Sápmi |

Su eallinbargu lea guoskkahan sámeoahpahusa, álgoálbmotdutkamuša ja politihka – Irja Seurujärvi-Kari bázii ealáhahkii

Sofe-Ánne Irja, Irja Seurujärvi-Kari bázii ealáhahkii Helsset universitehta sámegiela lektora virggis 1.12.2015. Sierralágan oahpahusa, kultuvrra ja álgoálbmotáššiid čoahkkimiin ja dutkanbeivviin son lea dovddus logaldalli ja su sáhttá ná gohčodit sámenissona jietnan.

Vuossárgga 30.11.2015 filosofiia doavttir Irja Seurujärvi-Kari ordnii bargosajisttis Helsset universitehtas vuolginkáfestallama. Das lei áigi ságastallat bargoskihpáriiguin. Vuolginmállásat ledje juo ovddit vahkus ovtta restoráŋŋas. Vuolginskeaŋkan bargoskihpáriin son oaččui liidnái sákkastanlahkai ráddehearvva Nissona jietna.  

– Buriin mielain bázán dál ealáhahkii, leamaš dorvvolaš ja buorre bargodilli. Suohtas bargoskihpárat leat dorjon ja guoddán álo ovddosguvlui, dadjá Irja.

Bargolanjas Irja ii leat vel áibbas guođđán.  – Golmmalot jagis leat čoggon nu ollu dávvirat, ahte daid ii nu johtilit doppe gurres. Doaivumis dán jagi loahpas dan lanjas lihkostuvašii luohpat, árvala Irja.  

Beroštupmi sámegillii bohcidii oahpuin Oulus ja Oslos

Sofe-Ánne Irja válmmaštuvai álggos eaŋgals- ja ruoŧagiela oahpaheaddjin ja barggai moadde jagi Avvilis. Sámegiela oahpuide Oului su hásttii Guhtur-Niillas Duomis. Das maŋŋil Irja čađahii gaskafága oahpuid ja álggahii allafágaoahpuid Oslo universitehtas. Daid áiggiid sus bohcidii beroštupmi sámegillii ja sámelihkadussii.

Son lei maid háhkan gelbbolašvuođa logahaga giellaoahpaheaddjin ja nu lson eige Ohcejoga sámelogahagas álgojagiid rektorin. 

Helsset universtehttii giellahistorjjá oahpahusa ja dutkama birrasii

Go Irja Seurujärvi-Kari sirdasii Helsset universtehta sámegiela lektorin jagis 1986 de universitehtas lei dalle vel deaddu giellahistorjjálaš oahpuin.

– Lei hui suohtas dán suopmelaš-ugralaš gielaid ossodaga olbmuid bokte oahppat sámegiela historjjás, gos dat sámegiella lea vuolgán, mo sánit leat šaddan. Dat orui munnje hui beroštahtti go dat oahpahii ollu giela struktuvrras ja veardádallat sierra gielaid.

– Álgobáliid ledje unnán sámegiela oahppit Helsset universitehtas. Dovden maid iežan viehka oarbbisin nu gávpoteallimis go maiddái universtehtas go ledjen dan mađi čatnasan sámeálbmogii ja sámelihkadussii.

Álggii fiepmádaga huksen - dehalaš lei oahpahit dávvisámegiela lassin anárašgiela ja nuortalašgiela

Sámesearvvi bokte Irja oahpásmuvai Guovža-Sámmol Hánssain. Sámegiela lektora bargui gulai ordnet buot sámegielaid oahpahusa. Hans Morottaja leage álggahan anárašgiela universtehtaoahpahusa. Nuortalašgiela oahpaheaddjin fas leamašan Satu Mosnikoff ja Erkki Lumisalmi.

– Sin bokte lean lohkan anárašgiela ja nuortalašgiela, muitala Sofe-Ánne Irja. – Sámelihkadusa bokte fas lean doallan oktavuođa sámiide, dat lea doallan badjin vuoiŋŋa ja movtta oahpahit. 

Sámiráđi ja WCIP bokte son oahpásmuvai sierra álgoálbmogiidda

– Bargu álbmogiidgaskasaš oktavuođain attii earalagan oainnu das mii lea álgoálbmot ja makkár lea dat oktasaš vuoigŋa, mo oidno luonddu lagašvuohta ja luonddu osku. Das oahpai mo álgoálbmogat leat gártan eará álbmogiid vuollái, mo máŋgasat leata manahan iežaset giela ja vejolašvuođa eallit.

Álgoálbmogiid máilmmiráđi WCIP báris áiggit ledje 1980-logus. Bargu dán oktavuođas attii ipmárdusa ja čiekŋudahtii dan. – Dat lei okta dehalaš áigodat mu eallimis, dovddaha Irja Seurujärvi-Kari.

Giellabargu maiddái Eurohpas

Suoma stáhtta nammadii Irja Seurujärvi-Kari Eurohpa unnitlogugielaid áššedovdikomiteai. Dat áigodat bisttii guhtta jagi. Dan doaimmas gulai mannat čađa sierra stáhtaid raporttaid, ja jus doppe ledje váilevuođat de dahkkui stáhtaide ávžžuhus buoridit dili. Stáhtainhan lea geatnegasvuohta ovddidit unnitlogu gielaid dili, nu mo oahpahusa.

– Dát doaibma attii fas ođđalagan perspektiivva giellaáššiide. Galggai fitnat sierra guovlluin oahpásmuvvamin diliide. Dát lagadii mu maiddái gielladutkamii, čilge Irja Seurujärvi-Kari.

Sámi ensyklopediia čohkkemii bođii jurdda aboriginálaid bokte - nákkosgirji gieđahallá sámelihkadusa ja identitehta

Ovtta oahpahusa ja dutkama gieđahalli konfereanssa oktavuođas Irja Seurujärvi-Kari oaččui skeaŋkan Australia aboriginálaid ovddasteaddjis sin ensyklopediia, dat lei fiinnis. Das maŋŋil Irja čohkkii dutkiid ja eará čehpiid čohkket diehtovuođu sápmelaččaid birra.

Nákkossgirjáige jurdda vulggii dán Sámi ensyklopediia vuođul. – Jurddašin, ahte iežan barggu ja iežan ovddideami dihte lea buorre oahppat čállit dieđálaččat teavsttaid. Čállen vuos artihkkaliid sámegielas ja identitehta ovddideamis sámelihkadusa bokte.

– Rukses árpun oppa dán barggus mus lei álgoálbmot- ja sámelihkadus. Oainnan, ahte almma stuorra ja fámolaš sámelihkadusa haga gitta doppe 1950-logus, almma stuorra solidaritehta ja iešdovddu haga ii sámeálbmot iige giella livčče badjánan, dadjá Irja Seurujärvi-Kari.

Nákkosgirji gieđahallá sámelihkadusa, álgoálbmotlihkadusa ja sámeidentitehta nannema. Irja Seurujärvi-Kari hálida muittuhit davviriikalaš barggu dehalašvuođas ja oktalaš dovddu doalaheami mearkkašumis rájáid badjel. 

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä