Sápmi |

Suojâlemkuávluin jievjâmeh piälušteh poccuid jämimist niälgán – “Poccuin lii hyenes vajo já toh láá jáámmám, já ain jäämih”

Anarist Mudusjäävri palgâsist poccuuh jäämih niälgán. Čuoppum vuovdijn iä lah tuárvi jievjâmeh.

Muddusjärven paliskunnan poroja on jouduttu ruokkimaan ennätysmäärä tänä talvena. Varaporoisäntä Leo Aikion paliskunta kamppailee olemassaolostaan metsähakkuiden heikentämien laitumien ja ilmastonmuutoksen kourissa. Inari 10.3.2020.
Puásuialmaah hundâruššâv. Mudusjäävri palgâsist láá piemmâm poccuid ulâttâsmere taan täälvi. Väripuásui-iššeed Leo Aikio palgâs keččâl piergiittâllâđ hiäjusmum kuáttumenâmijn já šoŋŋâdâhnubástussáin. Aanaar 10.3.2020. Govva: Tapani Leisti / Yle

Mudusjäävri palgâs väripuásui-iššeed Leo Aikio já puásuialmai Sakke Kaitsalo lává monâmin piemmâđ poccuid Aanaarjäävri taveviestârpiälán.

– Poccuin lii hyenes vajo já toh láá jáámmám, já ain jäämih. Vaigâd arvâliđ mere, mutâ vissásávt ennuv. Tot selvân kiđđuv já puáttee čoovčâ. Vyesih láá puáttee čoovčâ uccáá, vyesiprooseent lii vissásávt hyeni, muštâl Aikio.

Muddusjärven paliskunnan nuoren poromiehen Sakke Kaitsalon poro nälkiintyi metsässä eikä enää elpynyt ruokinnalla. Inari 10.3.2010.
Mudusjäävri palgâs nuorâ puásuialmai Sakke Kaitsalo. Suu puásui niälgui vyevdist, ige innig selvânâm, lasepiemmâmist huolâhánnáá. Govva: Tapani Leisti / Yle

Taažâst já Ruotâst staatâ lii álgám išediđ puásuiulmuid, Suomâst eskân totkeh magarijd vahâgijd taat muottiis tälvi poccuid toovvât. Tutkâm pištá čoovčâ räi. Puásuialmai mielâst taat vyehi ij lah vuovâs.

– Ličij puoh pyeremus, muu mielâst aainâs-uv, ete taid (poccuid) irâttičij piäluštuđ mielâsubbooht, ko toid vaahâgkoloid älgih mäksiđ. Vissásávt puáđáččij hälbibin puohháid, muštâl Aikio.

Aikio muštâl, ete jáámmám já niälgum poccuuh láá kavnum miätá vyevdi.

Vyevdist uáinoo ohtâ jáámmám puásui já puásuitáálu šiljoost vittâ vyevdist puohtum, jáámmám já jiäŋŋum, poccuu. Toh láá usâdâttâm piemmâmsajan meendu maŋŋeed.

Ko jáámmám poccuuh kávnojeh vyevdist, lii tiäđust, ete niälgán jämimeh tábáhtuveh. Tääl muotâ čiähá jáámmám poccuid já vaahâg tuođâlii mere tiettip eskân, ko muotâ sutâškuát.

Poccuid ij kode assaas muotâ, pic muorâčuoppâmeh, moi tiet jievjâmeh láá vääniht. Meccituálu lii hiäjudâm kuáttumenâmijd Mudusjäävri palgâsist já maaŋgâin Laapi meccipalgâsijn.

Piemmâmsaajeest lii maŋgâčyeđe poccuu iälu. Toh poreh syeini, mon puásuialmaah pyehtih moottorkiälháin.

– Aan räi lep piemmâm jo tom verd purrâmuš, mon verd táválávt piemmâp kyevti täälvi ääigi. Tääl lii tälvi eskân pelimuddoost, ete kal lii tuođâi ahheev meeinig. Koloh lasaneh já puáttee čoovčâ puáđuh šaddeh leđe aaibâs vánáseh. Tot ij povvustit, iätá Aikio.

Nälkään kuollut poro Muddusjärven paliskunnasta. Korpit ja kuukkelit ovat aloittaneet pidot. Inari 10.3.2020
Niälgán jáámmám puásui. Káránâsah já kuávskáh láá algâttâm piđoid. Aanaar 10.3.2020 Govva: Tapani Leisti / Yle

Puolâššooŋâin muotâ kuáddá poccuu já tot finniiččij muorâin jievjâmijd, jis toh liččii. Mudusjäävri palgâsist vyevdičuoppâmeh láá läpittâm stuárráámuu uási vuovdijn moin jievjâmeh šaddeh.

– Jievjâmeh iä innig pijssáá. Ko láá ennuv čuoppâm, te mii jievjâmkuáttumenâmeh láá vääniht já tággáár täälvi ääigi tuođâi ahevuš taid jievjâmenâmijd. Toh iä lah já toh kuávluh láá uceh já maaŋgâin pittáin, te tot ij pijssáá, muštâl Aikio.

Juutuan ulkoilualueen vanha metsä Inarissa tuottaa luppoa. 10.3.2020
Juvduu kuávlust puáris vyevdist kávnojeh jievjâmeh. Govva: Tapani Leisti / Yle

Puásuialmaah kijtteh suojâlemkuávluid

Aalmuglâšmeecij já eres suojâlemkuávlui áánsust Kiemâ-Sompio, Laapi já Sallivaara palgâsij poccuin stuárráámus uási piergee luándupurrâmušâin taan-uv täälvi.

– Poccuid taat tälvi lii muotâ tiet vaigâdub ko táválávt, iätá Kiemâ-Sompio puásuialmai Mika Kavakka.

Kuávlui já puásuilovoi tááhust Suomâ stuárráámus palgâsist Kiemâ-Sompiost, tuš niäljádâsuási poccuin uážu fuođârpiemmâm, muštâl Kavakka.

Luándupiemmâm lii máhđulâš Kiemâ-Sompio palgâsist Urho Kekkos aalmuglâšmeeci áánsust. Kavakka mield puásuialmaah láá “taistâlâm” nuuvt, ete meccituálukuávluin láá siäiluttum mottoom verd jievjâmvyevdih, moi árvu lii styeres tágárijn taalvijn.

Kavakka mield poccuuh cevzih val jievjâmijn, tast ko ceehi kuáddá poccuu kyeppir.

– Vaigâdis tälvi, ko lii muáttám ennuv. Prinsiiplávt tot meerhâš, ete poccuuh poreh tuš jievjâmijd, ete jievjâmvyevdih láá val tivrâsuboh taan täälvi, muštâl Kavakka.

Kiđđâtälviv muorâst kaččee muotâ já korrâ piegah levâtteh jievjâmijd, nuuvt ete poccuuh peessih taid puurrâđ.

– Eromâšávt pecivyevdist puátih muottuu fáárust já stoormâi já korrâ piegâi ääigi jievjâmeh puátih cuáŋui oolâ. Kuosâvyevdist poccuuh peessih puurrâđ ollâgâsâst jievjâm, ko lii nuuvt ennuv muotâ já lii cuáŋui, ete poccuuh peesih jotteeđ. Tot lii šiev äšši, mutâ val lii kuhes kiđđâ puátimin, iätá Kavakka.

Kavakka mield taan täälvi poccuuh iä lah jáámmám eenâb ko táválávt.

– Ainhân toh mottoom verd jäämih, ko luánduelleigijn porgâp. Šaddeh restâlumeh, mutâ taigijn ferttee piergiđ, iätá Kavakka.

Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä ja porokoiransa Ruvge. Vuotso, Sodankylä 11.3.2020.
Laapi palgâs puásuialmai Antti Äärelä puásuipennuinis Ruvgein.

Meid Suátikylá kieldâst, Lappi palgâsist, kuáttumenâmijd suojâl stuorrâ Urho Kekkonen aalmuglâšmecci já ucceeb Sompio luándumecci.

– Luhhoost tääbbin láá toh stuorrâ suojâlemkuávluh, ete toittáá ličij kale lamaš eeti jo kuhes äigi tassaaš, muštâl Lappi palgâs puásuialmai Antti Äärelä.

Äärelä mield sii-uv palgâsist poccuuh láá jáámmám niälgán, mutâ iä vala ennuv.

Tuodârkuávlu palgâsijn piemmâm algâttui mánuppaje tolebiššáá

Ucjuuvâst Paištuoddâr palgâsist piemmâm algâttui mánuppaje tolebiššáá ko táválávt, muštâl puásuialmai Jorma Harlin Kärigâsnjaargâst. Poccuuh iä lah jáámmám niälgán.

Poroja tulossa ruokintapaikalle Paistunturin Piesvaarassa maaliskuun puolivälissä. Piesvaara, Paistunturit, Utsjoki 15.3.2020
Poccuuh puátimin piemmâmsajan Paištuoddâr Piesväärist njuhčâmáánu pelimuddoost. Piesvääri, Paištuoddâr, Ucjuuvâ 15.3.2020. Govva: Jorma Harlin

Muotâ lii Ucjuuvâst ulâttâsmeeri, mutâ lii ceevi. Poccuuh láá peessâm meid juhâaavžijd puurrâđ jievjâm soovijn.

Harlin muštâl, ete piemmâm pištá kulmâ já peeli mánuppaje já lasseed koloid 30 prosenttid. Syeini teikkâ val tivrâsub fuođâr, kolá eenâb, puásuialmai pargomeeri já moottorkiälhái vyeijimkoloh lasaneh.

Suojâlemkuávluh pyeremuuh jeevil- já jievjâmkuávluh meid tutkâmuš mield

Puásuituálukuávlu tälvikuáttumenâmij seelvâtmist čiälgá, ete suojâlemkuávluin láá pyeremuuh jeevil- já jievjâmkuáttumenâmeh.

Luánduriggodâhkuávdáá Luke kuáttumeennâmseelvâtmist muštâlui, ete pyeremuuh kuávluh láá Lemmest, Urho Kekkos já Pallas-Yllästuoddâr aalmuglâšmeecijn, Värriö luándumeecist já Pulju, Pänituoddâr, Vääččir, Kemihaara já Tuntsa meccikuávluin.

Luppojäkälää putoaa puista hangille tykyn ja kovien tuulten mukana.
Jievjâmjeevil kačča muorâin cuáŋui oolâ korrâ piegâi fáárust. Tapani Leisti / Yle Govva: Tapani Leisti / Yle

Mudusjäävri palgâs kuávlust pecivyevdih láá čuoppum luuvij iivij ääigi. Staatâ oomâst stuárráámuu uási kuávlust já stuárráámus čyeppee lii lamaš Meccihaldâttâs.

Luánduriggodâhkuávdáá spesiaaltotkee Jouko Kumpula mield meccituálu vaikuttâs uáinoo jevilij já jievjâmij mere väänist.

– Meccituálu lii hiäjudâm Mudusjäävri palgâs jievjâmkuáttumenâmijd. Puáris pecivyevdist lii čuuvtij eenâb jievjâm, ko čuopâttâhvesain já nuorâ vuovdijn, kost jievjâmeh iä lah masa ollágin teikkâ toh láá vääniht, iätá Luke spesiaaltotkee Jouko Kumpula.

Jeevil miärán vaigutteh totkee mield meid poccui sahisvuotâ já kuáttumeennâmjuurrâm. Kumpula mield tobbeen, kost poccuuh iä lah keessiv jeevilkuátumijn, láá eenâb jevileh tälviv

Jievjâm já jeevil šaddeh hitásávt. Jievjâmvuárhái šoddâm pištá iheluuvijd.

– Ko pecivyevdi lii 80 ihheed te tohon almostuvá eenâb jievjâm. Jis puorijd jievjâmenâmijd verdid, te kale toh táválávt láá muáddi čyeđe ihheed puáráseh teikkâ vala puárásuboh, iätá Kumpula.

Loppâtälvi šooŋah miäruštâleh maht kiävá

Puásuituálu killáá jevilij vänivuođâ tiet. Suojâlemkuávluh piälušteh poccuid. Ennustâsâi mield, šoŋŋâdâhnubástus lasseed muotâmeerijd já lasseed táárbu piemmâđ poccuid, nuuvt ete meid puásuiulmui koloh lasaneh.

Loppâtäälvi šooŋah merideh mon ennuv poccuuh jäämih. Jis paifakkist njábbá já šadda kolgonjäbbi, šadda meid poccuid vaigâdis tile.

Miehenkorkuinen Sompion luonnonpuiston opastaulu Lapin paliskunnan luppometsän laidalla. Sodankylä, Sompiojärventie 11.3.2020
Sompio luándumeeci uápistemtavlu Laapi palgâs jievjâmvyevdi paaldâst. Suátikylá, Sompiojäävriluoddâ 11.3.2020Tapani Leisti / Yle Govva: Tapani Leisti / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä