Sápmi

Su ohppe dovdat Shamaani Duos – Ainge Jonne Järvelä musihkas vuhtto sápmelašvuohta ja luohti

Muusikko Jonne Järvelä seisoo Juutuanjoen rannalla hymyillen.
Juvdujoga gáttit leat oahppásat Jonne Järveläi. Su musihkkárkarriera vuosttaš musihkkavideo, "Ođđa máilbmi", lea govvejuvvon joga borššuin. Govva: Veikka Ritola / Yle

Lahtilaš metállamusihkkár Jonne Järvelä lea dovddus miehtá máilmmi su Korpiklaani-joavkkus, muhto meneštumi duogážis lea juoigan ja sámegiella. Fárren Mátta-Suomas Sápmái rievdadii su eallima ja váikkuha ainge su musihkkii.

Kuuntele Jonne Järvelän haastattelu. Jietna: Veikka Ritola

1990-logu beallemuttus buot sápmelaččaid beljiide lei oahpis lávlla "Šamanát". Ovdalgo diet bihttá álggii čuodjat Sámis, de ledje máŋga mohki máttasuopmelaš metállamusihkkár Jonne Järvelä, 47, eallimis.

Eallinbálgái váikkuhedje eanemusat ráhkásmuvvan sámenissonii, luohti ja čuojaheapmi ja juoigan turistaguovddážis juohke eahket.

Son lea leamaš mielde máŋggain musihkkajovkkuin. Sámis son leš buoremusat dovddus Shamaani Duo -joavkkus, mas son lávllui, juoiggai ja čuojahii ovddeš guimmiinis Maaren Aikioin (1978–2018).

– Ledjen juste miessemearkumiin dáppe Anáris ja orui, ahte buohkat, nu mánát go ádjátge dovde. Shamaani Duo ii vissa leat vajálduvvan, Järvelä imaštallá mojunjálmiid.

Miehtá máilmmi Järvelä lea goit eanemustá dovddus Korpiklaani-joavkku lávlun ja joavku lea vuovdán miljovnnaid skearruid.

Fárrii davás smiehtakeahttá dađe eanet ja ráhkásmuvai sámenissonii

Järvelä lei 18-jahkásaš, go son fárrii davás; vuos Roavvenjárgii ja dasto Avvil-Máhttii.

Fárren ii álgoálggus lean Järvelä plánain.

– Okta skibir, gean eadni orui Roavvenjárggas, bođii mu lusa ja dajai, ahte fárrejeadnu Lappii. Vástidin, ahte ean moai gal fárre. Muhto eahkedis mearrideimme, ahte galhan moai fárrejetne.

– Dat duođai dáhpáhuvai dađi eanet smiehtakeahttá, Järvelä boagusta.

Farga fárrema maŋŋel Järvelä deaivvai su boahttevaš eamida, Maaren Aikio. Aikio lei stuđeremin musihka Roavvenjárggas ja duollet dálle maiddái doalai unna luohtekonsearttaid. Ii mannan guhkáge, go Aikio jearai Järvelä mielde čuojahit gitára su konsearttaide.

Soai ráhkásmuvaiga. Maaren Aikio áhčči, musihkkár ja neavttár Niiles-Jouni Aikio oahpahii Järveläi, mo juoigat.

Maaren Aikio ja Jonne Järvelä esiintymässä Shamaani Duona 1990-luvulla.
Maaren Aikio ja Jonne Järvelä Shamaani Duon 1990-logus. Govva: Poptori

Juoiggaiga juohke eahket hoteallas turisttaide

Lappilaš mátkkoštanfitnodatolmmoš Päivikki Palosaari fuobmái musihkkárguoktá, ja bovdii sudno iežas hotellii Levii. Soai čuojaheigga turisttaide measta juohke eahket buoremus turistasesoŋŋa áigge.

Duo lei bivnnut, muhto farga bihtát nohke. Dalle šattai idea ráhkadit ieš ođđa musihkka.

– Álggus lei eahpesihkkarvuohta, ahte máhttego moai ráhkadit dan, muhto oaččuime roahkkatvuođa olbmuid njuolggo máhcahagas, Järvelä dadjá.

Jagis 1995 riegádii bára gánda, Jommi Järvelä. Dalle Shamaani Duo lei maiddái juste báddemin sudno vuosttas skearru, Hunka Lunka.

– Dies álggii oalle "rumba", go beasaime televišuvdnii, ja sesoŋŋa joatkašuvai Levis ja munnos ledje konsearttat Suoločielggis ja Ruoŧas. Dat hommá álggii dasto stuorrut viehka ollu, ja dat lei dego dat álgu.

Oktavuohta Sápmái ii boatkanan, vaikko bárra earránii

Eallin Avvil-Máhtes ii lean seammalágán go máddin. Stuorra kultuvrrašohkat eai šaddan, vaikko guhkesvuovttat rock-olmmoš leige hárvenaš oaidnu unna gilážis. Järvelä liikui ođđa birrasii.

– Muhtimin gii nu čuohpastii hearvva dihte sámeniibbiin veahá vuovttaid, muhto muđui vásáhusat ledje buorit. Buot lei nu ođđa ja imašlaš, ledjen olles Sámis áibbas movttáskan.

Okta stuorámus áššiin sámekultuvrras lea Järvelä mielas bearraša mearkkašupmi. Järvelä ja Aikio earráneigga loahpas, muhto Järveläi lea báhcán gándda bokte oktavuohta Aikio sohkii. Mátki Mátta-Suomas Anárii lea guhkki, muhto das beroškeahttá Järvelä ja Aikiot leat oktavuođas juohke vahku dahje unnimustá juohke mánu.

– Čanus ii leat boatkanan goassige. Ja dál go mii bođiimet deike, finaimet vaikko gos: Neakkelis ja doppe geahččamin áhku ja ádjá. Vaikko olbmot earránit, de čatnosat eai boatkan. Várra dat gullá dáppe kultuvrii, ahte olbmot fuolahit oktavuođain iežaset sohkii.

Järvelä ja Aikio gánda lea rámis iežas sápmelašvuođas

Shamaani Duo nuppi lahttu Maaren Aikio jámii fáhkkestaga váibmodohppehahkii iežas ruovttus, Guovdageainnus jagis 2018. Aikio ja Järvelä gánda, Jommi, ráhkada iešge musihka.

Jommi Järvelä joavku čuojaha eŋgelašgielat musihka, mii lea seaguhus ođđaáigásaš musihkas ja metállamusihkas. Järvelä jáhkká, ahte gánda ráhkada musihka vel muhtumin sámegilliige.

Järvelä lea dorjon gánddas, ja soai guldaleaba ovttas sámemusihka, ovdamearkka dihte Solju-joavkku.

– Jommi lea veahá vajálduhttán giela, muhto gal son dan máhttá. Son lea goitge leamašan nu veahá áigge dáppe davvin, mii lea suddu. Muhto gal dat giella lea doppe.

Hunka Lunka
Govva: Šearbmagovva Hunka Lunka -skearrus.

Järvelä ii hálit ribadit luođi baicce seailluhit dan

Järvelä juoigá vel otnege, vaikko Shamaani Duo lea šat muittuin. Son dadjá, ahte autendárkkuhus ii leat ribadit luođi, ja ahte sutnje lea dehálaš, ahte mielde leat sámemusihkkárat.

– In mun leat boahtán deike dan [luođi] dahkat, muhto dat lea eanet dego eaktodáhtolaččat addojuvvon munnje. Dan bokte dat lea dohkkehuvvon. Mus ii leat makkárge dárkkuhus álgit ribadit dan, háliidan eanet doalvut luođi ovddosguvlui, nu ahte dat seailu ja bissu.

– Mus leat leamaš álo sápmelaččat mielde dan hommás, inge lea iehčanassii dahkan maidige. Gii nu lea álo čuvvon, ahte das seailu dat autenttalašvuohta, iige nuppástuva dakkár jievžžadeapmin.

Luođi rohtten sáhttá boahtit ovddal vuorddekeahttá. Järvelä muittaša, mo oktii Ruoššas gaskan konseartta guldaleddjiid gaskkas álggii libaidit Sámi leavga.

– Dollen bottu, ja rohttejin Orbina. Dat lei dan leavgga dihte dego dakkár badjelmearálaš prográmmanummir. Olbmot orro liikomin, Järvelä muittaša ja moddjá.

Musihkkastiila nuppástuvai máttás fárredettiin

Hohpolaš 1990-logu loahpas Järvelä ja Aikio fárriiga máttás, muhto Aikio ii loaktán doppe guhká. Järvelä geahččalii bargat eará hommáid maid, go musihka. Dat ii goit lihkostuvvan, go hállu čuojahit lei nanus.

– De smihtten, ahte biro, joatkán dasto seammá hommá, ja válden fárrui eará musihkkáriid.

Nie riegádii Shaman, mii ráhkadii metállamusihka sámegillii. Musihkas gulloje Shamaani Duo váikkuhus, ja Järvelä jotkkii juoigama. Son galledii maiddái suomaruoŧŧelaš Finntroll-joavkku skearrus juoigamin.

Shaman almmustahtii guokte skearru, Ija (1999) ja Shamániac (2002). Järvelä ii oahppan sámástit Anára áigge, eará go muhtun cealkagiid ja sániid. Shaman-skearruin son oaččui veahki Nina Nuorgamis, guhte dárkkistii lávlagiid sániid ja bagadii Järvelä jietnadeami sámegielas.

Guovtti skearru maŋŋá Järvelä vuolláičállii máilmmiviidosaš skearruráhkadansoahpamuša, ja joavkku namma nuppástuvai Korpiklaanin ja lávlungiella eŋgelasgiellan ja suomagiellan.

Soahpamuša bokte joavku šattai hui bivnnuhin. Järvelä muitala, ahte lei hirpmahuvvan das, man ollu telefovdna álggii čuodjat ja man ollu doaimmaheaddjit miehtá máilmmi háliidedje jearahallamiid.

Sávvá beassat bargat ain sámegielat musihka

Järvelä lea gal gearggus ráhkadit fas sámegielat musihka, juos oažžu fárrui sámemusihkkáriid.

– Jáhkán, ahte datge vel boahtá. Muhto gal mun háliidan dan dasto dahkat nie, ahte joavkkus leat sápmelaččat. Várra Antein (Aikio) dahke.

Dán áigge Järveläs lea maid Jonne-joavku, mii ráhkada máŋggagielat folk-musihka. Joavkkus leat mielde ovdamearkka dihte Kanáda wabanaki-álgoálbmogii gullevaš Yovan Nagwetch ja Maaren Aikio -rohki viellja, musihkkár ja girječálli Ante Aikio.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä