Sápmi |

Suoma ja Norgga rádjá jaskkodii: okta gávpi gitta, bargit biddjon lupmui

Njuorggáma, Gilbbesjávrri ja Gáregasnjárgga gávpejasat leat dál ođđalágán dilis, go stuorámus kundarjoavku lea báhcán rájá duohkái Norgii.

Arto Aurala kaupassaan, joka hiljeni tyystin Norjan ja Suomen välisen rajan mentyä kiinni.
Arto Aurala gávppit jaskkodedje, go ráját giddejuvvojedje. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Sullii 90 proseantta vuovdimis boahtá Norgga bealde. Loguthan dan juo muitalit, mii dás boahtá dáhpáhuvvat, šuohkiha gávpejas Arto Aurala.

Auralas leat Ohcejoga Njuorggámis guokte gávppi, main nubbi lea dál giddejuvvon gaskaboddasaččat, go Norgga ja Suoma rádjá lea mannan gitta. Jus dilli bistá guhká, gártá Aurala bidjat bargiid bággolupmui. Dál go bargosadji lea gitta, de doaisttážii bargit leat sáhttán doallat ovdamearkka dihte dábálaš luomuid. Aurala ii leat goassege ovdal vásihan seammalágán dili.

140 kilomehtera duohken, Gáregasnjárggas Seppo Härkönen mielas leat seammasullasaš fuolat. Härkönenis lea Gáregasnjárggas biebmogálvogávppi lassin maid ruovdegálvvuidgávpi, man son lea juo bidjan gitta.

Seppo Härkönen
Gáregasnjárgalaš gávpejas Seppo Härkönen lea maid gártan bidjat olbmuid lupmui. Son muitalii dan birra juo árrat bargiide, dasgo árvidii, ahte rájáid soitet bidjat gitta. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Degomat Njuorggámis, maid Gáregasnjárggas seamma láhkái kundarat bohtet Norgga bealde. Dál oassi bargiin lea juo biddjojuvvon lupmui aŋkke miessemánu lohppii.

– Váivi smiehttat, mo bargit birgejit. Hirbmat váivi, ahte dat bođii viidát dát, ahte šadden bidjat bargiid eret barggus, lohká Härkönen.

Ealáhus- ja ovddidanhoavda: Stuorra váikkuhusat

Rádjagávpi lea Ohcejoga gildii hui stuorra ealáhus ja addá dietnasa máŋgasii.

– Fitnodagaid vuovdimat leat Ohcejogas sullii 40 miljovnna euro jagis, mas gávppi oassi lea 30 miljovnna euro. Dat lea min stuorámus doaibmasuorgi, muitala Ohcejoga gieldda ealáhus- ja ovddidanhoavda Eeva-Maarit Aikio.

Aikio vilppasta jagi 2018 statistihkaid barggolašvuođa oasil. Son muitala, ahte gávppi suorggi fitnodagat leat fállan barggu oktiibuot 82 olbmui, mii lea measta 20 proseantta olles Ohcejoga gieldda bargoveagas.

Eeva-Maarit Aikio
Eeva-Maarit Aikio telefuvdna lea čuodján dál olu. Son lohpida, ahte sii gieldda beales geahččalit veahkehit buorimus lági mielde. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Jus smiehtada, ahte gártet cealkit eret olbmuid ja bidjat lupmui, de váikkuhus boahtá leat issoras stuoris, jurddahallá Aikio.

Fitnodagaid ja olbmuid boahttevuohta boktá fuola. Aikio smiehtada, ahte gávppiid lassin fuolla lea ovdamearkka dihte turismasuorggi beales.

– Mus lea hirbmat stuorra fuolla fitnodagain ja bargiid bearrašiid beales, geat gártet lupmui ja geat várra iešge leat fitnodatdoallit. Sin birgen ja veadjin fuolastuhttá. Dasa lassin lea maid eahpesihkkarvuohta das, go giige ii dieđe man guhká dát dilli joatkašuvvá.

Telefovdna lea čuodjan jámmá, go veahki dárbbašit dál olu. Gielddas geahččalit veahkehit buohkaid nu bures, go fal bastet. Aikio mielas lea gal čielggas, ahte dán dilis leat váikkuhusat gieldda vearroboađuide ja eandalii bálkávearroboađuide. Gieldda veahkki gal dárbbašuvvo. Aikio navdá, ahte Ohcejoga bargguhisvuođadilli šaddá dál áibbas nuppelágánin, go dán rádjái gielddas leamaš unnán bargguhisvuohta.

– Dás álget šaddat ekonomalaš váikkuhusat. Galggašii dál dasto ráhkkanit ja jurddašit áiggi korona maŋŋá, dadjá Aikio.

Gilbbesjávrris "vearrámus dáhpáhuvai, vearrámus áiggis"

Gilbbesjávrris gávpejas Mikko Rousu muitala, ahte singe kundariin juobe 90 proseantta boahtá Norggas.

– Cuoŋománu álggus olbmot báhcet lupmui. Sullii 15 bargi galgen bidjat lupmui, Rousu dadjá.

Mikko Rousu
Mikko Rousu lohká, ahte Gilbbešjávrri gilli lea maid jaskkodan. Beassážat leat dehálamos áigi jagis gávpejasa čalmmiiguin. Govva: Yle

Rousu ii leat goassege vásihan dákkár dili, mas báifáhkka lea riikarádjá biddjon gitta ja olbmuid galgá bidjat lupmui. Dál livčče vel leamaš ovddas buot buoremus áigi gávppiide, go beassážat lahkonit.

– Mii leat muhtumin spivkkastallan, ahte livčče gal vearrái, jus rádjá manašii gitta. Dál dat dasto dáhpáhuvai – ja buot vearrámus áigge. Cuoŋománnu ja beassážat leat stuorámus vuovdima áiggit midjiide, Rousu šuohkkiha.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä