Sápmi

Suoma stáhta pláne Sápmái 17 ođđa luonddusuodjalanguovllu – luonddugáhtten bohciidahttá gažaldagaid, nu maiddái Buolbmatjávrris

juuri jäätynyt järvi ilmasta kuvattu
Buolbmatjávrri máttageaže gáttiid stáhta eatnamat evttohuvvojit dál luonddusuodjalanguovlun. Govva: Vesa Toppari / Yle

Jus áššit mannet nu mo virgegoddi dáhttu, lea evttohus sámeguovllu ođđa luonddusuodjalanguovlluin gárvvis jo boahtte jagi.

Buolbmatjávri Ohcejogas lea Suoma luonddubirasin hui earenomáš eatnandieđalaš historjjás dihte. Jávri lea don dološ áigodagas leamaš Jiekŋameara vuotna. Dát dahká dan, ahte guovllus leat šattut ja eallit, mat eai muđui Suomas dihtto.

Dát lea okta sivva, manin Suoma stáhta ráhkkana ásahit Buolbmatjávrái luonddusuodjalanguovllu. Plánejuvvon luonddusuodjanguovllu viidodat livččii 995 hektára ja dat govččašii jávrri máttageaže gáttiid. Plánaid mielde suodjalanguovllu ráját manašedje áibbas orrunvisttiid lahka.

Buolbmatjávri lea goittotge dušše okta olles 17 ođđa suodjalanguovllus, maid stáhta pláne vuođđudit Sápmái. Jus áššit mannet nu mo virgegoddi dáhttu, lea evttohus sámeguovllu ođđa luonddusuodjalanguovlluin gárvvis jo boahtte jagi.

Čáppa ja ráhkis guovlu, muhto gean ovddas suodjalit?

Buolbmatjávrri giláža fásta ássit smihttet, mii ávkkiid dákkár suodjaleamis lea ja beroštitgo stáhta ovddasteaddjit gullat báikki olbmuid.

Taisto Länsman ii oainne ávkki suodjaleamis, muhto nuppe dáfus ii dat gal hehtte maidege.

– In jáhke hehttet, murjjiidhan oažžu čoaggit suodjaluvvon guovlluin, johtit ja vázzit oažžu, eat mii juo dárbbaš muoraidge doppe váldit. Ja munhan sáhtán dohko mannat bivdit gos ii leat suodjaluvvon, rievssahat leat doppege, dain leat soaját, dat girdet, árvala Länsman.

mies seisoo lumella
Taisto Länsman čuččoda iežas eatnamis Buolbmatjávrri máttageahčen. Govva: Vesa Toppari / Yle

Guovllus agis eallán olmmoš smiehtada goittot, maninson dal dán áigot suodjalit.

– Imaštalan maid dat doppe suodjalit, ja geas suodjalit. Eai dieppe juo turisttatge jođe. Ruvkkiid várás vai manne, dan in dieđe.

Taisto Länsman dovdá guovllus juohke buolžža, bovnna ja rođu.

– Go geahččá daid báikkiid, gos beare leat dakkár seammalágan šattut ja eana.

Lága gieđain áiggošedje olahit – murjet ja bivdit oažžu, ođđa geainnuid ii oaččo boltut

Buolbmatjávrái, nu mo sámeguovllu ja Suoma earáge suodjalanveara guovlluide, suodjalanmearrádusa válbmejit birasministeriija ja Meahciráđđehus.

Spesiálaplánejeaddji Esa Härkönen Meahciráđđehusas čilge, ahte dál lea áigi láhkaásahemiin suodjalit guovlluid, mat leat dássážii leamaš sierralágan suodjalanprográmmain. Buolbmatjávrri birrasis oasit gullet buolžžaid-, gáttiid- ja rođuidsuodjalanprográmmii.

Esa Härkönen työhuoneessaan
Esa Härkönen Meahciráđđehusas lea gearggus boahtit vaikko giličoahkkimii čilget luonddusuodjalanguovlluid ásaheamis. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Dábálaččat go ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudišgohtet, bohciida olbmuin fuolla das, hedjonitgo sin vuoigatvuođat luonddu geavaheapmái. Nu maiddái dán vuoro.

– Moai birasministeriija ovddasteddjiin ledne álbmotdilálašvuođain čilgen, ahte vaikko guovlu sirdašuvvá luonddusuodjalanlága vuollásažžan, de rivttiid ektui ii ollu mihkkege rievdda, muitala Härkönen.

Luonddusuodjalanláhka meroštallá, maid oažžu dahkat ja maid ii. Ovdamearkan ádjagiid ii oaččo roggat iige ođđa geainnuid boltut.

– Murjet ja vázzit gal oažžu ja guobbariid čoaggit, nu mo juo juohkeolbmorivttiin lea. Bivditge oažžu nu mo meahccebivdovuogádagat leat, diet ii nuppástuva. Meahccefievrruid geavaheapmái dárbbašuvvo eatnama oamasteaddji lohpi maiddái luonddusuodjalanguovllus. Badjeolmmoš oažžu geavahit meahccefievrru boazobargguin, logahallá Härkönen.

laaja kuva jossa koko järvi
Dán jagi Buolbmatjávri galbmui 10.11., guokte beaivve ovdal govvema, mealgat árat go dábálaččat. Govva: Vesa Toppari / Yle

Gulahallamis lea buoridanmunni

Maiddái dáiddár Inger-Mari Aikio lea bajásšaddan Buolbmatjávrris. Sus lea nana čanastat dáidda eatnamiidda ja čáziide.

– Mii ráhkistat dán guovllu, dan lea midjiide lunddolaš suodjalit. Dát lea hui fiinna guovlu. Dáppe lea dakkár buorideaddji energiija.

Taisto Länsman ja Inger-Mari Aikio eaba leat áibbas duđavaččat dasa, mo virgeolbmot leat válbmen ášši.

– Diehtojuohkin ii leamaš gal doarvái. Gullen dán suodjalanhommás easkka bále dakkáris, gii leai neahtas oaidnán. Mannen de iešge ja oidnen gárttas, mo leat ráddjejuvvon duoppe dáppe stuhkat, muitala Taisto Länsman.

– Vuosttasin galggašedje boahtit min lusa, mis jearrat, eaihan dat muđui dieđe. Jus veháge min guldalit, de gal dat doaivvu miel áddejit, ahte gal miige fertet eallit, láhttesta Inger-Mari Aikio.

Ima Aikio
Inger-Mari Aikio ássá Buolbmatjávrri gáttis, Gálddašjotnjálmmi davábealde. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sihke Taisto Länsman ja Inger-Mari Aikio leaba bures diehttevaččat šlájain, maid dihte guovlu lea biologalaččat beroštahtti.

Doppe gávdnojit duiskkamiesttadaŋas (Myricaria germanica), bodneguolli finddár (Platichthys flesus) ja polargiehpabeaiveloddi (Erebia polaris). Guovllu lodderiggodahkii gullet maiddái hárvenaš lottit.

– Buolbmatjávrris erenoamáš lea dat mearraoktavuohta, iige uhcášit dárbbaš gal dange, makkárin dát duovdagat čuhcet čalbmái, govvida spesiálaplánejeaddji Esa Härkönen.

Sápmái olles 17 ođđa suodjalanguovllu, stuorámus Gilbbesjávrái

Anáris, Eanodagas ja Ohcejogas leat 17 guovllu, main birasministeriija lea dál čállimin evttohusa láhkanjuolggadussan. Virgeolbmuid mihttomearrin lea buktit ođđa luonddusuodjalanguovlluin ásahusevttohusa jagi 2020 loahpas.

Davvigielddaid ođđa luonddusuodjalanguovlluin stuorámus livččii Eanodaga duottarguovllus Gilbbesjávrri birrasis, sullii 12 000 hektára. Viiddis lea maiddái Mudusjävri – Vuáidâšjävri luonddusuodjalanguovlu Anáris, dan viidodat lea sullii 5100 hektára. Buot sámeguovllu plánejuvvon suodjalanguovlluid sáhttá geahččat dáppe.

Go evttohusat ođđa luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeamis leat gárvát, bidjá birasministeriija daid oidnosii neahtas ja dain beassá gii beare čállit cealkámuša.

Meahciráđđehusas Anára, Eanodaga ja Ohcejoga luonddusuodjalanguovlluid válbmemis vástida spesiálaplánejeadji Esa Härkönen. Son lea gearggus dárbbu mielde čilget ášši olbmuide.

– Jus leat eahpečielggasvuođat, de mu sáhttá bovdet vaikko gililičoahkkimii dahje gosa beare ságastallat dáid áššiin, Härkönen lohpida.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä