Sápmi

Sullii bealli Anára skuvlamánáin beasai fárret ođđa geahppa skuvlavistái – boahtte jagi plánegohtet áibbas ođđa skuvlla

Anára skuvla oahppit ođđa skuvlavistis.
Anára skuvlla sámeluohká oahppit plánejit ollesfártta juovlačájálmasa ođđa luohkás. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Anára boares skuvlavistti báldii nuppe beallái geainnu lea ceagganan gaskaboddosaš skuvladállu.

Anára gili skuvlla sullii 140 oahppis oassi lea viimmat beassan vázzigoahtit skuvlla ođđa sadjásaš skuvlavisttis.

Oassi oahppiin lea gillán boares skuvlavistti sisáimmus. Dál gielda lea ceggen geahppasit huksejuvvon lassevistti (su. viipaletalo) oahppiid várás.

Ođđa vistti lassin skuvla doaibmá ain maiddái boares skuvladálus ja vel sierra láigohuvvon ássandálus.

– Boares skuvlavisttis vázzet skuvlla sullii 60 suomagielat oahppi, geat eai leat ožžon allergiijareakšuvnnaid doppe. Ođđa skuvlavisttis lea sadji 75 oahppái ja láigodálus vázzet skuvlla sullii 20 smávit oahppi, muitala rektor Marja Seilonen.

Anára skuvlla rektor Marja Seilonen
Anára skuvlla rektor Marja Seilonen leamaš maŋimuš áiggiid hoahpuid siste fárreheamen oahppiid ođđa lassevistái. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Seilonen joatká, ahte boares skuvlavisttis doibmet ain oahppiid garraduodje- ja ruovttudoallooahpahus ja valáštallansále.

Láigohuvvon ássandállui, mii lea veháš guhkkelabbos skuvllas, leat beassan earret eará unnit sámeoahppit, geat vel mannan dálvvi vázze skuvlla eanaš olgun.

Anára skuvlla ođđa lassevisti nuppe beal geainnu lea dál váldon atnui.
Anára skuvlla lassevisti lea váldon atnui. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ođđa skuvlavistti plánen álgá giđđat 2020

Jagi 1965 huksejuvvon Anára skuvlavisttis leamaš sisáibmováttisvuođat guhká. Dálus leat árat gávdnon earret eará suonjarguobbarat ja guohpa, ja vistti leat divodan daid oasil.

Jahki dassái dahkkon sisáibmodutkamušan čielggai, ahte vistti sisáimmus leat maiddái ullut, vistti vuođus mikrobat ja vuođđoskoađasteamis váilevuođat.

Inarin monitoimitalo
Jahki dassái gávnnahuvvui, ahte Anára skuvllas leat duođalaš sisáibmováttisvuođat Govva: Vesa Toppari / Yle

Boahtte giđa álgá ođđa skuvlavistti plánen. Plánenbargui lea várrejuvvon 80 000 euro mearreruhta. Gielda lea válljen plánen- ja stivrenjoavkku, muhto virggálaš mearrádus skuvlla huksemis vel váilu.

Rektora mielas livččii buorre oažžut seamma gáhtu vuollái buot doaimmaid.

– Sávvamis oažžut seamma dállui buot doaibmiid, mat leat dál biđgosis miehtá gili vai beaiveruoktu ja skuvla livčče seamma šiljus, doaivu Seilonen.

“Sávvat, ahte dáppe lea ráinnas áibmu”

Davvisámegiela 3.–6. luohkáid oahppit plánejit ollesfártta juovlačájálmasa ođđa luohkkálanjain. Oahpaheaddji illuda, go luohkás lea dál doarvái sadji.

– Mus lea stuorra joavku ja lean ožžon dakkár saji, mas leat olu beavddit ja eará viessogálvvut. Mis lea goit buorre sadji dáppe, illuda sámeluohká oahpaheaddji Inker-Anne Magga.

Inker-Anne Magga, Anára skuvla oahpaheaddji
Anára skuvlla oahpaheaddji Inker-Anne Magga sávvá, ahte ođđa lassevisttis lea ráinnas áibmu.   Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Sii leat dál váile guokte vahku leamašan ođđa visttis. Magga muitala, ahte dat álgá dovdot iežas luohkás. Buot áššit ođđa visttis eai goit oaččo su rámi.

– Lassevisttis lea dihtosajiin gárži, vaikko váidalit ii oččošiige. Ovdamearkka dihtii feaskkir lea baski. Buohkat go vulget oktanaga boddui, de leahan dat gárži, dadjá Magga.

Buot dehálamos ášši ođđa dálus lea buorre sisáibmu, oaivvilda Magga.

– Dieđusge mii sávvat, ahte dáppe lea ráinnas áibmu. Dat lea dieđusge dat dehálamos.

“Hirbmat somá, go ii leat šat guhkes vázzinmátki”

Oahppit illudit ođđa visttis, eandalit go dat lea lahka boares skuvlavistti.

Dán rádjai dát sámeoahppit leat vázzán beaivválaččat badjelaš beallekilomehtera mátkki sámekulturguovddáš Sajosa ja boares skuvladálu gaskkas. Sin skuvlaluohkát leamaš Sajosis, muhto boradeapmi ja oassi oahpahusas ain boares skuvladálus.

– Dáppe lea suohtas ja dat lea lagabus boradanbáikki, rámida Jasmiina Kangasniemi.

Jasmiina Kangasniemi, Mube Mihkkal Juntunen ja Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi
Jasmiina Kangasniemi, Mube Mihkkal Juntunen ja Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi rámidit ođđa sámeluohká. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Hirbmat somá, go ii leat šat guhkes vázzinmátki Sajosa ja skuvlla gaskkas, muitala Nuppu-Maaria Näkkäläjärvi.

Mubemihkkal Juntunen maid liiko, go dál ii áigi gola vázzimii.

– Somá. Lean beassan guhkit áiggi stoahkat gaskabottuid áigge ja geargan bargat buot, ii dárbbaš njuolgga vuolgit boradanbáikái.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä