Sápmi |

Suoma ja Norgga rádjeáiddi huksegohtet olles fártta boahtte geasi rájes

Áiddi huksen álgá albmaláhkai boahtte gease ja bargu joatkašuvvá vel geassit 2020. Ulbmilin lea eastit bohccuid johtaleames riikka rájáid rastá.

Suoma ja Norgga rádjaáidi
Rádjeáidi johtá Gilbbesjávrris gitta nuorttas Suoma, Norgga ja Ruošša rádjestoalppu rádjái. Govva: Bálgosiid ovttastus / Paliskuntain yhdistys

Suoma ja Norgga gaskasaš boazoáiddi huksenprošeakta lea dál ovdáneamen olles fártta. Rádjeáidi johtá Gilbbesjávrris gitta nuorttas Suoma, Norgga ja Ruošša rádjestoalppu rádjái.

– Suoma bealde leat mannan ja dán gease áigge dahkan álgoplána áiddi várás ja fitnan báikki alde Anárjotleagis geahčadeamen áidelinnjáid, muitala ossodathoavda Hannu Linjakumpu Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddážis.

Vuosttas soahpamuš Suoma ja Norgga gaskasaš boazoáiddis dahkkui jo jagis 1952 ja dan maŋŋá dat lea beaividuvvon 1980-logus lágain ja ásahusain.

Suopma ja Norga dahke jagi 2014 loahpas ođđa soahpamuša rádjeáiddis, mii galggašii eastit bohccuid johtimis riikkarájáid rastá. Soahpamuš bođii fápmui jagi 2017 álggus ja áiddi huksemii leat várren áiggi jagi 2021 lohppii.

Áidebarggut besset johtui albmaláhkai geassit 2019

Áiddi huksen álgá albmaláhkai boahtte gease ja bargu joatkašuvvá vel geassit 2020. Áiddi huksema várás lea várrejuvvon 200 000 euro jahkái.

Suopma ja Norga leat ovttas soahpan, man oasil goabbáge riika hukset áiddi. Suoma ovddasvástádussan lea earet eará Anárjotleahki, Áŋŋelis gitta Boares Gáregasnjárgga rádjái. Deanuleagis fas áiddi huksen lea Norgga ovddasvástádussan.

– Suopma ja Norga leat ráđđádallan ođđa rádjeáidesoahpamuša nu, ahte ovddasvástádusat ja golut juohkásit dán guovtti riikka gaskkas dásseárvosaččat. Soahpamušráđđádallamat biste golbma jagi ja loahpalaš soahpamuš lea kompromissa, dadjá Linjakumpu.

Soahpamušas daddjo, ahte áidi huksejuvvo nu lahka riikkarájá go vejolaš. Linjakumpu muitala, ahte sii fertejit goittotge váldit vuhtii daid priváhta eatnamiid, viesuid ja áiddiid, mat leat ceaggut Anárjotleagis.

Áiddi huksema sivvan leamaš dat, ahte muhtin jahki dassái Norgga bealde bohte olu bohccot guohtut Suoma beale gittiide, ja dat dagahii váttisvuođaid earet eará Deanuleagis Suoma beale eanadoalliide.

– Suoma stáhtii leamaš deháleamos dat, ahte Deanuleahkái ceggejit áiddi dasgo eanaš váttisvuođat ja hehttehusat leamaš justa doppe, joatká Linjakumpu.

Hannu Linjakumpu
Hannu Linjakumpu ejb-guovddážis lea okta rádjeáidekomišuvnna Suoma beale lahtuin Govva: Raimo Torikka / Yle

Guldal Hannu Linjakumpu olles jearahallama Yle Areenas.

Dollet dieđihandilálašvuođa ja virggálaš gullama eananoamasteaddjiide

Bálgosiid ovttastus sihke Suoma ja Norgga boazoáidekommišuvdna lágidit Anára Sajosis 27.8. dieđihandilálašvuođa, mas muitalit Suoma ja Norgga gaskasaš boazoáiddi huksemis. Dilálašvuhtii leat bovdejuvvon eanaoamasteaddjit, geaid eatnamiid ala áidi boahtá.

– Dán čavčča áigge dollet maid virggálaš gullama nu, ahte buohkat sáhttet cealkit áššis, vaikko eai dieđihandilálašvuhtii beasašiige, dadjá Linjakumpu.

Sajosa leat válljen danin go doppe lea doarvái sadji ordnet dákkár dieđihandilálašvuođa, joatká Linjakumpu.

Loahpalaččat áidelinnjá dohkkeha rádjeáidekomišuvdna, mas leat golbma lahtu Suoma bealde ja golbma fas Norgga bealde. Hannu Linjakumpu ejb-guovddážis lea okta Suoma beale lahtuin. Eará lahtut leat doaimmajođiheaddji Anne Ollila Bálgosiid ovttastusas ja rihkuskomisário Lei Kortesalmi Lappi bolesis. Norgga beale lahtut leat Morten Floor eanadoallo- ja borramušdepartementtas, Johan I. Haetta eanadoallodirektoráhtas ja Katarina Påve Gaup Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvis.

Eananoamasteaddji mielas Anárjotleagis leat jo doarvái áiddit

Eananoamasteaddji Anárjotleagis, Osmo Niittyvuopio ii leat gal nu movtta rádjaáiddi huksenbargguide. Son dadjá, ahte Anárjot sisa eai šat dárbbašuvvo eanet áiddit. Dohko leat jo geassan boazoáiddi várebeallái geainnu.

– Mielahis olbmuid hommá. Áiddit ja áiddit ja áiddit. Eai mis leat gal sávzzat eaige gusat. Mun láven ieš láddjet gittiid. Munnje lea áibba seamma guohtugo daid boazu vai mii ja gean boazu. Dálhan dat leat dušše dan ballamin, ahte Dáža bohccot eai boađe Suoma beallái, čuoččuha Niittyvuopio.

Son muitala, ahte son ii leat iežas eatnamiin oaidnán beare galle Norgga beale bohcco, iige su mielas plánejuvvon áiddis leat mangelágan ávkki.

– Ii leat ávki. Ii leat dárbu. Badjeolbmothan leat visot ieža áidon jo iežaset eatnamiid birra. In mun leat gal dárbbašeamen áiddiid. Gal munnje reahkká dat áidi ja dat lea doppe váre bealde. Mun in dárbbašivčče maidige áiddiid, muhto hearráthan dat orrot dárbbašeamen daid áiddiid.

Niittyvuopio lea maid ožžon bovdehusa borgemánu dieđihandilálašvuhtii, muhto imaštallá manne sii galget Anárii vuolgit. Su mielas dilálašvuođa livčče galgan ordnet Gáregasnjárggas.

– Lean ožžon bovdehusa ja mun imaštalange ahte mii Anárjotgátte olbmot, geat orrut lahka Gáregasnjárgga, de bovdijedje Anárii.

Son lea maid smiehtadan makkár váikkuhusat máŋggaid áiddiid huksemis leat.

– Ja dál go boahtá dat áidi, de miihan diehtit ahte ealggat jođášit rájá rastá ja dathan njuikot áiddiid badjel. Dalle dat leat guovtte áidde gaskkas, geaidnu ja ealggat, gal dat lea midjiide vel sorpmi ráhkadeamen.

Osmo Niittyvuopio
Osmo Niittyvuopio oamasta eatnamiid Anárjot siste. Su mielas doppe leat jo doarvái áiddit Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Deanuleagi eanadoalli lea duđavaš áiddi huksemii

Okta, guhte lea gillán das go Norgga beale bohccot guhtot Suoma bealde, leamaš eanadoalli Urho Guttorm, Nuvvosis. Son gal lea duđavaš, ahte áidefidnu viimmat ollašuvvá.

– Dat lea dieđusge bures mannan ovddosguvlui dat ášši, ahte lea fidnen dan áiddi dohko. Dashan lea olu hállon dan ođđa rádjasoahpamušas, maid Ossi Hyvönen lea dolvon ovddosguvlui. Dat lea buorre ahte dál lea fidnen áigái dan áiddige, vaikko dál dieđusge moatte jahkái eai leat bohccot dihtton dáppe, dat lea fuolahan buoretbut daid, ahte dat eai leat beassan dán beallái.

Urho Guttorm
Urho Guttorm giđđat 2013 Govva: Irene Guttorm

Guldal Osmo Niittyvuopio ja Urho Guttorm jearahallamiid Yle Areenas. 

Loga eanet áššis:

Norgga bohccot fas Suoma bealde Nuorbenjárggas

Deanuleagi eanadoallit eai leat velge ožžon buhtadusaid Norgga beale bohccuid vahágiin

Norgga bohccuid suoidnevahágat leat árvvoštallojuvvon

Eanandoallominister lohpida buhtadusruđaid Deanuleagi olbmuide

Suopma ja Norga jotket ráđđádallamiid Deanuleagi rádjeáiddi huksemis

Boles áitá báhčit Norgga bohccuid, jos ihtet Suoma bealdduide

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat