Saame |

Sulaojan lähteestä haluttaisiin jälleen pullottaa vettä – Ihmiset reagoineet vahvasti

Utsjoen Karigasniemelle, Sulaojan lähteen alueelle suunnitellaan vedenpullottamoa. Monet ovat vastustaneet suunnitelmia, koska Sulaojaa pidetään pyhänä paikkana.

Suttesája
Kuva: Mikkal Morottaja / Yle

Sulaoja on erityinen paikka, mikä pysyy sulana kesät talvet. Monet pitävät Sulaojaa pyhänä paikkana, ja ihmiset ruukaavatkin hakea sieltä vettä. Nyt jotkut utsjokelaiset ovat suunnitelleet vuokrata maata Sulaojan alueelta ja alkaa pullottaa vettä.

Suunnitelmissa on vuokrata 3,25 hehtaarin kokoinen maa-alue.

Utsjoen kunnanhallitukselta lausunto, joka puoltaa maan vuokraamista

Utsjoen kunnanhallitus sai Metsähallitukselta lausuntopyynnon, joka koski Sulaojan alueen vuokraamista kaupalliseen tarkoitukseen. Kunnanhallitus antoi asiasta lausunnon, joka puoltaa maan vuokraamista.

– Asia tuli kunnanhallitukseen käsiteltäväksi ja kunnanhallitus päätyi antamaan siitä puoltavan lausunnon. Itse näen, sen että  kunnan puoltava lausunto tästa maanvuokraushakemusksesta on sellanen edellytys jotta asian tutkiminen voi jatkua. Päätös syntyi kunnanhallituksessa yksimielisesti, siellä ei varsin paljon siitä keskusteltukaan, kertoo Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Ohcejoga gieldda gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Kuva: Mikkal Morottaja / Yle

Pullotussuunnitelmia ollut aikaisemminkin

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Sulaojan vettä halutaan pullottaa ja myydä eteenpäin. Myös aikaisempia suunnitelmia on vastustettu. Elina Helander-Renvallin ja Inkeri Markkulan kirjoittamassa Ympäristöministeriön selvityksessä  ”Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset” kerrotaan, että Utsjoen kunta käynnisti Vuonna 2001”Lapin pohjavesien vientiselvitys”-hankkeen, ja samalla suunniteltiin pohjaveden ottoa Natura-alueella sijaitsevan Sulaojan lähteen läheisyydestä.

Silloin pullottamotoimintaa varten suunniteltiin 1 300 m³:n suuruista vuorokautista pohjaveden ottoa. Metsähallitus vuokrasi alueen kunnalle toimintaa varten. Lopulta Utsjoen kunta kuitenkin vetäytyi hankkeesta sen kohtaaman vastustuksen vuoksi. Lue lisää aikaisemmista pullottamissuunnitelmista täältä sivuilta 57 ja 58.

Sulaojan alue monille pyhä

Monille Sulaojan alue on pyhä. Karigasniemeläinen Antti Ilmari Wuopio tuntee alueen, ja kertoo miksi paikka on pyhä.

– Ihmiset ovat pitäneen sitä palvontapaikkana. Minä olen myös nuorena käynyt siellä sellaisten ihmisten mukana, jotka ovat käyneet vain kävelemässä siellä.

Monet ihmiset hakevat vettä Sulaojalta. Wuopio tietää, että ihmiset ruukaavat tulla hakemaan vettä Norjan Karasjoelta asti, ja että myös Inarista kulkevat ihmiset pysähtyvät ottamaan vettä matkallaan.

Antti Ilmari Wuopio
Antti Ilmari Wuopio. Kuva: Mikkal Morottaja / Yle

 

Haluaa parempia selvityksiä

Sosiaalisessa mediassa on syttynyt keskustelua asiasta. Facebookiin on syntynyt jo ryhmä, johon pullottamishanketta vastustavat ihmiset voivat liittyä. Siellä on muun muassa valmis teksti, jonka voi lähettää Metsähallituksselle osoittaakseen, että suunnitelmia vastustetaan. Kirsti Paltto vastustaa tätä pullottamishanketta.

Suttesája Facebook-siidu
Suttesája Facebook-siidu Kuva: Suttesája Facebook-siidu

– Minä kyllä näen, että tämä ei ole kovin varma ajatus koska mehän olemme jo kerran tämän pysäyttäneet. Silloin 2004 oli viimeinen lausunto mikä tästä tuli, ja sehän oli saamelaisen perimätiedon mukaan pyhää aluetta se koko alue, sanoo Paltto.

Paltto haluaisi, että hankkeen ympäristövaikutukset selvitettäisiin paremmin. Silloin kun Utsjoen kunta suunnitteli pullottamishanketta, tehtiin selvityksiä ympäristövaikutuksista. Utsjoen kunnan teettämää kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia kritisoitiin muun muassa sillä, että asiaa lähestyttiin valtaväestön näkökulmasta eikä saamelaisten omaa ynmärrystä pyhyydestä tuotu esille, kerrotaan ympäristöminiseriön selvityksessä "Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset".

– Se on tietysti hyvin arvaamaton asia, kun ei ole selvitetty että mitä voi tapahtua. Ja koska tämän on saamelaisalue, pitäisi tietysti selvittää myös se, että miten se vaikuttaa saamelaiskulttuuriin ja saamelaiselämään, sanoo Paltto.

Kirsti Paltto
Kirsti Paltto. Kuva: Dan Robert Larsen / NRK Sápmi

Utsjoen kunnanhallitus ei ole vielä kuullut karigasniemeläisiä asiasta. Tieva-Niittyvupio kuitenkin uskoo, että kuulemistilaisuuksia on vielä tulossa.

– Ehkä tällaiset kuulemistilaisuudet on sitten Metsähallituksen järjestettävä, ja niitä varmaan sitten tulee todennäköisesti, mikäli nyt vähän osaisin ajatella, niin ihan tällaisina kansalaisaloitteellisina kuulemis- ja keskustelutilaisuuksinakin, kertoo Tieva-Niittyvuopio.

Metsähallitus on Utsjoen kunnan lisäksi pyytänyt lausuntopyynnön myös Suomen Saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjät edellyttää ennen maanvuokrahakemusta koskevan päätöksen tekemistä Metsähallitusta aloittamaan asiassa Akwé: Kon -menettelyn saamelaiskulttuuriin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Vasta Akwé: Kon -menettelyn jälkeen Saamelaiskäräjät antaa asiasta lausunnon ja asiassa voidaan edetä päätöksentekoon.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä