediggelága nuppástusevttohus leage bohciidahttán maid beahttašumi. Dasa lassin áirasat orrot leamen duđavaččat dasa, go ášši viimmat ovdána ja lea ságastallamis.

Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio lea evttohussii duđavaš, dego maiddái várreságadoalli Anni Koivisto ja áirasat Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Magreta Sara ja Jouni Äärelä.

– Mun lean duđavaš dasa, ahte dán evttohusa vuođđun leat sámi olmmošvuoigatvuođat, maidda Suopma lea čatnasan, dadjá vuosttaš várreságadoalli Koivisto.

Sihke Aikio, Länsman ja Sara lohket, ahte sin váivvida alimus hálddahusrievtti rolla láhkaevttohusas.

– Vehá imaštahttá, manin dat lea ain doppe, go dat lea goittotge mearrádusaidisguin loavkidan čielgasit sámiid rivttiid máŋgii, lohká Aikio.

Irja Seurujärvi-Kari lea ilus das, ahte láhkaevttohusas leat váldojuvvon vuhtii sámiid gáibádusat iešmearrideami nannemis.

– Sámemeroštallan dahje válgavuoigatvuođa meroštallan dán ođasmahtton lágas čuovvu Norgga ja Ruoŧa sámelágaid vástideaddji meroštallamiid. Das lea bures váldon vuhtii paraferejuvvon davviriikkalaš sámesoahpamuš, lohká Seurujärvi-Kari.

Veikko Porsanger mielas lea buorre, ahte sámiid rivttiid geahččalit nannet. Su mielas evttohusas lea goit heittot dat, ahte eiseválddiid doaimmaide ja fidnuide gáibidit ovttaoaivilvuođa dahje lobi Sámedikkis.

– Dát gal caggá buot ovdáneami sámeguovllus, oaivvilda Porsanger.

Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto giitala evttohusas dan, ahte jienasteapmi šaddá álkibun.

– Dálhan dat sápmelaš demokratiija ii leat sáhttán ollašuvvat doarvái bures, go dat jienasteapmi lea čatnon dušše boastabálvalusaide ja dat bálvalusat eai gávdno juohke gilážis, dadjá Koivisto.

Evttohus manná cealkin láhkai

Doaibmagotti evttohus manná čuovvovaččat cealkin láhkai ja ulbmilin lea, ahte riikabeaivvit gieđahallá láhkaevttohusa boahtte skábmamánus.

Sámedikki ollesčoahkkin doallá evttohusas sáttaságastallama jáhkkimis ovdal geasseluomuid. Sámediggi mearrida láhkaevttohusa dohkkeheamis čavčča bealde.

Yle Sápmi lei bidjan áirasiidda mearreáiggi vástidit gažaldagaide. Oassi vástidii čálalaččat. Mearreáiggi siste eat ožžon vástádusaid čuovvovaš áirasiin: Tanja Sanila, Tauno Ljetoff, Karen-Anni Hetta, Aslak Pekkala, Pigga Keskitalo, Juha-Petteri Alakorva ja Inka Kangasniemi.

Jearaimet Sámedikki áirasiin guokte gažaldaga sámediggelága nuppástusevttohusas. Ovtta gažaldahkii lei várrejuvvon okta minuhtta vástidanáigi. Jietna: Erkki Gauriloff, Kirsti Länsman, Anni-Saara Paltto, Sáárá Seipiharju, Linda Tammela, Sara Wesslin / Yle

Beaiváduvvon 12.5.2021 dii. 17.37: Ášši dárkkálmahttojuvvon dainna, ahte eará ráđđehusbellodagat dorjo sámediggelága nuppástusevttohusa, muhto guovddášbellodat guđii sierraoaivila.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä