Sápmi |

Su sosiálamedia boastakássat dievihedje go viššalis some-politihkkár čalmmustahtii su jurdagiid

Twittera gohcci sápmelaš álggii oaččut vaššiboastta, go okta Suoma eanemus váikkuheaddji twihttejeaddjiin jugii sosiála medias potreahtta su birra. – "Ovdamearka das, mo sápmelaččaid geahččalit jávohuhttit"

Petra Laiti kodassa.
Petra Laiti on Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja. Govva: Kukka Ranta

Suoma Sáminuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti láve viššalit civkit Twitteras ja son čállá maid blogga, mas muitala iežas oainnuid sámepolitihkas.

Dán vahkus Petra Laitis lei čálus maiddái Suoma stuorimus aviissas. Helsingin Sanomat –aviissa čállosis Laiti buktá ovdan jurdagiiddis sápmelaččaid soardimis ovdamearkka dihte Deanu soahpamuša dahje Jiekŋameara ruovderaŧi huksenplánaid bokte.

Helsingin Sanomat –aviissa čállosa lei lohkan maiddái lappilaš riikkabeaiáirras Mikko Kärnä ja son jugiige Laitis čállojuvvon artihkkala iežas Facebook-seainnis.

Petra Laiti ii lean vuordán dákkár fuomášumi riikkabeaiáirasis.

– Vuosttas, maid mun fuomášin lei, ahte mu blogga oaččui trafihka vaikko mun in lean čállán maidege. Mun jurddašin, ahte sivvan dasa lea dat artihkal, muhto de mu Twitter-kontui boahtigođii ollu eanet ruskaboasta go dábálaččat. Ja bloggai maid boahtigohte hui ollu kommeanttat. Gárten giddet mu blogga kommeantavejolašvuođa, go dohko bođii nu ollu beare dušši boasta.

Petra Laiti
Petra Laiti bloggaa ahkerasti saamelaispolitiikasta. Govva: Helga West / Yle
Dien muttus Petra Laiti ii vel diehtán, ahte su jurdagat leat juhkkojuvvon Suoma ovtta viššalamos some-politihkkára Facebook-seainnis.

Guovddáža lappilaš riikkabeaiáirras Mikko Kärnä lei juohkán Petra Laiti birra čállojuvvon artihkkala Facebook-siiddustis oktan iežas kommeanttaiguin. Kärnä imaštalai, ahte mo muhtin olmmoš dovdá iežas leat dakkár sajádagas, ahte sáhtašii meroštallat ieš ovtta etnisitehta ja kultuvrra (sápmelaččat). Kärnä maid čálii, ahte Petra Laiti oaivilat leat su iežas, eaige ovddas buot sápmelaččaid oaiviliid.

– Dasto mun gullen mu ovtta skihpáris, ahte mu birra leat hállojuvvon doppe Facebookas. Lean oaidnán maid dat leat čállán doppe.

Laiti imaštallá, mo su potreahtas šattaige ságastallan sosiála medias.

– Dashan šattai oalle guhkes digaštallan doppe Kärnä siidduin ja mun in dovdda stuorámus oasi dien olbmuin. Lei vehá ártet lohkat man ollu sis lei dadjat mu birra. Jurddašin, ahte dat lea muhtin eará Petra geas hállet, ahte in mun dovdda iežan diein kommeanttain.

Laiti ii lean vuordán dahje ráhkkanan iežas jurdagiid čalmmustahttimii ja dasa, ahte olbmot reagerejit nu garrasit.

– Máŋgasat leat sádden dieđuid, mas sii dadjet ahte sámit dahje mun váidalan menddo olu. Dahje dat dadjet aivve njuolgga, ahte mun galggašin heaitit hállamis medias dahje mun galggašin heaitit hállamis sámiid ja sámiid rivttiid beales, ja oktage ii beroš mii mus leat dadjamuš. Dasto leat boahtán aivve dakkár rasisttalaš kommeanttat.

Laiti lasiha, ahte Suomashan lea sátnefriijavuohta ja áššiin lea vuoigatvuohta ja galgáge ságastallat. Muhto dat, mii su mielas leamaš amas dán dáhpáhusas, lea olbmuid vuohki kommenteret su persovnna.

Laiti maiddái imaštallá manne riikkabeaiáirras Mikko Kärnä ii leat áŋgirabbot čuvvon dan, maid olbmot čállet su birra.

– Doppe su čállosa kommeanttain leat viehka persovnnalaš áššit mu birra gieđahallojuvvon. Dain ii leat mangelágan duohtavuohta dain olbmuin, geat leat mu cuiggodan. Son ii váldde ovddasvástádusa dain kommeanttain, mat dohko leat ihtán ja mat leat čielgasit eahpeáššálaččat, fuomášuhttá Laiti.

"Ovdamearka vuogis, mo sámi jiena geahččalit sihkut servodatlaš ja almmolaš ságastallamis"

Gávpediehtagiid magisttar ja varas servodatdiehtagiid magisttar Pirita Näkkäläjärvi dutkkai iežas Dissertation- dahjege magisttarbarggustis sámiid sátnefriijavuođa.

Pirita Näkkäläjärvi
Govva: Yle

– Petra Laiti vásihan sosiálamedia stoarbma lea fenomenan munnje oahpis sihke persovnnalaččat ja oahppobarggu bokte. Dat lea ovdamearka vuogis, mo sámi jiena geahččalit sihkut servodatlaš ja almmolaš ságastallamis, Näkkäläjärvi dadjá.

Näkkäläjärvi jearahalai oahppobargosis 15 olbmo. Son jearahalai sámi aktivisttaid, dáiddáriid ja politihkkáriid sámiid sátnefriijavuođas, ja buot jearahallamiin bođii ovdán dát seamma temá, sámiid jávohuhttin almmolaš ságastallamis.

– Dat vuosttas ášši, mii bođii ovdan mu Dissertation-barggus lei, ahte sámit vásihit ollu jávohuhttima, mas dánge dáhpáhusas lea sáhka.

Näkkäläjärvi dadjá, ahte sápmelaččaid geahččalit jávohuhttit máŋggain vugiiguin: 1. Sápmelaččaid birra lea lohpi hállat mo beare nappo vaššiságat leat šaddan ođđa normálan. 2. Retoralaš vugiiguin dego “Don galggat áddet, ahte miihan leat álot eallán dáppe ráfis”. 3. Čálalaš falleheapmi, heađušteapmi ja juobe goddináitagat. 4. Siskkáldas jávohuhttin.

Näkkäläjärvi gávnnahii oahppobarggustis, ahte jaskkodahttimis lea servodatlaš mearkkašupmi.

– Das lea stuorra váikkuhus Suoma beale sámiide daningo olbmot ballet hállamis ja dat áitá sámiid sátnefriijavuođa Suomas. Olbmot álget ieža sensureret iežaset ovddalgihtii ja jaskkodeapmi jávohuhttá maid siskkáldas kritihka, daningo dat sáhttá geavahuvvot sámiid vuostá.

"Go olmmoš ieš boahtá mediai, lea riekti kritiseret su jurdagiid"

Guovddášbellodaga vuosttas baji riikkabeaiáirras Mikko Kärnä lea hui viššal kommenteret sosiála medias áššiid. Jagis 2017 su leat gohčodan Suoma Twittera oktan eanemus váikkuheaddji ságastallin. Kärnä sáhttá civkit juobe 50 geardde beaivái. Su Facebook-siiddusge leat ságastallan vahku siste máŋggalágan áššiin, maid sámit leat leamaš okta fáddán.

Áŋgiris sosiála media geavaheaddji ii máššan, muhto loktii Laitis čállon artihkkala oidnosii.

Mikko Kärnä
Mikko Kärnä Govva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kärnä bealušta vuoigatvuođas loktet Laiti birra čállojuvvon artihkkala iežas sosiála media lávdái.

– In mange namas bija gažaldatvuložin geange vuoigatvuođaid buktit iežas oaiviliid ovdan. Muhto lean buktán earálágan oainnu dán ságastallamii ja dadjan, ahte Petra Laiti ii ovddas universála vugiin buot sápmelaččaid oainnuid vaikko Helsingin Sanomat –artihkkalis dakkár oainnu oažžuge.

Kärnä mielas das lea mearkkašupmi, ahte jus olmmoš boahtá almmolašvuhtii oaiviliiddisguin, dalle su oaiviliid lea vuoigatvuohta kritiseret ja árvvoštallat.

– Petra Laiti ieš manai mediai, Helsingin Sanomat -aviisii persovdnan ja dieđusge dalle go kommentere dákkár artihkkala, de persovdna boahtá nama dásis ovdan. Muhto mange dásis dás ii leat heivehuvvon argumenteren, mii čuozášii Petra Laiti persovdnii.

Petra Laiti lea imaštallan, manin Mikko Kärnä ii dárkilabbot čuovo ja čorge eará olbmuid čállin eahpeáššálaš kommeanttaid sosiála media lávddistis.

Kärnä dadjá iežas sihkut eahpeáššálaš kommeanttaid dalán go daid fuomáša.

– Dán dáhpáhusas in máhte njuolga dadjat man ollu, muhto váile logenar kommeantta lean doppe seainnis gártan sihkut. Lean álot dadjan, ahte mu siidduin galgá ságastallat áššálaččat, iige galgga geavahit dakkár argumenterema, mii čuozašii persovdnii.

Kärnä mielde dán dáhpáhusas olbmot eai leat áitán Laiti, muhto doppe leat leamašan dakkár kommeanttat, mat leat leamaš eahpeáššálaččat ja guoskan Laiti persovdnii.

– Daid lean sihkkon eret ja bidjan dieđu čálliide, čilge Kärnä.

Politihkadutki: Beaivádeapmi čalmmustahttá persovnna ja ášši

Lappi universiteahta stáhtadiehtagiid lektor ja politihkadutki Tapio Nykänen guorahalai Yle Sámi bivdagis Mikko Kärnä Facebook-beaivádeami, mii guoskkai Petra Laiti.

Tapio Nykänen
Govva: Sauli Antikainen / Yle
Nykänen buktá ovdán moadde fuomášumi. Su mielde Mikko Kärnä sosiála media beaivádeami sáhttá oaidnit guovtti láhkai.

Vuosttažettiin beaivádeami sáhttá dulkot dábálaš politihkalaš ságastallamiin, mas politihkkár fuomáša gos nu ášši, man son háliida kommenteret ja čalmmustahttit sosiála medias.

Nubbi masa Nykänen gidde fuomášumi lea, ahte makkár lea politihkkára beaivádeami stiila. Leago ságastallojuvvon fáttá birra vai loktejuvvogo olbmo persovdna eanet oidnosii, čilge Nykänen.

– Dán áššis leat ihtagat goappásge. Kärnä lea čalmmustuhttán ášši, masa son dávjá váldá beali. Muhto dego sosiála medias máŋgii geavvá, de beaivádeamit maiddái čalmmustahttet olbmo persovnna vaikko ulbmil ii livčče dan dahkat.

Nykänen lokte ovdan beaivádeami sisdoalus dan, ahte Petra Laiti persovdna lea oidnosis ja su namma boahtá máŋgii ovdan. Dán sullasaš beaivádemiin boađusin sáhttáge leat dat, ahte olmmoš oažžugoahtá juobe vaššiboasttaid.

– Jus politihkkára sáhttá gáddit ádden, ahte su doaimmain leat dákkár čuovvumušat, de sus leat oasseovddasvástádus.

– Sámiide guoski ságastallamis lea ainge dakkár iđa, ahte ieš fáddá báhcá duogábeallái ja olbmot ságastallagohtet das, ahte leago olbmos riekti hállat dán áššis vai ii, loahpaha Nykänen.

Ságastallan áššis joatkašuvvá sosiála medias ainge

Petra Laiti somestoarbma ii leat velge váidon. Maiddái Mikko Kärnä Facebook-siiddus ságastallet ain hui viššalit áššis ja máŋggatlogit kommeanttat leat ihtán vuosttas beaivádeami maŋŋá.

Suoma Sámi Nuorat –searvi almmuhii duorastaga iežas dieđáhusas áššis ja celkkii, ahte lea hui eahpidahtti, ahte suopmelaš riikkabeaiáirras geahččala bidjat gažaldaga vuollái Laiti dieđuid sámeservoša vásihan váttisvuođain ja Laiti iežas vásáhusaid sápmelažžan.

Maid sosiála medias Petra Laiti bealušteaddji leat čájehan doarjaga sutnje. Máŋgasat leat juohkán #mundoarjjunPetraLaiti–fáddágilkora ja beaivádemiid, mainna sii leat čájehan doarjaga Laitii.

Guldal Petra Laiti, Mikko Kärnä, Pirita Näkkäläjärvi ja Tapio Nykänen jearahallamiid vuossárgga 15.1.2017 dii 11-13 gaskkas Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -sáddagis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä